Asiaa ajasta

On muuten aika tyhmä tunne havahtua aamuneljältä ja huomata käyttäneensä koko illan ja yön tietokonepelin ääressä. Tällä kertaa syyllisenä oli Transport Tycoonista tehty viritysversio OpenTTD. Oli pakko poistaa peli koneelta, ihan vain sen vuoksi että univelkaa ei kertyisi liikaa. Modernia pelikonsolia en uskalla edes ostaa – ties millaiseksi ihmisraunioksi sitä päätyisi vaikkapa GTA:SA:n kanssa.

Ai niin, mutta talviaika alkoi juuri. Kello onkin vasta kolme! Laskujeni mukaan kodissamme yhdeksän vehjettä osaa laittaa itse itsensä oikeaan aikaan. Jäljelle jää siis noin 20 muuta aikarautaa säädettäväksi. Plus tietysti sisäinen kello. Mutta sehän on muutenkin jo ihan sekaisin.

Tavarakeidas

Netist ostaminen on nykyn varsin helppoa ja hauskaa. Joskus tavaraa voi kerty hivenen liikaa, varsinkin jos ei pysty luopumaan mistn. Tytyykin ensi tilassa varata kirpparilta myyntipyt, ettei ky nin.

Politiikan riemuja

Eilen tuli taas todistettua, ett politiikka voi olla mys riemastuttavaa. Demarien Espoon niharava asettautui televisiouutisissa sievsti kuvaan ja tysin vakavalla naamalla totesi, ett julkisuudesta on kunnallisvaaleissa suorastaan haittaa. Substanssi ratkaisee. No joo, juuri substanssi on toki Maria Guzeninan pasiallinen avu. Samoin luonnollisesti mm. Toni Halmeen ja Anne Pohtamon. Pettmttmn todellisuudentajun lisksi, tietty.

Kirjailijoiden aikomuksista

Yksi mieliblogeistani, Naamioiden takana, onnistui tnn yllttmn minut tydellisesti. Moni muukin on varmaan trmnnyt thn: kun on lukenut jotakin blogia pitempn, alkaa tulla sellainen olo kuin suorastaan tuntisi toisen (se on tietysti illuusio – mehn tunnemme vain kirjoituksen minkertojan, emme lainkaan blogia kirjoittavaa henkil, paitsi jos olemme tutustuneet hneen muutenkin kuin virtuaalisesti). Jossain vaiheessa kuvitelma kuitenkin srkyy, yleens silloin kun kirjoittajan mielipiteet eroavat jossain kohtaa tydellisesti omista nkemyksist.

No, Naamioiden takana on valmis idinkielen opettaja, joka on pakosta joutunut opiskelemaan 35 opintoviikkoa kirjallisuudentutkimusta. Se on herttnyt hness kysymyksen:”Minun oli (ja on yh) jotenkin kauhean vaikea kuvitella, ett kirjailija teosta kirjoittaessaan tarkoituksella tyttisi tarinansa mit omituisimmilla symboleilla, joita kirjallisuudentutkijat saavat sitten hurmiossa tulkita.”

Ei kai missn yliopistossa en kirjallisuuden laitoksella opeteta, ett kirjallisuudentutkimuksen tarkoitus on kaivaa esiin kirjailijan aikomuksia? Miten me oppisimme kirjoittamaan hyvin, ellemme kirjallisuutta lukemalla ja tutkimalla? Opettelemalla kielioppisntj?

Perjantain lukuhetkiä

Tänä perjantaina on mukava laskeutua viikonloppuun tutustumalla uusiin blogeihin. Eli lisäsin listalle taas 37 kappaletta uusia tulokkaita. Tervetuloa, uudet kirjoittajat!

Samalla nimettömänä pysyttelevän avunantajan avustuksella siivosin listoilta pois joukon edesmenneitä blogeja eli lista kiiltelee nyt kuin vastapesty lattia. Lokakuun lopussa Blogistanin asukasmäärä on nyt siis 1093. Onpa meitä jo monta…

Viime lisäyskerralla kehotin lukijoita mainitsemaan vinkkeinä omia suosikkejaan. Minulle erinomaisia lukuhetkiä ovat viime aikoina tarjonneet mm. ei sinutella, Katselija ja Herra Hans Nissenin sairaiskertomus. Viimeksimainittu ei tosin näytä enää blogilta, mikä herra Nissenille tiedoksi mainittakoon (kertomukset takaisin!) Näiden lisäksi on toki suuri joukko muitakin suosikkeja, mutta niistä tarkemmin sitten toiste…

On muuten hauska huomata, miten jotkut jutut jäävät elämään blogissa etusivulta tiputtuaankin. Esimerkiksi juuri tällä hetkellä pinnalla ovat mm. ilmalämpöpumppukeskustelu, Harry Potter -jutut, kvarkkikeskustelu sekä uusmediamuistelot (vimmaiset ja mobiilit). Lisää ajankohtaisia vanhoja juttuja löydät oikean reunapalstan kohdasta “Keskustelua herättäneitä”.

