Pinseri 20 vuotta

Eräänä kauniina päivänä kaksi vuosikymmentä sitten, silloin kun sana “blogi” oli vielä pilke nörttien silmäkulmassa, Pinseri sai alkunsa. Matkan varrella ehti tapahtua monenlaista: oli sotia, luonnonkatastrofeja, palkintoja, Blogilista sai alkunsa ja pääsi uuteen kotiin, oli uusia eläimellisiä perheenjäseniä, useampaankin otteeseen (ja muitakin, mutta heistä ei blogattu) ja surullisia luopumisia. Epävirallinen maailmanennätys suurimmasta kommenttimäärästä blogikirjoituksessa yritti päästä Guinnesin ennätysten kirjaan mutta valitettavasti hylättiin koska sopivaa kategoriaa ei löytynyt. Jossain vaiheessa meistä tuli myös jonkin sortin auktoriteetti lämmitysbusineksessa. 2045 kirjoitukseen mahtuu varmasti paljon muitakin helmiä, mutta kaikkia ei enää pysty muistamaan :) Mitkä olivat omia suosikkejasi?

Kommenttitoiminto näyttää menneen jossain vaiheessa rikki enkä oikein ehdi sitä työkiireiden johdosta korjailemaan joten Pinseri ottaa vastaan virallisia tervehdyksiä, kommentteja ja muisteloita Facebook-sivuillaan. ;)

EDIT: Nyt pitäisi kommentointikin toimia ja teemakin olla hieman modernimpi :)

Tällä pienellä keinolla lisäät tyytyväisyyttäsi 100%! Lue vinkki.

Sometauko etenee hienosti. Edellisen parin vuorokauden aikana on ollut vain muutama tilanne, jossa olisin halunnnut käydä kirjoittamassa twitteriin ja facebookiin kiperän sarkastisia kommentteja. En tiedä miten monta kertaa joku on ollut väärässä netissä enkä ole käynyt korjaamassa asiaa.

Sen sijaan joulunaluspäivät ovat kuluneet shoppaillen, kirjaa lukien ja päiväunilla. Tänään vuorossa ainakin joulukuusen hakua ja luistinten shoppailua pukinkonttiin.

Kokeile sinäkin. Laita some kiinni ja tule blogeihin. Täällä on paljon hauskempaa :-)

NoUI: Viisi askelta kohti käyttöliittymättömiä käyttökokemuksia

Tämä kirjoitus ilmestyi alunperin Solitan blogissa.

Kävin marraskuussa 2016 Barcelonassa Gartner Symposium -tapahtumassa kuuntelemassa näkemyksiä digitalisaation tulevaisuudesta. Matka oli erittäin antoisa ja tulenkin lähiaikoina avaamaan blogikirjoituksissani lisää siellä käsiteltyjä aiheita. Tässä kirjoituksessa kerron, mitä tarkoittaa käyttöliittymätön käyttöliittymä (tunnetaan myös hashtagilla #NoUI) ja esittelen viisi trendiä jotka kertovat, että käyttökokemuksen tulevaisuus on muutosmatkalla.

Perinteisessä käyttöliittymäsuunnittelussa palveluiden käyttöä mietitään usein yhden käyttöliittymän näkökulmasta. Ennen se oli verkkosivu, nykyisin mobiiliapplikaatio tai responsiivinen verkkosivu mobiililaitteessa. Tämä on kuitenkin muuttumassa. Muutaman viime vuoden aikana esille nousseet termit ”NoUI” ja ”Post-App Era” ovat keränneet ympärilleen keskustelua digitaalisten palveluiden käyttötapojen ja käyttöliittymien tulevaisuudesta. Digitaalisten palveluiden käyttökokemus tuleekin murtautumaan pois tietokoneen ja kännykän ruudulta.

