Pinseri 20 vuotta

Eräänä kauniina päivänä kaksi vuosikymmentä sitten, silloin kun sana “blogi” oli vielä pilke nörttien silmäkulmassa, Pinseri sai alkunsa. Matkan varrella ehti tapahtua monenlaista: oli sotia, luonnonkatastrofeja, palkintoja, Blogilista sai alkunsa ja pääsi uuteen kotiin, oli uusia eläimellisiä perheenjäseniä, useampaankin otteeseen (ja muitakin, mutta heistä ei blogattu) ja surullisia luopumisia. Epävirallinen maailmanennätys suurimmasta kommenttimäärästä blogikirjoituksessa yritti päästä Guinnesin ennätysten kirjaan mutta valitettavasti hylättiin koska sopivaa kategoriaa ei löytynyt. Jossain vaiheessa meistä tuli myös jonkin sortin auktoriteetti lämmitysbusineksessa. 2045 kirjoitukseen mahtuu varmasti paljon muitakin helmiä, mutta kaikkia ei enää pysty muistamaan :) Mitkä olivat omia suosikkejasi?

Kommenttitoiminto näyttää menneen jossain vaiheessa rikki enkä oikein ehdi sitä työkiireiden johdosta korjailemaan joten Pinseri ottaa vastaan virallisia tervehdyksiä, kommentteja ja muisteloita Facebook-sivuillaan. ;)

EDIT: Nyt pitäisi kommentointikin toimia ja teemakin olla hieman modernimpi :)

Äänestä aluevaaleissa (Pirkanmaa)

Riitta Santala-Köykkä (vihr., 173):

Parhaat ratkaisut löydämme yhdessä, toisiamme kuunnellen

Terveys ja läheiset ovat yleensä se tukiverkko, jota tulee pidettyä itsestään selvinä. Niiden puutteen huomaa sitten, kun tapahtuu jotakin yllättävää. Elämä on arvaamatonta mutta meistä ansaitsee tehokasta hoitoa ja tukea vaihteleviin elämäntilanteisiin.

Sote-uudistuksen aluksi on tärkeää valita oikeat ihmiset luomaan kaikille oikeudenmukainen järjestelmä hyvinvoinnin turvaamiseksi. Täytyy kuunnella tarkasti ja sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä siitä, miten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut järjestetään Pirkanmaalla.  Digitaalisia ja liikkuvia palveluja tulee lisätä, jotta kokonaisuus palvelee asiakasta mahdollisimman hyvin. 

Yksityiset ja julkiset palvelut pitää niveltää toimiviksi. Mielestäni kokonaisvastuu terveydestä ja turvallisuudesta pitää Pirkanmaan hyvinvointialueella säilyttää julkisella puolella.  Palveluseteli on käyttökelpoinen väline silloin, kun julkinen palvelutuotanto ei ole riittävällä tasolla. Esimerkiksi koronan aiheuttamaa hoitovelkaa hoidettaessa palveluseteli on hyödyllinen tapa parantaa tilannetta.  


Rakennetaan kestävää hyvinvointia

 Sote-uudistuksessa aluevaltuuston päätehtävä on rakentaa järjestelmä, jossa saadaan käytettävissä olevilla resursseilla paras mahdollinen hyöty mahdollisimman isolle joukolle palveluiden tarvitsijoita. Alkuvaiheessa on keskityttävä toimivan palvelujärjestelmän luomiseen.

 Kustannuksia ei saa päästää kasvamaan hillittömästi mutta riittävät palvelut on turvattava. Henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta on myös hyvin tärkeää huolehtia. He ovat monesti parhaita asiantuntijoita toimintaan liittyvissä asioissa. Asiakkaita täytyy kuunnella tarkasti. Kokonaisuuden ymmärtämiseen tarvitaan näkemystä ja kokemusta. Minulla on kokemusta johtamisesta ja suunnittelusta. Parhaat ratkaisut löydämme yhdessä, toisiamme kuunnellen.

