Miltä nykypäivän pelit näyttäisivät, jos ne olisi tehty vuonna 1982? Farkin lukijat kokeilivat taitojaan Photoshopin kanssa. [tnx r0ck]

Koska viikko sitten tehtiin sunnuntailista ja Schitzo-Janne epäilee että kyseessä oli vain hetken muoti-ilmiö, teen piruuttani viikonlopun tekemisiä ja tapahtumia summaavan sunnuntailistan maanantain puolella.

• messuja 1 kpl
• otettuja valokuvia 150 kpl
• liian aikaisia herätyksiä 3 kpl
• trulleja (se on virpoja pohjanmaaksi) kävi 2 kpl
• karkkiostoksia tehdessä ennakoitu virpojien määrä 20 kpl
• ylijääneen suklaan mässäilyä 1 krt
• huonoa oloa 3 tuntia
• koirien metsäkeikkoja 1 kpl
• “onpa tullut osteltua kaikenlaista, nyt ei kyllä hankita enää mitään uutta” -ajatuksia sanottu ääneen 1 kpl
• ylläolevan virkkeen ja sohvan rungosta kuuluneen pahaenteisen räsähdykseen välissä aikaa n. 2 min 25 sek
• nurmikkoa paljastunut lumen ja jään alta 15%
• uusia blogeja listalla ja pamauksessa 14 kpl

Viikon paras linkkivinkki löytyi Kaksoisagentista: Creativity Techniques. Huomaa myös Creativity Puzzles!

Muutama päivä sitten aloimme ympäristöystävällisiksi ja tiputimme sähkönkulutustamme radikaalisti asennuttamalla itsellemme ilmalämpöpumpun.

Jaa että minkä? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Tosin vain kuvaannollisesti: oikeasti vekotin toimii samalla periaatteella kuin pakastin ja jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä.

Perinteisiin sähköpattereihin verrattuna siinä on yksi ylivoimainen etu: jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Suoraa säästöä siis. Hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin on aika taas käynnistellä perinteisiä sähköpattereita. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin. Mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa – itse olen tuon suhteen hieman skeptinen, mutta luulen että 30% on ihan mahdollista. Ja sekin on sievoinen summa rahaa sähköllä lämpiävässä omakotitalossa.

Ilmalämpöpumpussa on lisäksi myös muitakin hyviä puolia: lämpötilan säätö sujuu tyylikkään nykyaikaisesti kaukosäätimen avulla – valitset vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Tervetuloa helteet! Eikä siinäkään vielä kaikki: laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. Hyvästi imurointi! (Noh, tuo valitettavasti ei pidä ihan paikkaansa)

Olemme nyt sulkeneet kaikki lämpöpatterit talosta ja eteisessä sijaitseva pumppu on saanut huolehtia talon lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt – myös viime yön kymmenen asteen yöpakkasilla. Perimmäisissä nurkissa olevat huoneet ovat asteen verran viileämpiä, mutta sitäkin voi halutessaan paikata perinteisellä lämpöpatterilla.

Eli ihan positiviisia ensikokemuksia siis. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, en voi vastustaa kiusausta palata aiheeseen ja hieman leuhkia ilmastoinnilla.

Laitteen merkki on siis Panasonic E12 ja asennuksen hoiti hienosti IVT Center. Terveisiä :)

Krista Varantolasta tuli Tampereen yliopiston ensimmäinen naisrehtori. Onnea!

Aprillipäivä alkaa kääntyä iltaa kohti ja pilat alkavat paljastua. Pinserilandiassa oli hauska seurata bloggaajien virtuaalisia ilmeitä uusien “sääntöjen” ilmestyessä. Kerrataan vielä varmuuden vuoksi: palvelimet kestävät blogikuormaa erinomaisesti ja kaikki uudetkin blogit mahtuvat edelleen mukaan.

Kunnolliseen aprillipilaan kuuluu aina se, että uhrit saadaan näkemään hieman vaivaa. Toivottavasti kenenkään blogin leiska ei mennyt kuitenkaan lopullisesti pilalle päivitysikoneista… Lankaan meni tosissaan tai puolitosissaan parikymmentä bloggaajaa.