VIISI ASKELTA KOHTI KÄYTTÖLIITTYMÄTTÖMIÄ KÄYTTÖKOKEMUKSIA

Tunnistin digitalisaation tulevaisuudessa viisi trendiä, jotka puhuvat käyttöliittymättömien käyttökokemuksien suosion kasvuun:

1. Keskustelevat järjestelmät ovat kovassa kasvussa

”Vuoteen 2020 mennessä 30% webin selailusta tapahtuu ilman näyttöä.” – The Top 10 Strategic Predictions for 2017 and Beyond / Gartner

Yksi Gartnerin kymmenestä tärkeästä strategisesta teknologiatrendistä vuodelle 2017 olivat keskustelevat järjestelmät. Suurten teknologia-alan toimijoiden keskustelevat apulaiset ovatkin varmasti tuttuja useimmille: Applen Siri, Google Now/Assistant ja Amazonin Alexa ovat tuoneet tavallisten kuluttajien ulottuville ensimmäisiä maistiaisia siitä, millaista tulevaisuuden käyttöliittymäinteraktio voisi olla.

”Jo nyt 20% Google-hauista tehdään puhumalla käytettäessä Googlen applikaatiota tai Android-puhelimia.”  – Sundar Pichai, Google I/O 2016 keynote-puheenvuoro

Puheen käyttäminen käyttöliittymässä on monille käyttäjille suhteellisen tuore kokemus: vuosi sitten Mindmeldin tekemässä käyttäjäkyselyssä 41% käyttäjistä kertoi kokeilleensa puhekäyttöliittymää ensimmäistä kertaa vasta edellisen puolen vuoden aikana. Mutta vaikka puhe onkin noussut varteenotettavaksi käyttöliittymäteknologiaksi, keskustelevien käyttöliittymien pääjuttu ei ole kuitenkaan puhe. Tulevaisuuden käyttökokemukseen liittyy useita ominaisuuksia, jotka tulevat kehittymään eteenpäin nykyisistä.

2. Tulevaisuuden käyttökokemuksen neljä ominaisuutta

”Tulevaisuuden käyttökokemus on mukaansatempaava (Immersive), jatkuva (Continuous), ympäröivä (Ambient) ja keskusteleva (Conversational).” – David W. Cearley / Gartner

Jatkuva käyttökokemus tarkoittaa palvelupolun kulkemista sujuvasti palveluista, sovelluksista ja käyttöliittymistä toiseen. Jo nykyisin monet palvelut osaavat hyödyntää tehokkaasti verkkopalveluita ja mobiiliapplikaatioita. Tulevaisuudessa nämä tulevat kuitenkin monissa tapauksissa osoittautumaan liian jäykiksi ratkaisuiksi, jotka eivät tuo niihin käytettyjen resurssien edestä lisäarvoa. Verkkopalveluiden ja applikaatiden maailmasta siirrytäänkin applikaatioiden jälkeiseen (”post-app”) aikakauteen, jossa sovellukset, käyttöliittymät ja toiminnallisuudet vaihtelevat kontekstin mukaan.

 ”Vuoteen 2019 mennessä 20% brändeistä hylkää mobiiliapplikaationsa”  – The Top 10 Strategic Predictions for 2017 and Beyond / Gartner

Sen sijaan, että verkkopalvelua käytetään verkkosivujen ja applikaatioiden kautta, palvelut ovat käytössä tilanteen mukaan eri ympäristöissä ja päätelaitteissa – tarvittaessa myös immersiivisesti virtuaalitodellisuudessa tai lisätyssä todellisuudessa. Ne voivat edistyneimmillään koostua joukosta mikropalveluita ja lambdafunktioita, joista kootaan tilanteen mukaan erilaisia applikaatioita. Perinteiset applikaatiot korvautuvat progressiivisilla web-applikaatioilla ja dynaamisesti asentuvilla instant-applikaatioilla.

3. Palveluiden interaktiot tulevat muuttumaan radikaalisti

Palveluiden ja käyttäjän välinen kommunikaatio muuttuu reaktiivisesta proaktiiviseksi ja komentopohjaisesta keskustelevaksi.

