Aurinkoinen ja sopivan lämmin päivä suorastaan kutsui leikkaamaan nurmikon. Tai no, olisin varmasti keksinyt mukavampaakin tekemistä, mutta toista viikkoa leikkaamatta ollut ruohikko alkoi muistuttaa peltoniittyä ja Harry Potterkin tuli jo luettua (Riitta lukee sitä nyt – ei edelleenkään spoilereita!)

Muhkuraista ojanpenkkaa parturoidessa se sitten tapahtui: leikkurin terä haukkasi maaperää ja vääntyi pilalle. &#/”(*!!! Kiroilun ja ihmettelyn jälkeen kävi selväksi, että terä oli vaihdettava. Etsiskelyn jälkeen löytyi paikka josta sai sopivia varateriä ja vieläpä asennuksenkin (omat teränirrotusyritykset pelkkä jakoavain aseenani olivat turhia, mutta luultavasti ohikulkijoille huvittavaa katsottavaa).

Pienkone Timonen palveli erinomaisesti (suosittelen!) ja hauskana lisäbonuksena sai vielä tutustua paikan vahtikoirana työskentelevään kultaiseennoutajaan joka ulkonäkönsä perusteella olisi voinut olla Totin sukulainen.

Nyt on kone entistä ehompi, alla pientä ruohosilppua tekevä laatuterä ja tasaisenvihreät nurmikentät hivelevät silmää. Ja tällekin lomapäivälle tuli keksittyä tekemistä.

Miten luennoista tehdään mielenkiintoisia: M.J. Dominuksen Conference Presentation Judo sekä selitykset. Suorastaan oleellista luettavaa kaikille meille jotka kiusaamme ihmisiä luennoimalla. Ohjeet on suunnattu erityisesti konferensseissa puhuville, mutta niistä löytyy hyvää asiaa muillekin. Ja vaikka luennointi olisi viimeinen asia maan päällä mitä aikoisit tehdä, käyvät ohjeet vielä hauskasta viihteestäkin. Kiitokset Jarnolle linkin löytämisestä.

Japanilaisilla lehtikustantajilla on ongelma. Lukijat eivät enää ostakaan lehtiä, vaan näpsivät kamerakännykällä valokuvia lehtien sivuista lukeakseen niitä kotona. Sen vuoksi lehtipisteet kautta maan laittavat näytille julisteita joissa asiakkaita kehotetaan olemaan kuvaamatta lehtiä.

Joko japanilaisilla on kerrassaan erinomaisia kännykkäkameroita tai sitten lehtikustantajat ovat hieman yössä. Haluaisinpa nähdä sen myymälävarkaan joka ensin napsii satasivuisesta aikakauslehdestä parisataa kuvaa, kenenkään huomaamatta, jaksaa katsella niitä kotonaan – ja saa vielä jotain selvää tekstistä. Ehkä he ovat samoja ihmisiä jotka piratisoivat kirjoja valokopiokoneella.

Joku Moon-TV lakkasi kuulemma näkymästä. En voi sanoa tuntevani kovin suurta surua, sillä en ole kertaakaan kyseistä kanavaa päässyt katselemaan. Vähän sama juttu on Yle Q:n, Radio Helsingin ja muiden urbaanien nuorten aikuisten kanavien kanssa… Niitäkin tulee kuunneltua vain rannikolle ajellessa. Sen siitä saa kun asuu väärässä paikassa – täällä susirajan takana me mummot ja paapat kuuntelemme humppaa ja valssia (paitsi että eipä sitäkään kuule enää mistään!).

