Uutta knnykiss: HD-ni

Kuten kaikki varmasti tietvt, knnykkpuheluiden nenlaatu ei ole kovin hvi. Yll nkyvss videossa esitelln nenlaatua parantavaa tekniikkaa nimeltn HD voice (“tervpiirtoni”?).

Tll hetkell HD-nt tukevat ainoastaan Nokian knnykt ja matkapuhelinverkoistakin ainoastaan rajatut testiverkot. Mutta ehk tavalliset kuluttajatkin psevt nauttimaan paremmasta nest joskus tulevaisuudessa.

Linkki videoon.

Tilaa tiedote kotikaupunkisi satelliittikuvapäivityksistä

Haluatko tietää milloin Google-kartta päivittää satelliittikuvia kotikaupunkisi kohdalta? Ennen täytyi käydä silloin tällöin tiirailemassa karttaa päivityksiä odotellen. Nyt riittää kun laitat haluamasi paikan (tai paikat) seurantaan Google Follow Your World -palvelussa. Sen jälkeen Google laittaa sähköpostia kun he päivittävät karttakuvia sinua kiinnostavalta seudulta. Näppärää.

Nyt vain odotellaan että Tampereelta ja Kangasalta otetut pilviset ja tuhnuiset talvikuvat päivittyisivät paremmiksi.

.

Supernova tulee ja kaikki kualee

"Yksi yötaivaan kirkkaimmista tähdistä räjähtää tänä vuonna, mikä tuo taivalle "toisen auringon" ja muuttaa yöt päiviksi", kirjoittaa Uusi Suomi viitaten australialaisen uutissivuston news.com.au:n uutiseen. Kuulostaa pelottavalta, selviämmeköhän edes hengissä?

Kun on hetki hengitetty syvään ja rauhoituttu, voidaan siirtyä lukemaan astronomi Phil Plaitin blogia Bad Astronomy. Phil kertoo asioiden oikean laidan sensaatiohakuisten uutisten takana ja sieltä voi lukea myös totuuden Betelgeusesta. Eli:
  • Betelgeuse on tosiaankin muuttumassa supernovaksi. Koska tuon mittakaavan ilmiöt ovat hitaita, se voi tosin tapahtua joko tänä vuonna tai kymmenen tuhannen vuoden kuluttua. Eli todennäköisyys supernovalle tänä vuonna on melko lähellä rahan voittamista lotosta. Siis enemmän kuin parikymppiä.
  • Kun Betelgeuse räjähtää, siitä ei synny "toista aurinkoa", eikä edes toista täysikuuta. Räjähdys on toki näyttävä ja se tulee näkymään meille jokusen viikon ajan yötaivaan kirkkaimpana tähtenä, joka hiipuu sitten hiljalleen pois.
  • Räjähdyksestä ei ole mitään vaaraa planeetalle tai ihmiskunnalle. Betelgeuse on yli 600 valovuoden päässä, liian kaukana aiheuttaakseen harmia.
Seuraavaksi jäädään odottelemaan totuutta Grönlannin ennen aikojaan päättyneestä kaamoksesta. Minä veikkaan aiheuttajaksi ilmastonmuutoksen sijasta ihan tavallista kangastusta. Kangastuksen syypää on taas sama matala- ja korkeapaineiden liike joka toi meille joulukuun ennätyskylmät (ja samaan aikaan Grönlantiin ennätyslämpimät).

.

Ukkospilvissä syntyy antimateriaa

Vuorossa Pinserin fysiikkatuokio!

Antimateria on tieteiskirjallisuuden vakiomateriaalia, mutta se ei ole suinkaan keksitty aine. Antimateria on tavallisen aineen "vastakohta" eli sen pienimmätkin alkeishiukkaset ovat "käänteisiä" tavalliseen aineeseen verrattuna. Tavalliset atomit koostuvat protoneista ja elektroneista kun taas antiatomeissa on antiprotoneita ja positroneja.  