Palveluiden ja käyttäjän välinen kommunikaatio muuttuu reaktiivisesta proaktiiviseksi ja komentopohjaisesta keskustelevaksi. Koneoppimisen ja jatkuvasti kehittyvän tekoälyn avulla palvelut voivat ottaa tarvittaessa yhteyttä käyttäjiin sen sijaan että ne odottaisivat käyttäjien komentoja. Palvelut ovat myös konteksti- ja tilatietoisia, eli ne pystyvät tunnistamaan viitteitä aiempiin keskusteluihin ja opittuihin asioihin.

Tämän hetken parhaita esimerkkejä tällaisista käyttöliittymistä ovat erilaiset nopeasti kehittyvät keskustelubotit. Googlen Allo-viestintäapplikaation Assistant-botti ja Facebookin Messengerissä toimiva M ovat ensimmäisiä kokeiluja henkilökohtaisesta digitaalisesta apulaisesta (VPA).

Keskustelukäyttöliittymä on otollinen maaperä uusille palveluille, sillä chat-palvelut ovat erittäin laajalle levinneitä: Whatsapilla on maailmanlaajuisesti miljardi käyttäjää ja WeChatilla yli 700 miljoonaa. Lue lisää mm. Niklaksen blogikirjoituksesta: ”Chatbotteja, onko heitä?”.

4. Suuret toimijat valtaavat alaa ja muodostuvat yhä tärkeämmiksi

Suuri osa palveluiden tarjoajista tulee tekemään yhteistyötä suurten toimijoiden (Google, Apple, Facebook, Amazon, Baidu, Alibaba, Tencent) kanssa – Gartner ennustaakin, että vuoteen 2021 mennessä 20% kaikista yksilön verkkoaktiviteeteista on jollain tavalla yhteydessä näihin toimijoihin.

Kuluttajat kytkeytyvät yhä syvemmälle suurten toimijoiden ekosysteemien tarjoamiin yhtenäisiin käyttökokemuksiin ja haluavat käyttämiensä palveluiden kytkeytyvän niihin saumattomasti. Jo nyt esimerkkinä ovat terveyssovellukset: jokainen itseään kunnioittava liikunta- ja terveyssovellus osaa kytkeytyä osaksi Apple Healthkitiä tai Google Fit:iä. Lähitulevaisuudessa sama on huomattavissa älykotipalveluissa – kuluttajat haluavat laitteidensa toimivan yhteen Apple Homekitin ja Google Homen kanssa.

5. Mutta älä usko kaikkea kritiikittä

Käyttökokemuksen uudistumista kuvaava termi NoUI (”käyttöliittymättömät käyttöliittymät”) on kohdannut myös kritiikkiä. Timo Arnall tuo kirjoituksessaan ”No to NoUI” esiin tärkeitä näkökulmia liiallisen teknologian piilottamisen tuomista hankaluuksista. Käyttäjää ei tule eriyttää liiaksi teknisistä ratkaisuista, vaan mielessä tulee pitää myös teknologian toimintaan liittyvät mentaaliset mallit ja tottumukset.

MITÄ KÄYTTÖKOKEMUKSEN UUDISTUMINEN TARKOITTAA SITTEN KÄYTÄNNÖSSÄ?

Tällä hetkellä vallalla on kokeilujen ja testailujen aika eikä vielä ole tarvetta lyödä lukkoon tulevaisuuden toimintatapoja. Sen sijaan on tärkeää tutustua nopeasti kehittyvän teknologian tuomiin mahdollisuuksiin ja kokeilla miten ne soveltuvat omiin toimintaympäristöihin. Tässä muutama vinkki, kuinka sopeudut ja otat hyödyn irti muutoksista:

Lyhyellä aikavälillä:

  • Perehdy teknologian kehityksen tuomiin mahdollisuuksiin
  • Tunnista alueita, joista voi saada nopeita voittoja ja tee ketteriä POC/MVP-kokeiluja

Keskipitkällä aikavälillä:

  • Varaudu teknologian ja ympäristöjen kehittymiseen sovellusarkkitehtuurien ja teknologiaympäristöjen suunnittelussa
  • Ota käyttäjäkokemuksen kehittyminen huomioon kaikessa palvelumuotoilussa

Totti 2002-2016

IMG_1958

Totti-koira nukkui rauhallisesti pois perjantai-aamuna lyhyen sairauden väsyttämänä. Tätä viisasta, iloista ja hyväsydämistä koiraa jäivät syvästi kaipaamaan isäntä, emäntä, sisko ja Jere-veli. Hyvää matkaa koirien taivaaseen!

