Sedis on kirjoittanut kiinnostavan puheenvuoron HS:n juttuun poliitikkojen blogeista. En nyt ota itse HS:n juttuun kantaa. Sen sijaan minua huvittaa melko lailla ajatus poliitikoista bloginpitäjinä, jotka vain haluavat pönkittää rajattomasti omaa valtaansa ilman muita tarkoitusperiä.
Arvatkaapa, miten helppoa on saada useimpia poliitikkoja edes ymmärtämään mikä on blogi, saati että sellaista voisi olla hauskaa ja hyödyllistä pitää vaalien alla. “Ei mulla vaan oo mitään halua kertoa itsestäni mitään” -tyyliset vastaukset ovat jo käyneet tutuiksi vuosien ajan.
“Avoin blogi ei välttämättä tarkoita kaikkein syvimpien tuntojen jatkuvaa kirjaamista”, olen perustellut useaan otteeseen.
“Mutta kun en mä vaan halua pitää sellaista julkista päiväkirjaa”, kuuluu yleensä säkenöivä vastaus.
Olemme vasta nähneet politiikan avatgardistisen kärjen crème-de-la-crèmen huippuyksilöiden bloggaavan, sanokaa mun sanoneen. Vasta kun Tuppuranmäen ja Talviahteenkolun jokainen kunnallispoliitikko alkaa rutiininomaisesti kirjata mietteitään muiden arvioitavaksi, on aika perustaa blogikoulu, jossa kerrotaan mitä saa tehdä ja mitä ei, ja pitääkö kommentit sallia.
