Cybbis brändäsi Brainal Meltdownin blogien Steve Buscemiksi. Haistan hauskan trendin synnyn… Blogien roolimallileikkiin kuuluu etsiä näyttelijöiden tai julkisuuden henkilöiden joukosta esikuva kahdelle muulle blogille ja heittää samalla tietysti haaste eteenpäin.

Minun mielestäni !Absolute Truth on blogien Star Trekin Q. Blogimaailman Cosmo Kramer on taas epäilemättä Kysyn vaan. Samaa mieltä?

Tiedätkö voivasi kirjoittaa loistavan romaanin – sitten jonakin päivänä, kun ei todellakaan ole enää mitään veruketta jättää kirjoittamista kesken? Tuntuuko todennäköiseltä, että romaanisi ei valmistu (tai ala) tällä vuosikymmenellä, paitsi jos sinut jostain syystä tuomitaan erehdyksessä elinkautiseen ja suljetaan vankilan eristysselliin, jossa ainoana seuranasi on paperia ja kynä? Oletko kyllästynyt siihen, että luomasi henkilöhahmot vaeltavat hetken monitorin ruudulla oikein keksimättä mitään tekemistä ja katoavat lopuksi aikojen pölyyn? Varaa marraskuu romaanin kirjoittamiseen, saat hyvää seuraa ympäri maailmaa (via SaruwiNet).

Tulevaisuudentutkija Mika Mannermaa ennustaa, että kymmenen vuoden kuluttua yhä useampi projekti-ihminen elää pätkätöistä ja eläkevirka muuttuu katoavaksi kansanperinteeksi. Kansallisvaltiolle ja kunnalliselle vaikuttamiselle käy jokseenkin samoin. Mitä saamme tilalle? “Laman tappaman juppikulttuurin ääri, ultrat tulevat. Ultrat haluavat kaiken itselleen heti, tässä ja nyt, muista viis”, Mannermaa uskoo.

Tulevaisuudessa ultrayksilöllisyys saattaa lävistää yhteiskunnan…Ydinperheen mureneminen jatkuu, perhemallien monimuotoisuus kasvaa, tulevaisuudessa on yksi asunto jokaista aikuista kohti.

Viimenkin on keksitty yksi hyvä asia, jonka lama sai aikaan: Ultrajuppien tulo hidastui monta vuosikymmentä. Mutta miksi tämä tulevaisuuden visio on jotenkin… SO 80´s?

Kun sähköt pätkivät ensin Pohjois-Amerikassa ja sitten Helsingissä, vaikutti se lähinnä hassulta yhteensattumalta. Mutta kun sen jälkeen virrat ovat katkeilleet myös Lontoossa, Etelä-Ruotsissa ja tänään pimentyi koko Italian valtio, alkaa Salaisten kansioden herkistämä mieli kysellä jo että mistä oikein on kysymys. Terroristien kenraaliharjoitus maailmanvalloitusta varten? Ylikuormitetut ja kuluneet verkot alkavat sanoa sopimustaan irti? Vai ilmiö, jossa jostain asiasta kiinnostuttuaan alkaa nähdä sitä kaikkialla? Meilläkin kelloradion numerot vilkuttivat eräänä aamuna nollaa. Iik.

Kobaïan kautta tuli bongattua linkki Seisakkeeseen, mainioon junabongausta käsittelevään saittiin. Sieltä löytynyt artikkeli Suuri satamarata kertoo kuvien kera Helsingin keskustassa kiemurtelevista kiskoista ja niiden historiasta. On aika hassu ajatus että vielä vähän aikaa sitten tavarajunat kolistelivat Helsingin kauppatorin halki, siitä toisesta paikasta jonka turistit maastamme näkevät ja muistavat :)

Murhasiko Mijailo Mijailovic, 24, Anna Lindhin? Dagens Nyheter on nyt julkaissut vangitun kuvankin. Tuoreessa muistissa ovat ruotsalaisen median kiusallisen perinpohjaiset selvitykset edellisen epäillyn elämästä, mutta sehän ei vapaata tiedonvälitystä hidasta.