Julkista sotepuolta pitää vahvistaa yrityksiltä ostettavilla palveluilla. Koko ajan on mietittävä, miten ne niveltyvät parhaalla mahdollisella tavalla yhteen. On vaarana, että suuret, kansainväliset terveysjätit voittavat kilpailutukset, jos paikallisuuteen ja laatuun ei osata kiinnittää tarpeeksi huomiota. Kun palveluita hankitaan  yrityksiltä, on tärkeää osata ostaa laatua eikä katsoa vain hintaa. Pitää valita ekologisesti ja inhimillisesti kestävästi. Kaikessa päätöksenteossa pitää arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Digitaalisuus on ydinosaamistani. Meillä on Pirkanmaallakin suuri määrä vaikeakäyttöisiä, yhteen sopimattomia ohjelmia, jotka täytyy saada toimimaan saumattomasti. Lääkäriaika on jatkossa kyettävä varaamaan netin kautta myös julkisella puolella kaikkialla Suomessa. Kaikkea ei kuitenkaan voi tehdä digitaalisesti eikä kaikilla ole mahdollisuutta oppia digipalveluiden käyttäjiksi. Heille on oltava digipalveluille vaihtoehto. 

Kangasalan vai Pirkanmaan etu edellä päätöksenteossa?

Tavoitteeni on turvallinen Pirkanmaa kaikille. Ajan kokonaisuuden toimivuutta. On kuitenkin turha olettaa, että paikkakunta ei vaikuttaisi päätöksentekoon. Sen takia on erittäin tärkeää, että kaikki valtuutetut eivät tule suurimmasta kaupungista, jotta  myös muiden alueiden kuin Tampereen näkökannat otetaan  huomioon.  Monipuolinen valtuuston koostumus tuo esiin monenlaisia näkemyksiä. Näistä luodaan kompromisseja, jotka heijastavat valtuuston valtasuhteita ja valtuutettujen neuvottelutaitoja

.Ensihoito ja pelastustoimi täytyy järjestää niin, että palveluiden kohtuulliset vasteajat toteutuvat myös haja-asutusalueilla. Ensihoidossa pitää edelleen siirtää painopistettä perinteisestä kuljetuksesta paikan päällä hoitamiseen. Periaate ”terveempi liikkuu” on hyvä ohjenuora. Pelastustoimen valmiutta myös eläimiä koskevissa tehtävissä täytyy lisätä. Pelastustointa tuetaan muun muassa turvaamalla sopimuspalokuntien rahoitus. 

Kaikkialla on oltava palveluita saatavilla, mutta ne voivat olla myös liikkuvia ja/tai digitaalisia. Harvan asutuksen seuduilla kiireettömiä palveluja voidaan myös tarjota rajoitetuin ajoin, esim 1-2 päivänä viikossa. 

Lähtökohtaisesti palveluverkkoa tulee tihentää eikä harventaa.
Asukkailla on oltava oikeus samantasoisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin asuinpaikasta riippumatta.

Tällä pienellä keinolla lisäät tyytyväisyyttäsi 100%! Lue vinkki.

Sometauko etenee hienosti. Edellisen parin vuorokauden aikana on ollut vain muutama tilanne, jossa olisin halunnnut käydä kirjoittamassa twitteriin ja facebookiin kiperän sarkastisia kommentteja. En tiedä miten monta kertaa joku on ollut väärässä netissä enkä ole käynyt korjaamassa asiaa.

Sen sijaan joulunaluspäivät ovat kuluneet shoppaillen, kirjaa lukien ja päiväunilla. Tänään vuorossa ainakin joulukuusen hakua ja luistinten shoppailua pukinkonttiin.

Kokeile sinäkin. Laita some kiinni ja tule blogeihin. Täällä on paljon hauskempaa :-)

NoUI: Viisi askelta kohti käyttöliittymättömiä käyttökokemuksia

Tämä kirjoitus ilmestyi alunperin Solitan blogissa.

Kävin marraskuussa 2016 Barcelonassa Gartner Symposium -tapahtumassa kuuntelemassa näkemyksiä digitalisaation tulevaisuudesta. Matka oli erittäin antoisa ja tulenkin lähiaikoina avaamaan blogikirjoituksissani lisää siellä käsiteltyjä aiheita. Tässä kirjoituksessa kerron, mitä tarkoittaa käyttöliittymätön käyttöliittymä (tunnetaan myös hashtagilla #NoUI) ja esittelen viisi trendiä jotka kertovat, että käyttökokemuksen tulevaisuus on muutosmatkalla.

Perinteisessä käyttöliittymäsuunnittelussa palveluiden käyttöä mietitään usein yhden käyttöliittymän näkökulmasta. Ennen se oli verkkosivu, nykyisin mobiiliapplikaatio tai responsiivinen verkkosivu mobiililaitteessa. Tämä on kuitenkin muuttumassa. Muutaman viime vuoden aikana esille nousseet termit ”NoUI” ja ”Post-App Era” ovat keränneet ympärilleen keskustelua digitaalisten palveluiden käyttötapojen ja käyttöliittymien tulevaisuudesta. Digitaalisten palveluiden käyttökokemus tuleekin murtautumaan pois tietokoneen ja kännykän ruudulta.

