Melkein kuin kaima

Oikean reunan blogilistaan tulee säännöllisesti uusia blogeja, mutta juuri äsken tekemäni lisäys ansaitsee aihepiirinsä johdosta erityismaininnan. Anna Träskelinin ja Ville Lundbergin Cosmic Baby on nimittäin ihka-aito pinseriblogi!

Kännykkä kettuilee

Kännykät käyvät joskus hermoille. Olenkohan ainoa, jonka puhelimella on käynnistymisvaikeuksia puhelun alussa? Lähestulkoon aina kun vastaan, puhelu pätkii ensimmäisten strategisten sekuntien aikana, juuri silloin kun soittaja esittelee itsensä:

“Haloo?”
“T–llä M–t- Mei–l–n– Hi–v–kut– Oy:s-ä, päivää.”
“???”

Alan jo epäillä Soneran salaliittoa…

Maailmanmaineessa paistattelua

Pinseri pääsi perjantaina Nyt-liitteen linkkilistalle – sekä sähköiseen että myös paperiversioon. Selitystekstikin oli oikein imarteleva. Suorastaan pullistuimme ylpeydestä: olemme noteerattuja valtakunnallisessa mediassa.

Tuo ei tullut ihan yllätyksenä: viittauslistasta olimme jo aiemmin huomanneet sivun, jonne listan kokoaja oli laittanut Pinseri-linkin ja klikannut sitä kokeeksi. Siksi osasimme odottaa perjantaita innolla. Kunhan liite tippuu lukijoiden postiluukusta, suomalainen vastine Slashdot-efektille alkaa. Räjähtävätkö hittimäärät käsiin? Kestävätkö Pinserin ohjelmat kuormitusta? Millaisella jutulla tervehtisimme saittiin saapuvia uusia tuttavuuksia? Ja kuinka kävikään:
Continue reading

Myrskyää…

Myrskyt koettelivat tänään Itä-Suomea. Supersoluja, trombeja ja leimuavaa taivasta… Samaan aikaan Tampereen ympäristön myrskybongarit lähinnä kiemurtelivat tuskaantuneena katsellessaan harmaalta taivaalta tulevaa kevyttä pisarointia – kaikki eivät huokaise helpotuksesta myrskyn mennessä ohi.

Sateisen päivän viihteeksi voi surffailla vaikkapa Ilmatieteen laitoksen Weatherproof-sivustoa, joka on avannut maksulliset palvelunsa ilmaiseen koekäyttöön. Täällä voi tutkia säätietoja ja pitää vaikkapa omaa sääpäiväkirjaa (sääblogia?). Käyttöliittymässä on vielä hieman viilaamista, mutta näyttää kuitenkin aika hauskalta palvelulta.

Portinvartijoiden aikaan

Nuoruudessani (siis siinä vaiheessa, joka edelsi tätä postmodernia jälkinuoruutta) jokaisen kapakan ovella seisoi vakavan näköinen Kerberos, jonka ohi päästääkseen oli pidettävä naama peruslukemilla. Erityisen tärkeää oli nöyrä jonottaminen, oli kabaree sitten täynnä tai tyhjä. Tällä tavalla ravintola korosti omaa suosiotaan ja arvoaan. Kerran Oulun Rattoriklubin ovella sain tuta varsinaista mielivaltaa, kun ovea vahtiva näppynaama ilman sen kummempia perusteluita totesi ykskantaan: “Ei me haluta tuollaisia asiakkaita tänne.” Tähän päivään mennessä ei ole selvinnyt, mikä asiakkaassa oli vikana. Epäilen vahvasti edelleen, että vika oli ovivahdin päässä.
Continue reading

ID 2002

[Kuva: Itsenäisyyspäivän ilotulitus San Franciscossa 2001] Heinäkuun neljäs, USA:n itsenäisyyspäivä. Päivän ohjelma: Grilli kuumaksi takapihalla, pari muhkeaa pihviä paistumaan ja päälle paljon BBQ-kastiketta. Palanpainikkeeksi coleslaw’ta ja ruokajuomaksi root beeriä (Tampereella vaikkapa Siperian Dineristä). Leffavalintana ircin yksimielisen suosituksen mukaisesti Air Force One ja Independence Day. Jälkiruuaksi omenapiirakkaa. Ja tänä vuonna kaikkien tulee olla varuillaan.