Pinseriin kirjoittamisen sijasta olen viime aikoina keskittynyt lukemaan muiden blogeja. Se onkin ollut antoisaa, hyviä blogeja on todella paljon (enkä edes kuvittele, että olisin löytänyt kaikki pitkän päälle kiinnostavat). Päivän pamausta avatessani usein vilpittömästi ilahdun, kun havaitsen mieliblogieni saaneen uutta sisältöä. Toisinaan huomaan ärsyyntyväni, jos jotain kiinnostavaa blogia ei vieläkään ole päivitetty. Ilmeisesti blogosfääri aiheuttaa riippuvuutta.

Blogien välinen vuoropuhelu on kasvamaan päin, mikä tuokin lisäjännitystä peliin. Aika paljon kommentoidaan toisten väitteitä, joskin liiallista rintamalinjoihin juuttumista on kyllä havaittavissa. Keskusteluun osallistuminen ja kiinnostaviin juttuihin linkkaaminen vaikeutuu, jos yksittäisten mielipiteiden myötä on vaara tulla heti luokitelluksi johonkin kastiin, ja sitten hutkituksi asiaan liittymättömillä ismittelyillä ja yleistyksillä. Olenko ainoa tästä kiusaantunut?

Taas kerran on syyspäivän tasaus. Ja taas kerran se pääsi tulemaan ihan yllättäen: vastahan tässä helteet alkoivat! Yöt muuttuvat jälleen pidemmiksi kuin päivät ja kostea pimeys peittää paikat. Sen kunniaksi kävimme Ikeassa ja kannoin mukanani sylillisen erilaisia lamppuja – oma tapani selviytyä syksystä on säätää erilaisia valaistusratkaisuja.

Syksyn myötä puutkin ovat alkaneet kellastua. Etelärannikolla vihreys oli vielä vallitsevana, mutta täällä Pirkanmaan korkeudella puissa on jo reippaasti keltaista ja punaista. Metsät ovat suorastaan kauniita.

Ja syksyhän tuo tullessaan myös tuulet ja sateet, eli extremesäätäkin olisi tiedossa. A-J Punkan myrskyennuste lupaa tiistain ja keskiviikon väliseksi yöksi myrskyisiä puuskia. Kerätkää siis puutarhatontut turvaan ja vaihtakaa sateenvarjo vankempaan malliin!

Muutama tunti sitten Galileo-avaruusluotain kohtasi loppunsa. Kyseessä oli todellinen avaruuden työmyyrä: ehtihän se tutkia lähietäisyydeltä Venusta, Jupiteria kuineen, joukkoa asteroideja, pyrstötähteä ja ottaa valokuvia myös maapallosta.

Galileo ei valitettavasti päässyt jatkamaan avaruusmatkaansa hamaan tulevaisuuteen, kuten tähtienvälisessä avaruudessa hiljalleen eteenpäin jatkavat Pioneer-luotaimet. Oli olemassa pieni mahdollisuus, että jos luotain jätettäisiin kiertämään Jupiter-planeettaa, se saattaisi joskus tippua Europaan tai muuhun Jupiteria kiertävään kuuhun. Koska on myös olemassa pienen pieni mahdollisuus, että näissä kuissa olisi elämää, ei haluttu ottaa riskiä että steriloimaton luotain levittäisi maapallolta peräisin olevia mikrobeja niiden pinnalle. Niinpä luotain sai loppunsa tähdenlentona jättimäisen kaasuplaneetan kaasukehässä.

Galileo ehti kerätä matkansa aikana 30 gigatavua dataa. Joukossa oli useita erinomaisia valokuvia aurinkokuntamme ihmeistä.

Elämän varrella oppii monenlaista. Yksi niistä on ollut se, että täytyy pitää silmänsä auki sillä saatat törmätä kusetukseen. Tero osti Mustasta Pörssistä hienon Sony-telkkarin mutta asiat eivät menneetkään ihan suunnitelmien mukaan. Tarina alkoi jo kesällä, mutta vaikka olisit lukenut sen ennenkin, kannattaa katsoa lopussa olevat kaksi uutta kommenttia. Ainakin jossain päin tunnetaan vielä reilu meininki. Olisiko tämä esimerkki Elinkeinoelämän valtuuskunnan ennustamasta hyveen paluusta? [via Comradlog]