VIISI ASKELTA KOHTI KÄYTTÖLIITTYMÄTTÖMIÄ KÄYTTÖKOKEMUKSIA

Tunnistin digitalisaation tulevaisuudessa viisi trendiä, jotka puhuvat käyttöliittymättömien käyttökokemuksien suosion kasvuun:

1. Keskustelevat järjestelmät ovat kovassa kasvussa

”Vuoteen 2020 mennessä 30% webin selailusta tapahtuu ilman näyttöä.” – The Top 10 Strategic Predictions for 2017 and Beyond / Gartner

Yksi Gartnerin kymmenestä tärkeästä strategisesta teknologiatrendistä vuodelle 2017 olivat keskustelevat järjestelmät. Suurten teknologia-alan toimijoiden keskustelevat apulaiset ovatkin varmasti tuttuja useimmille: Applen Siri, Google Now/Assistant ja Amazonin Alexa ovat tuoneet tavallisten kuluttajien ulottuville ensimmäisiä maistiaisia siitä, millaista tulevaisuuden käyttöliittymäinteraktio voisi olla.

”Jo nyt 20% Google-hauista tehdään puhumalla käytettäessä Googlen applikaatiota tai Android-puhelimia.”  – Sundar Pichai, Google I/O 2016 keynote-puheenvuoro

Puheen käyttäminen käyttöliittymässä on monille käyttäjille suhteellisen tuore kokemus: vuosi sitten Mindmeldin tekemässä käyttäjäkyselyssä 41% käyttäjistä kertoi kokeilleensa puhekäyttöliittymää ensimmäistä kertaa vasta edellisen puolen vuoden aikana. Mutta vaikka puhe onkin noussut varteenotettavaksi käyttöliittymäteknologiaksi, keskustelevien käyttöliittymien pääjuttu ei ole kuitenkaan puhe. Tulevaisuuden käyttökokemukseen liittyy useita ominaisuuksia, jotka tulevat kehittymään eteenpäin nykyisistä.

2. Tulevaisuuden käyttökokemuksen neljä ominaisuutta

”Tulevaisuuden käyttökokemus on mukaansatempaava (Immersive), jatkuva (Continuous), ympäröivä (Ambient) ja keskusteleva (Conversational).” – David W. Cearley / Gartner

Jatkuva käyttökokemus tarkoittaa palvelupolun kulkemista sujuvasti palveluista, sovelluksista ja käyttöliittymistä toiseen. Jo nykyisin monet palvelut osaavat hyödyntää tehokkaasti verkkopalveluita ja mobiiliapplikaatioita. Tulevaisuudessa nämä tulevat kuitenkin monissa tapauksissa osoittautumaan liian jäykiksi ratkaisuiksi, jotka eivät tuo niihin käytettyjen resurssien edestä lisäarvoa. Verkkopalveluiden ja applikaatiden maailmasta siirrytäänkin applikaatioiden jälkeiseen (”post-app”) aikakauteen, jossa sovellukset, käyttöliittymät ja toiminnallisuudet vaihtelevat kontekstin mukaan.

 ”Vuoteen 2019 mennessä 20% brändeistä hylkää mobiiliapplikaationsa”  – The Top 10 Strategic Predictions for 2017 and Beyond / Gartner

Sen sijaan, että verkkopalvelua käytetään verkkosivujen ja applikaatioiden kautta, palvelut ovat käytössä tilanteen mukaan eri ympäristöissä ja päätelaitteissa – tarvittaessa myös immersiivisesti virtuaalitodellisuudessa tai lisätyssä todellisuudessa. Ne voivat edistyneimmillään koostua joukosta mikropalveluita ja lambdafunktioita, joista kootaan tilanteen mukaan erilaisia applikaatioita. Perinteiset applikaatiot korvautuvat progressiivisilla web-applikaatioilla ja dynaamisesti asentuvilla instant-applikaatioilla.

3. Palveluiden interaktiot tulevat muuttumaan radikaalisti

Palveluiden ja käyttäjän välinen kommunikaatio muuttuu reaktiivisesta proaktiiviseksi ja komentopohjaisesta keskustelevaksi.

