Yllättäen kesken työpäivän tuli varttitunti ylimääräistä aikaa, jonka päätin käyttää luovasti repun siivoamiseen. Ja se toi nenän eteen minua viime aikoina ällistyttäneen ja ärsyttäneen seikan: pankkikorttikuitit. Kuiteista syntyvä paperiroska sinänsä ei haittaa, nehän voi aina heittää roskiin. Vai voiko?
Jos katsot tarkemmin pankkikorttiostoksesta tulevaa kuittia, huomaat ehkä että monet liikkeet tulostavat kuittiin pankki/luottokorttisi numeron. Haloo?!? Siis tämän saman numeron, jonka riiittävän tehokas suojaaminen on yksi suurimpia Internet-kaupankäynnin leviämiseen liittyviä esteitä. Saman numeron, jota ihmiset eivät uskalla syöttää nettikauppojen sivuille, koska pelkäävät että se joutuu ilkeän hakkerin käsiin. Saman numeron, jonka suojaamiseen riittää vain paras mahdollinen kryptaus (jos sekään). Ja sen saman perhanan numeron, joka paperilapulle tulostettuna muuttuu jotenkin maagisesti roskaksi, jonka voi heittää surutta menemään.
Tässäpä vinkki häkkereiksi haluaville: älä turhaan vaivaa päätäsi nettisaitteihin murtautumisella. Mene sen sijaan penkomaan vaikkapa rautatieaseman roskiksia ja kerää kaikki kuitit talteen. Saat poimittua mukaasi kymmenittäin pankkikortti/VISA/Mastercard/mikälie-korttien numeroita. Ja niillähän voit sitten tilailla kaikkea kivaa netistä.
Arvoisat pankit, Luottokunta, Spar, rautatieaseman kioskit ja lukuisat muut tahot: koodatkaa nyt jo ne laitteenne uusiksi siten, että korttinumerot eivät tulostu kuittiin. Jos R-kioski osaa tehdä sen, osaatte kyllä tekin. Minua kyllästyttää säästää kaikki ostoskuitit repun sivutaskuun ja dumpata ne vasta firman salaisille papereille tarkoitettuun roskikseen.