Koiramaista

STT:n mukaan eräs koira on keksinyt tavan soittaa hätäkeskukseen ja uikuttaa yksinäisyyttään: “Keski-Uusimaan hälytyskeskuksen päivystäjä on saanut yllättävän kännykkäsoiton: numeroon 112 oli ottanut Tuusulasta keskustasta yhteyttä koira, ja äänestä päätellen isokokoinen. Eläin uikutti vaivaansa tarkkaan ottaen 56 sekunnin ajan.”

Meidän koiramme sen sijaan kuvittelee osaavansa ajaa autoa.

Kevin jäi kiinni bloggaamisesta

The Onion taas tapansa mukaan osuu asian ytimeen: Mom Finds Out About Blog. Onko omassa verkkopäiväkirjasi vanhempien ja sukulaisten silmille sopivaa sisältöä? Pinserissä käy suhteellisen säännöllisesti niin läheisiä kuin kaukaisempiakin sukulaisia ja tuttavia surffailemassa ja elämäntapamme ovat muutenkin jo rauhallisen keskiluokkaisia, joten täältä tuskin löytyy mitään salaisuuksia (kröhöm, terveisiä vain sukulaisille).

Raisumpaa elämää viettävät kirjoittavanevatkin blogiaan englanniksi (varo kuitenkin kielitaitoisia työkavereita) tai anonyymisti. Tai sitten blogimaailmaan voitaisiin keksiä ihan oma murre niin että sukulaisten lukemat ja hakukoneisiin indeksoituvat jutut eivät aiheuta myöhemmin noloja tilanteita. Jos vaikka joku saisi tietää minun työskentelevän uusmedia-alalla… *shiver*

Oma liinavaatehuone

Raivasin marraskuulta muita projekteja ja päätin osallistua NaNoWriMoon. Sen jälkeen on ainakin tullut tehtyä valtavat määrät kotitöitä, jotka yleensä muuten jäävät rästiin. Päivittäin pitäisi istua tietty aika tietokoneen ääressä kirjoittamassa fiktiota. Sama taistelu on edessä joka kerta, eli on kohdattava alkamisen kauheus. Kirjoittamaan ryhtyminen on vaikeaa, vaikka välillä kertomus etenisi hyvin ja tilanteet kehkeytyisivät kuin itsestään. Valitettavasti olen tullut luoneeksi joukon henkilöitä, joita etupäässä inhoan. Lohtua synkkyyteen tuo kuitenkin Stephen Kingin erinomainen kirja Kirjoittamisesta (On Writing), jossa kertoja rutistelee Carrien ensimmäiset liuskat roskiin, koska tyttö on niin tympeä. Sieltä ymmärtävä vaimo ne pelastaa ja kehottaa jatkamaan. Loppu onkin historiaa. Tai ainakin tarina on hyvä.
Continue reading

Mielikuvitusmaat

Silloin kun olin pieni ja kotitietokoneita ei vielä tunnettu, harrastukset ja huvitukset piti keksiä itse. Yksi mielipuuhistani oli keksiä mielikuvitusmaita. Annoin niille nimet ja suunnittelin liput. Mielikuvitusmaiden karttojen piirtäminen oli erityisen hauskaa. Näihin maihin oli sitten hyvä sijoittaa vaikkapa piirtämiensä sarjakuvien tapahtumia. Mietinkin usein, olinko ainut jolla oli tällainen harrastus.

Nyt, yli 20 vuotta myöhemmin, tietotekniikka on tuonut uuden aluevaltauksen myös mielikuvitusmaiden alueelle: Pico Miradorista on tarjolla kolme jatkuvasti päivittyvää webbikameran kuvaa. Näiden parissa voisi meditoida vaikka tunninkin.

Vastauksen kysymykseen “suunnittelikohan kukaan muu mielikuvitusvaltioita” sain tosin jo pelatessani ensimmäistä kertaa Civilizationia ja Simcityä.

Matrix: Vastauksia

Matrix-elokuvatrilogian päätösosakin tuli katsottua. Räiskintä ja pauke oli oikein tyydyttävää, mutta juoni jäi ehkä vähän ohuenlaiseksi. Jos jotakuta jäi vielä askarruttamaan kysymys “mitä hittoa oikein tapahtui“, vastauksia, lisää kysymyksiä tai ainakin hyvät naurut tarjoaa Jay Pinkertonin ja David Wongin The Matrix: Resolutions. Sanomattakin lienee selvää että teksti on täynnä spoilereita, joten jos Matrix Revolutions on vielä katsomatta, säästä lukunautinto myöhemmäksi.

Nopeasti helppoa rahaa

Sunnuntailametuksen kourissa syöttelin Googleen, mitä sattui. Haku “nopeasti helppoa rahaa” tuotti mm. tämän keskusteluhelmen, jossa jotkut neuvoista ovat vielä höntimpiä kuin toiset. Siitä vaan pankkiin, ei lainaa hakemaan tai kassaa ryöstämään, vaan myymään eurolla jonotuslippuja kiireisille.

Meitä on nyt 500

Päivitin blogilistalle pienen tauon jälkeen taas joukon uutta luettavaa. Samalla tuli taas kerran rikottua yksi raja: listattuja blogeja on nyt yli viisisataa! Blogiyhteisö kasvaa vauhdilla ja aiheesta saa lukea eri medioista harva se päivä. Ja ihmekös tuo: joukossa on toinen toistaan mielenkiintoisempia sivustoja jotka tarjoavat aina tuoretta luettavaa. Propseja kaikille listalaisille! Tästä on hyvä jatkaa tuhannen blogin listaa kohti :-)

Kuushow

Taivaalla on tapahtunut runsaasti viime aikoina. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, jos vain sää sallii, voimme ihailla täydellistä kuunpimennystä. Varttia yli puolenyön maapallo alkaa siirtyä auringon ja kuun väliin ja kirkas täysikuu alkaa varjostua toisesta reunasta alkaen kun maan varjo alkaa liikkua kuun pintaa pitkin.

Täydellisimmillään kuunpimennys on aamuyöllä kello 03:19. Silloin kuu kelluu taivaalla ruskean ja punaisen hehkuisena 24 minuutin ajan. Jos kuun pinnalla olisi astronautteja, heille tämä sama näkyisi auringonpimennyksenä! Heidän näkökulmastaan maapallo siirtyy auringon eteen peittäen sen. Kuu ei kuitenkaan pimene kokonaan. Vaikka maapallo onkin auringon ja kuun välissä, meitä ympäröivän ilmakehän läpi kulkee kuitenkin hiukan valoa.

Aivan kuten auringonlaskua katsellessa huomaamme, valo muuttuu ilman läpi kulkiessaan punertavan väriseksi. Tämän ansiosta myös kuu hehkuu punaisena täydellisen pimennyksen aikana. Kuussa olevat astronautit saisivat itse asiassa ihailla maapalloa, jota ympäröi punahehkuisen auringonlaskun rengas.

Säätiedotus lupaa viikonloppuyöksi puolipilvistä, joten toivoa pimennyksen näkemisestä on. Lue lisää kuunpimennyksistä sivulta Lunar Eclipses for Beginners.