Juu, tiedän että nuo radiokanavat kuuluvat netistä ja Q tulee vielä digiboxistakin, mutta valitettavasti digitaaliset auto- ja korvalappuradiot ovat vielä niin kovin harvinaisia. Radiota kun tulee harvemmin kuunneltua kotona sohvalla istuskellessa. On oikeastaan aika hämmentävää, miten näppärästi ihminen voi profiloida itsensä kaapeli-vai-satelliittiantenni -tyyppisillä valinnoilla. Tai asuinpaikan valinnalla…

Viimeöiseen Messenger-kehuun liittyen täytyy valottaa myös asian varjopuolta. Microsofthan ei olisi Microsoft, ellei uusiin hienouksiin liittyisi myös jotain hämminkiä. MSN Messenger 6:n asentamisen jälkeen Windowsini oli alkanut käyttäytyä hieman erikoisesti. Messenger heitti silloin tällöin minua ulos väittäen, että olen kirjautunut sisään jostain muualta. Mitä hittoa? Oliko jollain minun tunnukseni käytössä?
Continue reading →

Suositusta pikaviestinohjelmasta MSN Messengeristä ilmestyi uusi versio, järjestysnumeroltaan kuutonen. Aivan kuten vähän aikaa sitten uudistunut Applen iChat, myös tämä sisältää nyt mahdollisuuden kuvan ja äänen helppoon siirtämiseen.

Tuomolla sattui olemaan kotona vastaostettu webcam ja meillä molemmilla uusi Messenger käynnissä, joten täytyihän uutta teknologiaa kokeilla! Ja tietysti sitä kokeiltiin ensin Tärkeisiin Asioihin, eli koiranpentujen esittelyyn. Saimme katsoa ruudulta livekuvaa Neo-koiranpennusta ja hämmästellä miten iso se jo on.
Continue reading →

Kirjapaketti ehti sittenkin Amazonin lupaamassa aikataulussa meille, vaikka välillä alkoikin jo epäilyttää. Eli Harry Potter and the Order of the Phoenix saapui perjantai-aamuna kotiovelle tuotuna (meillä on supermukavia postinkantajia!) ja luku-urakka on nyt aloitettu. Kirja tempaisi mukaansa heti alusta pitäen taattuun harrypottermaiseen tyyliin – lisää (spoilerittomia) arvosteluita tiedossa myöhemmin.

Ajastin tässä eräänä päivänä ensimmäistä kertaa videonauhurin nauhoittamaan ohjelmaa digiboxista. Siinä missä nykyaikaisella videonauhurilla ajastuksien ohjelmointi sujuu perinteisessä analogiympäristössä kivuttomasti, digiboxin kanssa toimiessa homma ei olekaan ihan yhtä helppoa. Ympäristönä siis Nokian perusdigiboxi ja nykyaikainen kuvaruutunäytöllä varustettu videonauhuri, kytkettynä toisiinsa ja televisioon mukana tulleiden ohjeiden mukaisesti.

Tässä ohjeita siltä varalta että joku muukin haluaa joskus seikkailla ajastuksien jännittävässä maailmassa:

1. Ajasta haluamasi ohjelmat digiboxiin. Muista lisätä loppuun reilusti ohjelmien myöhästymisvaraa, sillä videonauhurin käyttämät PDC-varmistustoiminnot eivät toimi digiboxin kanssa. Showview-koodeista ei ole myöskään tässä apua.
2. Jos videonauhurisi käyttää kuvaruutuohjelmointia, pohdiskele miten saat videonauhurin kuvan näkymään ohjelmointia varten silloin kun nauha ei ole liikkeellä. Ratkaisu: laita kasetilta pyörimään ihan mitä tahansa ohjelmaa, jolloin saat digiboxin vaihtumaan videokanavalle ja näet videoiden kuvaruutunäytön.
3. Ohjelmoi videonauhuriin samat ajastukset kuin digiboxiin. Muista kuitenkin, että videonauhurissa jokaisen ohjelman äänitettäväksi kanavaksi laitetaan EXT (tunnetaan myös nimillä AV tai 0, eli nolla) eikä se mitä lehdessä sanotaan. Muista laittaa myös videonauhurin puolelle myöhästymisvarat ohjelmien perään. Lunttaa digiboxin kuvaruutunäytöstä aiemmin ohjelmoimasi alku- ja loppuajat jos olit jo unohtanut ne. Kun televisioruudussa on päällekkäin kahden eri laitteen kuvaruutunäytöt, kutsu paikalle humanisti ja kehaise olevasi videonauhurihäkkeröinnin kruunaamaton kuningas.
4. Pysäytä pyörimässä ollut nauha ja kelaa se takaisin tyhjän kohdan alkuun.
5. Varmista että digiboxin ja videonauhurin kello ovat samassa ajassa. Nykyaikaiset laitteet onneksi huolehtivat tästä itse.
6. Kytke videonauhuri ajastintilaan.
7. Kytke digiboxi ajastintilaan katkaisemalla siitä virta.
8. Teroita kaikille perheenjäsenille (ja itsellesi), että jos joku haluaa katsoa digiohjelmia, katselu tulee lopettaa ennen ajastettavan ohjelman alkua. Digiboxi tulee muistaa laittaa takaisin ajastintilaan (sammuttaa).
9. Älä koske digiboxiin silloin kun videonauhuri nauhoittaa ohjelmaa (eli älä kuvittelekaan katsovasi toista digikanavaa samaan aikaan). Voit kyllä katsella perinteisiä analogikanavia television kautta – muista luntata manuaalista, miten saat digiboxin vapauttamaan television pois AV-kanavalta että voit kääntää televisiosi jollekin muulle kanavalle.
10. Surffaile verkosta kateellisena amerikkalaisten saatavilla olevia hienouksia, haaveile siitä päivästä jolloin tännekin saadaan kovalevynauhurilla varustettuja digiboxeja ja mieti, ostaisiko joku käytetyn videonauhurin.

Hankalaa, muttei mahdotonta. Ennustan kuitenkin että tulemme kohtaamaan monia turhautuneita suomalaisia heidän huomatessaan digiboxiajastusten vaativan lisäponnistelua aiempaan verrattuna, että kiinnostus kovalevyllisiä digiboxeja kohtaan tulee kasvamaan kovasti ja että pian käytettyjä videonauhureita saa halvalla.

Pian tuon jälkeen kohtaamme ensimmäiset analogianostalgikot, jotka kertovat miten paljon paremmalta TV-ohjelmat näyttävät videokasetille nauhoitettuna, verrattuna steriileihin digitaalinauhoituksiin.

Wikipediasta, wikin avulla toteutettavasta tietosanakirjasta olen hehkuttanut jo ennenkin.

Mutta tänään törmäsin toiseenkin mielenkiintoiseen projektiin: Wiktionaryyn, jonka tarkoituksena on koota maailman kaikkien kielten sanakirja. Nyt on taas tilaisuus tehdä vähän yhteisen hyvän eteen: käy kääntämässä pari sanaa suomenkielelle. Ettekös te kaikki jo osaa käyttää wikiä kuin vanhat tekijät? :-)

Ja jos joku on sitä mieltä, että tietosanakirja johon kuka tahansa voi kirjoittaa on yhtä tyhjän kanssa, on hänellekin tehty jotain kivaa: Nupedia on yhteisöllisesti tehtävä julkinen tietosanakirja, jossa kunkin julkaistavan artikkelin tarkistaa ennen julkaisemista yksi tai useampia alan asiantuntijoita.

Oletteko muuten huomanneet, että BlogiWikiinkin on alkanut kasvaa uusia tietolähteitä: Pop-kulttuurin Wiki käsittelee meitä ympäröivää populäärikulttuuria.

Lasten tuokiokuva lämmikkö. Huomio: Vain käyttää oikeassa valvonnassa. Ei saa tulin lähellä. Katsokaa tuotteen tarkkaavaisuuden ohjesääntö ja pidä huolta että pelata turvallisesti.

Jaa että mitä? Luulen, että tämän vuoden ehdottomasti paskin manuaali ja käännöskukkasten kuningas on löytynyt… ja vieläpä Kangasalta! Tuo allas täytynee käydä ostamassa ihan kannatuksen vuoksi :-)
[tnx Lunael]