Pitisi, pitisi

Pinseri on ollut hetken suorastaan hunningolla ja pivittmtt. Minun pitisi olla vaaliesitteit jakamassa. Pitisi viel jatkaa debattia paikallislehdiss Kangasalan kehittmisest ja ideoida loppuhetken kiri kuntavaaleihin. Vaaliblogiin pitisi mys jaksaa kirjoitella.

Sen sijaan aion viett koko pivn Nicholas Roylen teoksen The uncanny parissa. Aah. Mikn ei ole mukavampaa kuin laiskottelu tysin sopimattomalla hetkell.

Henkilökohtainen Google

Toukokuussa huhuttiin ensimmäistä kertaa oman tietokoneen sisältöön hakuja tekevästä mini-Googlesta. Nyt se on sitten ilmestynyt: Google Desktop.

Ohjelman avulla voi hakea omalla kovalevyllä olevia tekstitiedostoja, dokumentteja, sähköposteja, katseltuja WWW-sivuja ja chattien logeja. Vaikuttaa mielenkiintoiselta! GD tekee tätä kirjoittaessani juuri indeksiä kovalevyn sisällöstä – pian pääsee kokeilemaan. Todelliseen tulikokeeseen softa pääsee huomenna, kun nähdään miten hyvin se hallitsee haut hirmuiseksi paisuneesta työsähköpostilaatikosta.

Ohjelma ei ole vielä täydellinen. Käyttöjärjestelmän on oltava Windows 2000 tai XP ja sisältöä indeksoidaan vain Microsoftin sähköposti- ja toimisto-ohjelmista. Chattilogeista indeksoidaan sen sijaan vain AIM:in tekemät logit. Selaimistakin tuetaan vasta Internet Exploreria (hakua voi siis käyttää muillakin selaimilla, mutta vain IE:n tallentama tieto vierailluista sivuista on haettavissa).

Täytyypä toivoa että Googlen heput ovat ahkerana ja lisäävät nopeasti tuettujen ohjelmien määrää. Ai niin, ja monen käyttäjän Windows-koneissa vain yksi käyttäjä voi saada itselleen Desktop Googlen (sori, Riitta, mä ehdin ensin ;-)

Ensikokeilulla oma pikkugoogle näyttää kyllä toimivalta. Käyttöliittymä ja hakutulokset näyttävät ihan perinteiseltä Googlelta, mutta tulokset tulevat siis omista tiedostoista. Kyllä tuosta vielä ajan myötä hyvä saadaan. Ajankohtaista keskustelua Google Desktopista voi seurata keskusteluryhmästä.

Monille tulee varmaankin heti mieleen Googlesta puhuttaessa monesti esiin tullut yksityisyyden suoja. Ohjelman Privacy FAQ:ssa kerrotaan, että Googlen cookietiedostoa saatetaan käyttää hyväksi hakutulosten yhdistelyssä, mutta mainitaan myös että sen voi estää. Lisäksi toki luvataan pyhästi, että oman koneen tietoja ei muualle verkkoon jaella.

Linkkejä asiaa käsitteleviin juttuihin: Searchblog ja Searchenginewatch.

Totti 2v

Aika kuluu kuin siivillä ja Totti täyttää tänään jo kaksi vuotta. Ihmisten vuosissa siis juuri parhaassa murrosiässä (ei ihme, että hormonit ovat olleet harvinaisen voimakkaita tänä syksynä). Illalla tiedossa lahjaksi vähän hienompaa puudelinkuvalla varustettua muonaa ja ehkä palanpainikkeeksi puristeluu. Ehkäpä saadaan synttärikuviakin jos koira suostuu pysymään pienen hetken paikoillaan. Onnittelut myös velikoira Pessille jos sattuu tätä lukemaan!

Eroon aarteista

Postimerkkeily ja kolikoiden kerminen ovat tylsimmt harrastukset, jotka pystyn kuvittelemaan, ehk perhosten keihstmist lukuun ottamatta. Inhoan mys sellaista taidetta, joka hertt minussa lhinn vaivaantuneisuutta – riippumatta siit, onko tekij nimeks vai ei.

Kohtalo ptti kuitenkin lahjoittaa minulle joukon postimerkkej ja kolikoita, joiden arvosta en ymmrr mitn. Lisksi minulla on nyt varastossa “taidemaalaus”, jota en taatusti aio ripustaa seinlle – pitkulainen, kehystetty kovalevy, jossa on maalilikki.

Hyvt neuvot ovatkin tarpeen – miten psen nist aarteista eroon Tampereen seudulla mahdollisimman helposti ja tuottoisasti. lk ehdottako huuto.neti – se on ihan kiva, mutta sopii lhinn sellaisen tavaran myyjlle, joka itse tiet esineidens arvon.