Aasian maanjäristyksen tuhoalueella on kuollut ainakin yksi suomalainen. Kaikkien suomalaisten matkailijoiden olinpaikasta ja tilanteesta ei ole vielä varmuutta. Alex välittää sukellus.fi:ssä katastrofialueelta saatuja tietoja Thaimaassa olevien suomalaisten tilanteesta. Saitilla on linkki listaan, josta voi katsoa Phuketin sairaaloissa olevien ihmisten nimet (ml. suomalaiset).

[Päivitys klo 19:02] Huom! Sukellus.fi:n listaan on viitattu useissa tiedotusvälineissä ja siellä on tällä hetkellä niin kova liikenne, että palvelin ei välillä vastaa kuormituksen alla. Vaihtoehtoinen osoite Thaimaassa olevien suomalaisten tilannetiedoille on:

http://www.sukellus.fi.nyud.net:8090/

Vaihtoehtoinen osoite Phuketin sairaaloiden potilasluetteloille on:

http://www.vachiraphuket.go.th.nyud.net:8090/26122547/listall.html

Näistä osoitteista löytyy siis kopio sukellus.fi:n ja Phuketin potilasluettelon tiedoista. Kopio ei päivity jatkuvasti, joten tuorein tieto löytyy kuitenkin aina alkuperäiseltä sivulta jos se vain on käytettävissä.

Blogilistalle tippuu pitkästä aikaa uusia tulokkaita. Testaan uuden blogilistan lisäys- ja editointitoimintoja samalla kun lisäilen blogeja, joten uutukaiset ja muutokset eivät tule tällä kertaa yhdessä suuressa rysäyksessä vaan hiljalleen tässä lähipäivien aikana. Ensimmäisenä listoille saapuvat useamman viikon pääsyä odottaneet.

Seuraavat lisäykset tehdäänkin sitten jo uuden saitin toimintoja käyttäen…

Hyvät naiset ja herrat, tällä hetkellä hieman erikoiselta näyttävä top-lista ja oudot pamaukset eivät liity tulossa oleviin uudistuksiin, vaan meillä on ihan puhdas tekninen häiriö. Vanhat tietokannat ovat toivon mukaan tallessa ja tutkimme juuri Nebulan kanssa parasta tapaa palauttaa ne, joten ihan rauhassa vaan :)

Jos pamauksesi on tällä hetkellä rikki, ei kannata korjailla sitä koska se palautuu toivon mukaan pian tämän päivän klo 20 tilanteeseen.

[Lisäys klo 23:04] No niin, tietokanta on nyt pelastettu ja kaiken pitäisi toimia taas kuten ennenkin. Pahoittelemme harmia.

Liukasteltuaan pihan iljanteilla pölynimurikauppias joutuu katselemaan, miten sisällä tuijotellaan televisiota eikä kukaan ei tule avaamaan. Paluumatkalla hän tuiskahtaa polvilleen. Dobermanni alkaa haukkua raivokkaasti, koiruli haluaa mukaan leikkimään. Avaan oven.

Televisiossa neiti Marple on jälleen selvittämässä samaa murhaa. Juoni seurailee kirjoja piinallisen tarkasti, eivätkä ne ole mitään tiivistettyä Tove Janssonia.

Nypin samalla kulmakarvojani. Rehottava nainen on pelottava, täynnä raakaa alkuvoimaa. Kulmia nyhtäessään voi kuvitella olevansa mielenhäiriöinen apinamies.

Televisio kehrää kiltisti, vaikka sieltä tulisi minkälaista roskaa, kuin opettajani alakoulussa, tyytyväinen kaikkeen. Olisipa meidän talonmies samanlainen, hiekoittaisi pihan eikä aina vaanisi äreänä käytävillä.

Lukevat taas tämänkin väärin. Kukaan ei ymmärrä.

(Kirjoittamisen aiheita tarjosi Pörrö.)