Muuallakin on aprillattu ahkerasti. Mutta olikos tuo Googlen mailipalvelu nyt sitten aprillia vai totta?

Oli hauska myös nähdä, että mitvit palasi takaisin linjoille. Toivotaan että tämä ei ollut aprillipila. Kuinkahan moni mahtoi muuten huomata Kysyn Vaanin käyneen taas tänään top-listan sijalla 1?

Tärkeä tiedotus kaikille blogeja pitäville:

Blogilista on kasvanut hurjaa vauhtia. Listan kasvamisesta seuraa kuitenkin myös ikäviä ominaisuuksia: kaikkien blogien päivityksien tarkastaminen on erittäin raskas operaatio ja palvelimille aiheutuu ohjelman suorituksesta aivan liian suuri kuorma. Monet ovat varmasti huomanneetkin kuluneen viikon aikana, kuinka blogilista ja Päivän pamaus eivät ole huomanneet useiden blogien päivittymistä.

Tämän vuoksi olemme päättäneet uudistaa blogilistan toimintamallia uudenlaiseksi. Huhtikuun alusta lähtien blogilistan ja päivän pamauksen tarkistusajo suoritetaan vain kerran vuorokaudessa. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että blogeja pääsisi lukemaan vain kerran päivässä, päinvastoin!

Tästä lähtien blogienpitäjillä on mahdollista lisätä kirjoittamiensa juttujen yhteyteen Pinserin tarkistus-ikoni. Kun kirjoitat blogiisi uuden jutun ja siitä löytyy tällainen ikoni, blogilista huomaa tekemäsi päivityksen samalla tavalla kuten tähänkin asti.

Ikonin käyttäminen ei toki ole pakollista – voit kirjoittaa blogiisi aivan kuten ennenkin. Siinä tapauksessa blogisi päivitys näkyy blogilistalla kuitenkin vasta seuraavan yön aikana kello 03:00 alkaen.

Miten lisään tarkistus-ikonin?
Kirjoitettuasi jutun, lisää ennen sen julkaisemista tekstisi perään seuraava HTML-koodi:

Voit leikata ja liimata tekstin ja lisätä sen suoraan juttusi loppuun. Koodin lisäys toimii ongelmitta tietojeni mukaan ainakin Bloggerissa ja Movable Typessä.

Uuteen toimintatapaan siirrytään torstain aikana, joten voit aloittaa ikonin käyttämisen välittömästi. Tiedän että ikonin ulkoasu ei ole kaunein mahdollinen – tein sen itse Photoshopissa. Sen vuoksi graafisesti lahjakkaammat Pinserin lukijat voivat lähettää ehdotuksia paremmaksi ikoniksi osoitteeseen samik@pinseri.com.

[Lisäys illemmalla] Jos joku ei ehtinyt vielä tajuta: kyllä, se oli aprillipila.

Peligurut, nehän on niitä nuoria kundeja, jotka on niin helvetin niinku in. Raha liikkuu ja käy pyydyksiin pelibisneksessä, joten nyt kaikki liekittämään singolla ja nukettamaan vastustajaa. Joopa joo, tässä vähän toisenlaisia pelejä/Games (kiitos vinkistä matmat).

Kymmenen vuotta sitten olin nuorena siloposkisena nörttinä hommissa Tampereen yliopiston tietokonekeskuksessa. Internet näytti siihen aikaan jo aika samanlaiselta kuin nytkin – etenkin Linux-käyttäjät olisivat kuin kotonaan silloisessa netissä. Pari asiaa oli kuitenkin eri lailla: netissä surffailu tapahtui WWW-selaimen sijasta Gopherilla ja blogien sijasta luettiin ja kirjoitettiin nyysseihin. Muu olikin sitten melkein samanlaista kuin nykyään ;-)

