Tilastoja

Syyskuun tilastoja Viime päivien muoti-ilmiö Suomen blogiyhteisössä: tilastot. Joten kerrotaanpa vähän Pinserinkin tilastoista. Koska minussa on aika paljon nörtin ja tilastofriikin vikaa, jutussa seuraa runsaasti tarinointia tilastoista. Niille, jotka eivät jaksa lukea kaikkia, pähkinänkuoressa voisi yleistää Pinserin koko levikiksi 500 päivittäistä kävijää.

Kiitämme uskollisia lukijoita ja jatkamme uudella tuhannen päiväkävijän tavoitteella. Tilastoista kiinnostuneet jatkavat lukemista…
Continue reading

Ig Nobelit

Taas on jaettu Ig Nobel -palkinnot. Kyseessähän ovat palkinnot keksinnöille ja saavutuksille, jotka saavat sinut ensin nauramaan ja sitten ajattelemaan. Katso tämän vuoden voittajia.

Oma suosikkini palkituista on Bow-Lingual: laite jonka avulla koirat voivat kommunikoida ihmisten kanssa. Se analysoi koiran haukuntaa ja kertoo sitten näytöllään koiran fiilikset. Bow-Lingual voitti tämän vuoden rauhanpalkinnon.

Eläimiin liittyy myös hygieniapalkinnon voittanut Aykan, koiran- ja kissanpesukone.

Kirjallisuuspalkinnon voitti Vicki L. Silverin ja David S. Kreinerin tutkimus “The Effects of Pre-Existing Inappropriate Highlighting on Reading Comprehension” – alleviivausten vaikutus luetun ymmärtämiseen. Tästähän on puhuttu ennenkin.

Nyt kolahti

Tänään löysin urheilulajini! Mahtavaa! Kiitos kuuluu nuorelle naiselle, joka viime viikolla kolahti kesken taijin seisomisharjoitusten pyörtyneenä leuka edellä lattiaan. Seuraus: viisi tikkiä ja aivotärähdys. (Kohtalon leikkiä: hän oli kuulemma vaihtanut kung-fun lempeään taijihin välttääkseen loukkaantumisia.)

Taiji-opettajamme ymmärsi kolahdusturmasta entistä selvemmin, miten rankkaa meille keltanokille on ylipäänsä seisoa oikein, saati kävellä tietoisesti. Kylmä hiki on joka toisen otsalla, vaikka emme varsinaisesti tee mitään, yritämme vain välttää olemasta johonkin päin kippuralla.

Kotiharjoituksia varten saimmekin eilen monisteen, josta yllättäen löysin elämäni liikuntalajin ohjeet. Semisupiini taiji: maataan polvet koukussa selällään. Annetaan itselle aikaa rauhoittua ja olla hiljaa paikallaan. Tärkein ohje: älä kiirehdi. Aaah, tätä liikuntaa aion harrastaa paljon, paljon!
Continue reading

8 millin karkkia kavereille

Sonera seilaa sotkusta toiseen ja edellisissä rapakoissa ryvettyneet kyselevät naureskellen: “Miten te haluatte minun vastuuni kantavan? Rupeanko itkemään?” Firman viimeaikainen historia sopisi kaupallisen alan koulutukseen kauhuesimerkiksi siitä, miten yhdenkään yrityksen johtajiston ei pitäisi ikinä toimia.

Juuri edellisten työntekijöiden irtisanomisten jälkeen (ja kun uusia työntekijöiden irtisanomisia on mitä ilmeisimmin tiedossa) Sonera repäisi jälleen. Tällä kertaa aiotaan maksaa valtavia rahabonuksia “avainhenkilöille”, jotka suostuvat jäämään firmaan Telia-fuusion onnistuessa. Haloo?

Jos mitään muuta ei vähintään normaalijärkinen ihminen työelämässä opi, ainakin sen, että kukaan ei ole korvaamaton. Työntekijänä ainakaan. Kaverina ehkä, mutta kavereiden ostaminen on vähintään epäilyttävää. Sen puolestaan oppi jo koulun pihalla, jossa jotkut koettivat karkkipussilla saada ystäviä itselleen.

Keitä siis ovat nämä huipputaitavat soneralaiset, joita täytyy houkutella jäämään töihin rahalahjuksin? Arkitietämys on suuressa ristiriidassa sen ajatuksen kanssa, että Soneran viimeaikaiset seikkailut olisivat osoittaneet mitään erityistä suvereniteettia ainakaan johdon taholta. Karkkipussien jakaminen tässä vaiheessa siis vaikuttaa vähintään törkeältä tempulta. Jos Soneran johto on niin hillittömän ahnetta, ettei töiden teko ilman bonuksia suju, ehdotan että tehdään sille kuin kettutytöt minkeille: päästetään vapaaksi. Sitten katsotaan moniko jää eloon luonnollisessa toimintaympäristössä, jota ei tueta verovaroin.

Taivahan valakiat

Revontulia - klikkaa katsoaksesi Pari päivää sitten mainostin revontulia – jos et silloin käynyt ulkona, nyt kannattaa mennä. Tämän yön (torstai-perjantai) revontulet ovat harvinaisen komeita ja kuvauksellisia – klikkaa kuvaa ja pääset ihastelemaan niitä itsekin vaikka et tarkenisikaan mennä ulos.

Reposia

Ulkona leimuaa parhaillaan hyvännäköisiä revontulia – jos joku sattuu vielä näin iltasella lukemaan tätä, niin mars ulos ihastelemaan. Kirkkaampiakin reposia on nähty, mutta näin eloisasti liikkuvia en muista viime aikoina nähneeni. Ulkoilutin kameraakin, mutta kuvat eivät tee näille oikeutta…