Tuntuuko, että työ, koti, perhe, opinnot, seuraelämä, yhteiskunnalliset velvollisuudet ja harrastukset eivät kerta kaikkiaan riitä täyttämään aikaasi? Tuijotteletko ikävystyneenä ikkunasta miettien, mihin ryhtyisit? Ompele koiralle poronsarvet.

1. Osta noin 20 sentin pala harmaata tai beigeä karvajäljitelmää.

2. Piirrä sarvien kaavat. Voit myös leikata suoraan kankaasta.

3. Ompele saumat nurjalta puolelta tiheällä siksakilla ja käännä sarvet.

4. Täytä pumpulilla.

5. Ala pohtia, miten sarvet saadaan kiinni koiran päähän. Superliimaa ei saa käyttää. Mahdollisesti ratkaisu on jonkinlainen panta. Sovittele. Ei, mahdollisesti ratkaisu on jonkinlainen hattu. Sovittele lisää. Minne pannaan korvat?

6. Sinulla on nyt koira, joka on paennut nurkkaan tuijottamaan epäluuloisesti jokaista liikettäsi loukatun ylimyksen ilme naamallaan. Lisäksi sinulla on kaksi karvaista pötkylää, jotka ovat liian painavia pysyäkseen pystyssä.

7. Kaksi tuntia on huvennut jonnekin. Onneksi olkoon. Ensi kerralla teemme joululahjoja sukulaisille.

Tiet ja pihat ovat luistinratoja. Tänä viikonloppuna olen monesti onnitellut itseäni siitä että en taipunut kitkarenkaiden muka-paremmuutta hokevaan propagandaan. Paljon peltiä on säästynyt. Mutta luonto lisää vaikeusastetta. Kotipihalle torstaina levitetty 25 kg sepeliä on hautautunut uuden jääkerroksen alle. Tottikin liukastelee vaikka silläkin on nastat alla.

Viikonloppu oli muuten (tämän jutun kirjoittamista lukuunottamatta) 100% tietokonevapaa. Tekee hyvää päälle, kokeilkaapa joskus. Ensi viikko näyttääkin sitten taas olevan kaikkea muuta, eli blogilistaa odottavien pinnaa koetellaan edelleen. Hyvä uutinen on sen jälkeen alkava kahden viikon ylityövapaa jolloin blogistanin asioidenhoito luistanee hieman vauhdikkaammin. Excuse me, nyt menen jatkamaan tietokonevapaan viikonlopun rippeitä.

PS. En malttanut olla tsekkaamatta paria tärkeintä pamautustani ja huomasin skrubun sunnuntaivitosesta joukon hauskoja leffa-aiheisia kysymyksiä. En vastaa kuitenkaan kaikkiin viiteen, vaan vain kahteen:

Erikoisin elokuvatapahtumani oli 80-90-lukujen taitteessa elokuvateatteri Pirkan leffamaratonissa, jossa oli vuorossa David Lynchin Dyyni joskus yön pikkutunteina. Elokuvan vakavalla naamalla esitetty absurdius sai yleisössä aikaan jatkuvasti lisääntyvää tirskumista ja joskus puolenvälin jälkeen koko maratonin uuvuttama katsomo ulvoi naurusta jättiläismadoille, maantäristimille ja muille kalkkunamaisuuksille. Ehdottomasti paras komedia mitä olen leffateatterissa koskaan katsonut.

Elokuvien pitäisi olla parhaimmillaan elokuvateatterissa. Örveltävät liimatukat, järjettömät lippujenhinnat ja jumiuttaminen yhteen asentoon pariksi tunniksi vääntää kyllä vaakakuppeja erittäin pahasti kotiteatterin puolelle. Sorry.

Karuselli kirjoittaa: “Uusi Päivän pamaus tuntuu siltä, kuin joku syöttäisi lusikalla suklaajäätelöä, ja aina kun on saanut palasen syötyä, joku on jo tyrkyttämässä uutta lusikallista“. LOL.