Palveluiden ja käyttäjän välinen kommunikaatio muuttuu reaktiivisesta proaktiiviseksi ja komentopohjaisesta keskustelevaksi. Koneoppimisen ja jatkuvasti kehittyvän tekoälyn avulla palvelut voivat ottaa tarvittaessa yhteyttä käyttäjiin sen sijaan että ne odottaisivat käyttäjien komentoja. Palvelut ovat myös konteksti- ja tilatietoisia, eli ne pystyvät tunnistamaan viitteitä aiempiin keskusteluihin ja opittuihin asioihin.

Tämän hetken parhaita esimerkkejä tällaisista käyttöliittymistä ovat erilaiset nopeasti kehittyvät keskustelubotit. Googlen Allo-viestintäapplikaation Assistant-botti ja Facebookin Messengerissä toimiva M ovat ensimmäisiä kokeiluja henkilökohtaisesta digitaalisesta apulaisesta (VPA).

Keskustelukäyttöliittymä on otollinen maaperä uusille palveluille, sillä chat-palvelut ovat erittäin laajalle levinneitä: Whatsapilla on maailmanlaajuisesti miljardi käyttäjää ja WeChatilla yli 700 miljoonaa. Lue lisää mm. Niklaksen blogikirjoituksesta: ”Chatbotteja, onko heitä?”.

4. Suuret toimijat valtaavat alaa ja muodostuvat yhä tärkeämmiksi

Suuri osa palveluiden tarjoajista tulee tekemään yhteistyötä suurten toimijoiden (Google, Apple, Facebook, Amazon, Baidu, Alibaba, Tencent) kanssa – Gartner ennustaakin, että vuoteen 2021 mennessä 20% kaikista yksilön verkkoaktiviteeteista on jollain tavalla yhteydessä näihin toimijoihin.

Kuluttajat kytkeytyvät yhä syvemmälle suurten toimijoiden ekosysteemien tarjoamiin yhtenäisiin käyttökokemuksiin ja haluavat käyttämiensä palveluiden kytkeytyvän niihin saumattomasti. Jo nyt esimerkkinä ovat terveyssovellukset: jokainen itseään kunnioittava liikunta- ja terveyssovellus osaa kytkeytyä osaksi Apple Healthkitiä tai Google Fit:iä. Lähitulevaisuudessa sama on huomattavissa älykotipalveluissa – kuluttajat haluavat laitteidensa toimivan yhteen Apple Homekitin ja Google Homen kanssa.

5. Mutta älä usko kaikkea kritiikittä

Käyttökokemuksen uudistumista kuvaava termi NoUI (”käyttöliittymättömät käyttöliittymät”) on kohdannut myös kritiikkiä. Timo Arnall tuo kirjoituksessaan ”No to NoUI” esiin tärkeitä näkökulmia liiallisen teknologian piilottamisen tuomista hankaluuksista. Käyttäjää ei tule eriyttää liiaksi teknisistä ratkaisuista, vaan mielessä tulee pitää myös teknologian toimintaan liittyvät mentaaliset mallit ja tottumukset.

MITÄ KÄYTTÖKOKEMUKSEN UUDISTUMINEN TARKOITTAA SITTEN KÄYTÄNNÖSSÄ?

Tällä hetkellä vallalla on kokeilujen ja testailujen aika eikä vielä ole tarvetta lyödä lukkoon tulevaisuuden toimintatapoja. Sen sijaan on tärkeää tutustua nopeasti kehittyvän teknologian tuomiin mahdollisuuksiin ja kokeilla miten ne soveltuvat omiin toimintaympäristöihin. Tässä muutama vinkki, kuinka sopeudut ja otat hyödyn irti muutoksista:

Lyhyellä aikavälillä:

  • Perehdy teknologian kehityksen tuomiin mahdollisuuksiin
  • Tunnista alueita, joista voi saada nopeita voittoja ja tee ketteriä POC/MVP-kokeiluja

Keskipitkällä aikavälillä:

  • Varaudu teknologian ja ympäristöjen kehittymiseen sovellusarkkitehtuurien ja teknologiaympäristöjen suunnittelussa
  • Ota käyttäjäkokemuksen kehittyminen huomioon kaikessa palvelumuotoilussa

Totti 2002-2016

IMG_1958

Totti-koira nukkui rauhallisesti pois perjantai-aamuna lyhyen sairauden väsyttämänä. Tätä viisasta, iloista ja hyväsydämistä koiraa jäivät syvästi kaipaamaan isäntä, emäntä, sisko ja Jere-veli. Hyvää matkaa koirien taivaaseen!