 

Lelutestissä Beddit

Pinserin/Wanhan Blogistanian lelutestissä: Beddit-unisensori

Heräteostokset ovat paheeni. Tässä yhtenä iltana vähän ennen nukkumaanmenoa huomasin taas shoppailleeni netissä – tällä kertaa ostoskoriin tarttui suomalainen unimittari Beddit.

Unimittarit eivät ole mikään uusi keksintö - Pinserin lelutestissä oli jo vuonna 2008 Axbo-herätyskello. Beddit ja Axbo pohjautuvat samankaltaiseen teknologiaan: ne seuraavat käyttäjän liikkumista sängyssä ja päättelevät sen pohjalta unen vaiheet. Axboa käytettäessä ranteeseen laitettiin nukkumaan mennessä pehmeä liikeanturin sisältävä ranneke, joka raportoi liikkeistä kellolle.

Beddit on kuitenkin selkeästi uuden vuosikymmenen teknologiaa. Se koostuu patjojen väliin sujautettavasta ohuesta muoviliuskasta ja siitä roikkuvasta tulitikkuaskin kokoisesta lähetinyksiköstä. Lisäksi laitteeseen kuuluu usb-laturi, jonka johto kiinnitetään lähetinyksikköön.

Asennus viimeistellään hakemalla puhelimeen (iPhone, Android) Bedditin oma sovellus. Muuta ei tarvita – kun uni alkaa, patjojen välissä oleva muoviliuska rekisteröi nukkujan liikkeet ja välittää ne bluetoothin avulla puhelimen sovellukselle. Teknologia on hämmentävän tarkkaa – anturiliuska nimittäin pystyy havaitsemaan ja tilastoimaan nukkumisesta syntyvien liikkeiden lisäksi nukkujan hengityksen ja jopa sydämenlyönnit niistä syntyvän minimaalisen värähtelyn avulla!

iPhonen sovellus kytkeytyy iOS 8:n mukana tulleeseen terveystietopalveluun ja kirjoittaa sinne nukkumisesta kertyneitä tietoja (unen määrä ja syke). Lisäksi sovellus itsessään kerää tilastoja nukkumisesta ja osaa näyttää kevyen ja syvän unen vaihtelut, öiset wc-käynnit ja kuorsauksen.  Näistä kaikista lasketaan nukkumisen pistemäärä – tavoitteena siis unen laadun parantaminen. Sovellus näyttää myös hyödyllisiä (joskin hieman itsestäänselviä) vinkkejä unenlaadun parantamisesta.

Bedditin sivuilta löytyy mielenkiintoista luettavaa mittaamisen taustalla olevasta tieteestä. Sieltä lukemalla käy ilmi, että laite osaa tunnistaa vielä yksityiskohtaisempia tietoja nukkujasta – esimerkiksi sydämen sykevälin, jota käytetään stressitason mittaamisessa.

Beddit ei ole erityisen halpa lelu – laite maksaa yrityksen verkkokaupassa 150 euroa. Mutta nörttilelukerroin on tässä melko korkealla.

Valitettavasti en voi kuitenkaan ainakaan vielä täysin suositella Bedditiä, sillä omassa käytössäni laite on toiminut vähemmän kuin täydellisesti.

Laitteen tuottamat uniraportit ovat hämmentäviä: Beddit osaa tunnistaa liikkeeni vuoteessa, unen vaiheet ja jopa sykkeen. Tunnistaminen on hämmästyttävän tarkkaa: oli sensori sitten lakanan alla tai paksun petauspatjan alla, tunnistaminen toimii… ainakin osittain.

