Tietoturvaa

Jokohan kaikki, joiden puhelimessa on Bluetooth ovat kokeilleet bluejackingia? Eli ideanahan on että tehdään puhelimen muistiin käyntikortti jonka nimikenttään kirjoitetaan hupsu viesti. Vaikka: “Terveisiä salaiselta ihailijalta”. Seuraavaksi valitaan puhelimesta toiminnoksi käyntikortin lähetys Bluetooth-yhteyden yli. Kännykkä skannailee hetken ja näyttää listan lähietäisyydellä olevista puhelimista jotka ovat valmiita vastaanottamaan käyntikortteja langattomasti. Junista, luennoilta tai muista väkirikkaista paikoista tällaisia löytyy yleensä aina muutamia.
Continue reading

Salainen joulupukki

Secret Santa järjestetään taas tänä vuonna. Kyseessä on yksinkertaisuudessaan mainio konsepti. Homma menee seuraavasti: Jokainen osanottaja täyttää Amazon-kirjakaupassa toivomuslistaansa joukon kohtuuhintaisia joululahjoja joita olisi kiva saada. Tämän jälkeen ilmoittaudutaan joululahjarinkiin ja annetaan sinne oman blogin osoite (ja toivomuslistan, jos siihen ei ole linkkiä blogissa). Joulupukki käy jossain vaiheessa katsomassa toivomuslistaa ja ostaa sieltä yhden lahjan. Amazon hoitelee maksetun lahjan toimittamisen oikeaan osoitteeseen, eikä vastaanottajan osoitetta (tai sitä kuka lahjan osti) välitetä muille.

Mutta joulun periaatteihinhan ei kuulu vain lahjojen saaminen, vaan myös antaminen. Niinpä saitti lähettää lahjaa odottelevalle jonkin toisen osallistujan tiedot, jolle tulee sitten ostaa joululahja hänen toivomuslistaltaan. Jokainen ostaa ja jokainen saa. Osallistujat eivät kuitenkaan osta toisilleen lahjoja, sillä joulupukkipalvelu arpoo lahjojen vaihtajaparit satunnaisesti. Eli samanlainen lahjaleikki kuin aikanaan koulun pikkujouluissa.

Tuli mieleen, että voisi olla hauskaa järjestää samanlainen tapahtuma hieman pienemmässä ja paikallisemmassa mittakaavassa eli ihan meidän blogilistalaisten kesken. Joku hoitaisi sähköpostin välityksellä osallistujien tietojen keräämisen, arpomisen ja jakamisen. Lahjalle laitettaisiin ohjehinta (esim. 20-30 euroa) ja systeemiin otettaisiin Amazonin lisäksi mukaan myös jokin kotimainen toivomuslistan ja lahjatilauksen mahdollistava verkkokauppa (esim. NetAnttila) niin että luottokortittomatkin voisivat osallistua. Amazoneista kannattaisi käyttää toki englantilaista, koska sen postikulut ja toimitusnopeus eivät ole hullumpia.

Mutta olisiko kukaan kiinnostunut tällaisesta? Millaiset kaupat voisivat sopia systeemiin? Lahjatilauksiahan voi tehdä periaatteessa kaikissa kaupoissa joissa maksu suoritetaan verkkopankilla (antamalla maksajan tietoina lahjan saajan tiedot – verkkopankkihan ei ota niihin kantaa kun vain maksaminen sujuu).

PS. Tutkiessani verkkokauppoja tätä juttua varten törmäsin hassuun reliikkiin: yön ajaksi kiinni menevään verkkokauppaan. Elloksen Online-tavaratalo sulkee ovensa yöksi kuten fyysinen kauppa konsanaan. Muita virastomeininkiä noudattavia verkkokauppoja ovat ainakin VR:n lippukauppa ja Sumpin vihjaama Lippupalvelu. Heh, ja minä kun luulin että Korsoraattori on ainoa virastoaikaa noudattava saitti. :-)

PPS. Harmi että Pulju.netistä ei voi tehdä lahjatilauksia, sillä Näätäkahvi olisi aivan erinomainen lahjavinkki – ainakin niille jotka eivät ole olleet kilttejä.