Kun antimateria koskettaa tavallista ainetta, molemmat muuttuvat yhdessä välähdyksessä puhtaaksi energiaksi eikä jäljelle jää yhtään ainetta. Tällaisesta reaktiosta (nimeltään annihilaatio) syntyy yllättävän paljon energiaa: yhdistettäessä vaivainen gramma materiaa ja antimateriaa, sekoitus räjähtää kahden Hiroshiman atomipommin voimakkuudella. 

Voisi kuvitella, että antimateriaa on hankala valmistaa ja säilyttää sillä se tuhoaa kaiken mihin se koskee. Tähänkin on kuitenkin keksitty ratkaisu: antiprotoneita tehdään nykyisin hiukkaskiihdyttimissä ja positroneita voi kerätä talteen radioaktiivisesta natriumista tulevasta säteilystä. Molempia voi tallentaa vaikkapa magneettikentän sisään jossa ne kelluvat koskematta mihinkään. 

Tallennetuista antiprotoneista ja positroineista osataan nykyisin myös yhdistellä antiatomeita, mutta vain pieniä määriä. On laskettu että antivedyn kilohinnaksi tulee noin 62500000 miljardia (62 triljoonaa) dollaria. Vertailun vuoksi on kuitenkin hyvä muistaa, että esimerkiksi kaikesta CERNissä tähän asti yhteensä valmistetusta antimateriasta irtoaisi energiaa tavallisen hehkulampun polttamiseksi parin minuutin ajan. Ei siis vielä mitään liukuhihnatuotantoa.

Tuore uutisoitu havainto on, että antimateriaa syntyy myös luonnossa, suurissa ukkospilvissä. Voimakas salama saa aikaan valon ja kovan äänen lisäksi röntgensäde- ja gammasädepurkauksia, jotka taas muodostavat pieniä antimateriahiukkasia. Salamointiin liittyy monia muitakin kiehtovia ilmiöitä, mutta niistä lisää toiste. 

.

Katon kolaus askarruttaa

Lyhyen suojasään jälkeen tupruttaa taas lunta. Täällä Kangasalla ei ole ollut sentään samanlaista lumifiaskoa kuin Helsingissä, mutta on meilläkin aukeilla paikoilla lunta jo puolisääreen.

Omakotitalossa asuvat alkavat tähän aikaan vuodesta vilkuilla hermostuneena katolle: pitäisikö kolata vaiko ei?

Onneksi ympäristökeskuksen sivuilta löytyy kattojen lumikuormakartta josta näkee milloin alkaa olla syytä oikeaan huoleen. Lumikuormalle on kolme eri standardia: ennen vuotta 1969 rakennetut, 1998 jälkeen rakennetut ja siltä väliltä olevat. Varoituskarttaa voi vaihtaa sivun yläosan linkistä.

Vielä tällä hetkellä mennään turvallisen vihreällä, paitsi Helsingissä, joka on tänä vuonna saanut niskaansa lunta yli tarpeen.Tokihan tässä on edessä vielä kaksi lumista kuukautta joten sopii vain toivoa että mitään poikkeuksellisia lumimääriä ei enää tule.

Ja sitten sopii vielä muistaa, että lumi ei omakotitalon kattoa romauta. Ongelma on lähinnä saumakohtiin ja taitteisiin tulevissa vuodoissa.

.

Mystinen laiteongelma ja avunpyyntö lazywebille

Kun muut keinot pettävät, Internetistä kysymällä saa usein hyviä neuvoja (tätä kutsutaan termillä "Dear Lazyweb"). Kokeilen taas.

Meillä on kytketty neljä laitetta televisioon HDMI-kytkimen kautta: digiboksi, Canal Digitalin satelliittidigiboksi, bluray ja Xbox. Kun Xbox saapui taloon, satelliittidigiboksi alkoi oikutella. Kun HDMI-kytkimen vaihtaa satelliittidigiboksille, televisiossa näkyvä kuva vilkkuu ja räpsyy jonkin aikaa, joskus ruutu pysyy mustana pitkiä aikoja ja TV alkaa antaa virheilmoituksia väärästä resoluutiosta. 