Tietokonekeskuksessa suunniteltiin sisällöntuotannon järjestelmiä tekstipohjaisen Gopherin päälle ja vietiin sähköisen julkaisemisen ilosanomaa eri yksiköille. Mutta muutos oli jo tapahtumassa. Jo edellisen vuoden aikana oltiin kokeiltu ensimmäistä kertaa World-Wide Webiä ja sen selaimia. Systeemi vaikutti aluksi aika lailla samanlaiselta kuin Gopherkin – tosin sivuille oli mahdollista lisätä kuvia ja tekstin muotoilukin oli monipuolisempaa. Jännittävänä ominaisuutena oli kotisivujen tekeminen: Gopherissa täytyi olla hyvä kaveri ylläpitäjän kanssa saadakseen oikeudet julkaista tiedostoja kun taas WWW:ssä oli mahdollista omin päin tehdä ikioma kotisivu, joka oli näkyvissä koko maailmalle.

Maaliskuussa 1994 päätin sitten kokeilla miltä WWW-serverin pystyttäminen tuntuu ja www.uta.fi sai alkunsa. Näiltä ajoilta on olemassa lukuisia hauskoja kokemuksia ja tarinoita, joita olisi tarkoitus muistella tänään keskiviikkona järjestettävässä Tampereen yliopiston WWW-palvelun 10-vuotis-juhlassa (jos satut olemaan Tampereella, tervetuloa!). Aikalaisestakin löytyy juttu.

Ehkäpä jatkan muistelua vielä täälläkin. Noina samoina aikoina muistan myös miettineeni että silloisia tapahtumia ja kokemuksia olisi ollut hyvä kirjoittaa muistiin. Tästä muistiinpanojen puuttumisen harmittelusta sai alkunsa Pinserikin. Satun myös tietämään että blogimaailmassakin on jo tuolloin aktiivisesti mukana olleita kirjoittajia (kuten kaikki Kuukkeligaalassa mukana olleet kuulivatkin – kiitokset vain kiitoksista Kanervalle!). Olisi hauska kuulla omia muisteluitanne noilta vuosilta.

Onko ollut ikävä koirakuvia? Yksi Totin elämän kohokohdista on viikonloppuinen juoksu- ja painilenkki Tampereella asuvan veljensä Pessin kanssa. Koira on oppinut tämän rutiinin jo niin hyvin että viikonloppuisin on turha haaveilla pitkistä aamu-unista: jos isäntäväki pysyy sängyssä normaalia arkipäivää pidempään, se on Totille takuuvarma merkki siitä että pian lähdetään riehumaan. Silloin ihmiset täytyy saada ylös pedistä keinolla millä hyvänsä!

Koirien riehuminen saattaa näyttää sivullisesta aika väkivaltaiselta menolta. Luontokappaleet ovat kuitenkin taistelussaan taitavia. Kenellekään ei käy kuinkaan ja ainoita vammoja saattavat saada ihmiset jotka pahaa-aavistamatta joutuvat täyttä vauhtia kiitävän koirakaksikon tielle ja tulevat tönäistyksi persauksilleen lumihankeen.

Klikkaa kuvaa ja näet viime viikonlopun kuvasatoa.

• noin tunnissa kuluneita vuorokausia 3 kpl
• shoppausturneita 3 kpl
• varisten ja haukan otteluita taivaalla 1 kpl
• surullisia tuntemuksia mitvitin juttujen kadottua 17 kpl
• radikaaleja päätöksiä Pinserin tulevaisuudesta 1 kpl
• kirjoja kesken 7 kpl
• lehtiä lukematta 0,5 metrin pino
• kelloja oikeassa ajassa arviolta 60 prosenttia (mitkä?)
• kukkamultaa pöydällä n. 1 dl
• istutettuja taimia noin 10 kpl
• tositelevisio-ohjelmia 2 kpl
• tallennettuja, katsomattomia ohjelmia noin 4 tuntia
• koirankarvoja autosta imuroituina 15 000 908 kpl
• koirankarvoja jäljellä autossa 378 969 097 kpl