Ongelma on kuitenkin se, että Beddit väittää minun olevan hereillä puolet yöstä. Jopa mittauksissa näkyvän syvän unen vaiheet tulkitaan valveillaoloksi, siten että aamulla saatava raportti kertoo minun nukkuneen vain kolme tuntia kahdeksasta sängyssä viettämästäni. Rohkenen olla asiasta eri mieltä koska luulisin huomanneeni jos olen valvonut viisi tuntia :)

Mittausvirheet liittynevät jonkinlaisiin ongelmiin tunnistimessa, sillä monina öinä tunnistus on lakannut tyystin ja Bedditin mielestä olen lähinnä maannut sängyssä pyörimässä tuntikausia vaikka oikeasti olenkin nukkunut makeasti.

Sensori ei ole kuitenkaan menettänyt yhteyttä kännykkään (tämä on kuulemma ollut yleinen ongelma aikaisempien ohjelmistoversioiden kanssa), sillä se on katkojenkin aikana onnistunut rekisteröimään sykkeen. Sykemittaus taas katkeilee omien aikataulujensa mukaisesti. Jotain mätää mittauksessa kuitenkin on: sovellus ei osaa tulkita sensoreilta saamaansa tietoa oikein.

Vielä vakavampi ongelma liittyy Bedditin käyttämään bluetooth-yhteyteen. Yhteyden avaaminen Bedditin ja puhelimen sovelluksen välille kesti alkuaikoina minuutin-parin verran. Jo se oli melko ärsyttävää – Bedditin unikoulun ohjeiden mukaan sängyssä ei pitäisi käyttää älypuhelinta, mutta siinä minä tuijotin nukkumaanmenon sijasta minuuttikaupalla iPhonen kirkasta näyttöä odotellen yhteyden muodostumista. Kytkeytymisaika piteni jatkuvasti ja viime päivinä olen luovuttanut vartin jälkeen – yhteys ei vain kertakaikkiaan muodostu. Mutta laite kuitenkin toimii, sillä puhelin pystyy kyllä näkemään Bedditin bluetooth-laitteena.

Ehkäpä ongelmana on viallinen laite ja sen vaihtaminen uuteen ratkaisee ongelman. Tästä päästään kuitenkin kolmanteen Bedditin ongelmaan – vikaraportit ja Twitter-yhteydenotot Bedditiin ovat kaikuneet lähes kuuroille korville. Siinä missä yrityksien asiakaspalvelut vastaavat päivässä-parissa, olen itse joutunut vaatimaan kovaäänisesti palvelua Twitterissä, välillä jo hermostuenkin.

Yhteenvetona voisi todeta, että Beddit on ollut tähän mennessä hieman ristiriitainen kokemus. Toisaalta teknologia ja laitteen idea on erittäin kiehtova. Mutta itse laitteen, ohjelmiston ja asiakaspalvelun laatu on jättänyt toivomisen varaa.

Jury on kuitenkin vielä ulkona. Kirjoitan lelupäivitykseen jatkoa ja loppuarvostelun, kunhan saan akuutit ongelmat ratkaistua Bedditin asiakaspalvelun kanssa.

Pinserin lelutestit on sarja, jossa raportoidaan mielenkiintoisista teknisistä vimpaimista. Tämä kirjoitus on julkaistu Pinserissä ja Wanha Blogistania -blogissa.

 

Kahdestuhannes bloggaus

Satuinpa käymään Pinserin ylläpitoliittymässä. Sieltä huomasin, että Pinserissä on 38,894 kommenttia ja 1,999 blogikirjoitusta. Tämä tilaisuushan tulee käyttää hyväksi: tässä tulee siis Pinserin kahdestuhannes päivitys (tai kuten nykynuoret sanoisivat: kahdestuhannes blogi).

Ircin puolella on kaipailtu perinteisiä kesä- ja talviaikaan siirtymisen muistutuksia (2002, 2003, 2005, 2006 ja 2009 nyt ainakin) joten laitetaanpa tässä samalla tulemaan muistutus: Vuonna 2014 siirrytään talviaikaan (tai itse asiassa normaaliaikaan) ensi yönä! Muista kääntää kellojen viisareita tunnilla taaksepäin. Jos sinulla on vielä sellaisia kelloja, joita tarvitsee siirtää.