Koiramaista

STT:n mukaan ers koira on keksinyt tavan soittaa htkeskukseen ja uikuttaa yksinisyyttn: “Keski-Uusimaan hlytyskeskuksen pivystj on saanut yllttvn knnykksoiton: numeroon 112 oli ottanut Tuusulasta keskustasta yhteytt koira, ja nest ptellen isokokoinen. Elin uikutti vaivaansa tarkkaan ottaen 56 sekunnin ajan.”

Meidn koiramme sen sijaan kuvittelee osaavansa ajaa autoa.

Kevin ji kiinni bloggaamisesta

The Onion taas tapansa mukaan osuu asian ytimeen: Mom Finds Out About Blog. Onko omassa verkkopivkirjasi vanhempien ja sukulaisten silmille sopivaa sislt? Pinseriss ky suhteellisen snnllisesti niin lheisi kuin kaukaisempiakin sukulaisia ja tuttavia surffailemassa ja elmntapamme ovat muutenkin jo rauhallisen keskiluokkaisia, joten tlt tuskin lytyy mitn salaisuuksia (krhm, terveisi vain sukulaisille).

Raisumpaa elm viettvt kirjoittavanevatkin blogiaan englanniksi (varo kuitenkin kielitaitoisia tykavereita) tai anonyymisti. Tai sitten blogimaailmaan voitaisiin keksi ihan oma murre niin ett sukulaisten lukemat ja hakukoneisiin indeksoituvat jutut eivt aiheuta myhemmin noloja tilanteita. Jos vaikka joku saisi tiet minun tyskentelevn uusmedia-alalla… *shiver*

Oma liinavaatehuone

Raivasin marraskuulta muita projekteja ja ptin osallistua NaNoWriMoon. Sen jlkeen on ainakin tullut tehty valtavat mrt kotitit, jotka yleens muuten jvt rstiin. Pivittin pitisi istua tietty aika tietokoneen ress kirjoittamassa fiktiota. Sama taistelu on edess joka kerta, eli on kohdattava alkamisen kauheus. Kirjoittamaan ryhtyminen on vaikeaa, vaikka vlill kertomus etenisi hyvin ja tilanteet kehkeytyisivt kuin itsestn. Valitettavasti olen tullut luoneeksi joukon henkilit, joita etupss inhoan. Lohtua synkkyyteen tuo kuitenkin Stephen Kingin erinomainen kirja Kirjoittamisesta (On Writing), jossa kertoja rutistelee Carrien ensimmiset liuskat roskiin, koska tytt on niin tympe. Sielt ymmrtv vaimo ne pelastaa ja kehottaa jatkamaan. Loppu onkin historiaa. Tai ainakin tarina on hyv.
Continue reading

Mielikuvitusmaat

Silloin kun olin pieni ja kotitietokoneita ei viel tunnettu, harrastukset ja huvitukset piti keksi itse. Yksi mielipuuhistani oli keksi mielikuvitusmaita. Annoin niille nimet ja suunnittelin liput. Mielikuvitusmaiden karttojen piirtminen oli erityisen hauskaa. Nihin maihin oli sitten hyv sijoittaa vaikkapa piirtmiens sarjakuvien tapahtumia. Mietinkin usein, olinko ainut jolla oli tllainen harrastus.

Nyt, yli 20 vuotta myhemmin, tietotekniikka on tuonut uuden aluevaltauksen mys mielikuvitusmaiden alueelle: Pico Miradorista on tarjolla kolme jatkuvasti pivittyv webbikameran kuvaa. Niden parissa voisi meditoida vaikka tunninkin.

Vastauksen kysymykseen “suunnittelikohan kukaan muu mielikuvitusvaltioita” sain tosin jo pelatessani ensimmist kertaa Civilizationia ja Simcity.