Tämähän viittaa siis käsillä olevaan blogilistan uudistukseen. Ensimmäinen vaihe uudistuksesta on ollut nyt käytössä vajaan viikon ajan, eli nykyinen Pamaus käyttää jo uuden blogilistan tarkistusbottia ja tietokantaa. Päivitettyjä blogeja ei enää rysäytetä listalle tunnin välein, vaan niitä tulee näkyviin sitä mukaa kuin tarkistuksia suoritetaan (Pamauksen tapauksessa tosin oikeasti 5 minuutin välein, mutta sehän on melkein reaaliaikainen).

Blogeja ei kuitenkaan ladata jatkuvasti, vaan botti käy kussakin blogissa edelleen vierailulla tunnin välein. Vierailu ei tosin tapahdu enää vähän vaille tasatunnein, kuten ennen, vaan satunnaisena hetkenä siten että keskiarvoväliksi tulee tunti. Myös itse tarkistuksessa on hieman enemmän “tekoälyä” kuin ennen. Olisinkin kiinnostunut kuulemaan kokemuksista siihen liittyen: Ovatko haamupäivitykset vähentyneet? Onko blogipäivityksiä jäänyt huomaamatta?

Lupailin uuden listan julkistusta joulukuun alkupuolella, mutta kuten aiemminkin arvelin, työkiireet ovat hidastaneet sitä. Aivan lähiaikoina se kuitenkin tapahtuu (haluanhan toki ehtiä Kuukkelit 2004 -kisaan ;-). Olen myös tuskallisen tietoinen siitä että listalle on jonossa varmaankin jo lähemmäs sata uutta blogia. Asia on nyt vain niin että teen lisäyksiä vasta sitten kun akuutit kiireet ovat ohi ja univelat maksettu. Uudessa blogilistassa onkin sitten jo itsepalvelu, eli tulokkaat eivät joudu kärsimään kiireistäni. :-)

Ai niin, vielä yksi muistutus. Joku oli jo laittamassa pamauslistaansa telakalle. Ei kannata – omat tilaukset voi kopioida sellaisenaan uuteen palveluun. Eli pamautelkaa innolla kuten tähänkin asti.

Toisinaan käännöskirjallisuuden arvosteluissa törmää toteamukseen, että suomennos oli kyllä onnistunut. Samaan hengenvetoon valitellaan kuitenkin, että kyseinen kirja ei oikeastaan olisi suomennosta tarvinnut. Kääntämättömiä, loistavia kirjoja kun vilisee kaikkialla ja kriitikko olisi suonut niille kunnian mieluummin kuin juuri suomennetulle opukselle.

Seuraavan kerran lupaan ottaa yhteyttä suoraan arvostelijaan ja kysyä, mitä teoksia hänellä on mielessä. Oma kokemukseni nimittäin on, että on hyvin vaikea löytää sellaista todella hyvää fiktiota, josta käännös ei olisi vähintään tulossa. Asia on askarruttanut minua jo pitkään. Olen päätynyt siihen, että minulta vain yksinkertaisesti puuttuu tarvittava “käännösnenä”. Niinpä kysyn nyt vinkkejä lukijoilta suomennoksen ansaitsevista, kääntämättömistä teoksista. Uudetkin kirjat kelpaavat, jos ne ovat aidosti sykähdyttäviä.

Aah, joulunaika, tuo riemuisa kulutusjuhla! Mitähän ostaisi? Värimetallinhohtoista taskunpohjalle katoavaa viihde-elektroniikkaa, vieraskielisillä nimillä varustettuja herkkuja, koko sarjan skandinaavisesti muotoiltuja kehittäviä koiranleluja?

Vai ylihinnoitellun vaaksan mittaisen metallirimpulan autotallin nurkassa mykkänä seisovan, eläkeikäisen, pian hajoavan harmaan laatikon sisään jotta hanasta tulisi taas lämmintä vettä?

Nyt tiedän miksi äijät kiroilevat niin paljon.