Tätä tapahtuu kuitenkin vain silloin kun Xbox on pois päältä. Kun Xboxiin laittaa virrat, räpsyminen loppuu siihen paikkaan. Vastaavasti, kun Xboxin sammuttaa, räpsyminen saattaa alkaa tai olla alkamatta. Räpsymisen saa lakkaamaan myös sammuttamalla tai irrottamalla antennidigiboksin HDMI-johdon. Xboxin ja antennidigiboksin kuva näkyy aina moitteetta. Kunhan satelliittidigiboksin kuva rauhoittuu, sekin näkyy moitteetta aina siihen asti kun on katsottu hetkinen jotain toista ohjelmalähdettä. 

Digibokseja pidetään yleensä jatkuvasti päällä. Helppo ratkaisu olisi pitää myös Xboxia koko ajan päällä, mutta sen tuulettimen ininä muuttuu välillä häiritseväksi.

Onko vika digiboksissa, satelliittidigiboksissa, Xboxissa, reitittimessä vai televisiossa? Vai heitänkö kaikki laitteet kaatopaikalle ja alan lukea pelkästään kirjoja? :)

.

3D-television seuraava sukupolvi

Kolmiulotteiset elokuvat ovat jo arkipäivää. Harmi vain että niiden katsomiseen tarvittavat aktiivisuljinlasit ovat melko epämukavia ja etenkin meille rillipäille aika hankalia käyttää. Nykyisissä 3D-televisioissahan tulee mukana samanlaiset lasit kuin elokuvateattereissakin.

Laseista ei tarvitse onneksi kärsiä kovin pitkään – paljaalla silmällä katsottavan kolmiulotteisen television kehittely on hyvässä vauhdissa ja ensimmäisiä laitteita on esitelty messuilla. Niissä käytetty teknologia on samaa mitä on nähty jo vuosikymmenien ajan kolmiulotteisissa postikorteissa ja leluissa joissa kuvat vaihtuvat kun lelua kallistellaan (muistatko?)

Vielä tällä hetkellä kyseistä teknologiaa käyttävissä televisioissa on ongelmia: kuva on pystysuunnassa huomattavan raidallinen, sen tarkkuus on heikko ja telkkaria täytyy katsoa suoraan edestä melko läheltä. 

Toinen lupaava teknologia on kasvontunnistus, eli televisio (tai tietokone) tunnistaa katsojan kasvot ja säätää reaaliajassa ruudulla näkyvän kuvan perspektiivia katsojan pään sijainnin mukaan.

.

Applelaisuus, 2000-luvun uusi uskonto

Teemu Kunto ksittelee Applen ymprill hyriv faniutta ja sit, miten se muistuttaa yh enemmn uskontoa.

“Vaikka perimmisell huolenaiheella yleens tarkoitetaankin eksistentiaalisia kysymyksielmn tarkoituksesta, vaikuttaa nykypivn ihmisen suurin huolenaihe usein olevan:onks mulla kivaa. Tst nkkulmasta katsottuna viihdeteollisuuden ja -teknologiankehitys vastaavat hyvin ihmisen perimmisiin kysymyksiin. Jos viihdelaite ei toimi,hauskanpito lakkaa ja ollaan huolen valtaamia. Tss mieless jlleen voidaan todeta, ettluotettava tekniikka vastaa kysymykseen mukavuutta ja viihtymist tavoittelevan elmntarkoituksesta.”

Teemu Kunto: Applelaisuus uskontotieteen nkkulmasta

Mainio kirjoitus – ehk tietty kieli poskessa -tyyli havaittavissa, mutta kuitenkin erittin osuva. Min taidan sen sijaan laittaa jo Macbookini hiljalleen kiinni ja painua ihailemaan uutta kiiltv iPhone 4:ni. Ja sen jlkeen unille.