Toisinaan käännöskirjallisuuden arvosteluissa törmää toteamukseen, että suomennos oli kyllä onnistunut. Samaan hengenvetoon valitellaan kuitenkin, että kyseinen kirja ei oikeastaan olisi suomennosta tarvinnut. Kääntämättömiä, loistavia kirjoja kun vilisee kaikkialla ja kriitikko olisi suonut niille kunnian mieluummin kuin juuri suomennetulle opukselle.

Seuraavan kerran lupaan ottaa yhteyttä suoraan arvostelijaan ja kysyä, mitä teoksia hänellä on mielessä. Oma kokemukseni nimittäin on, että on hyvin vaikea löytää sellaista todella hyvää fiktiota, josta käännös ei olisi vähintään tulossa. Asia on askarruttanut minua jo pitkään. Olen päätynyt siihen, että minulta vain yksinkertaisesti puuttuu tarvittava “käännösnenä”. Niinpä kysyn nyt vinkkejä lukijoilta suomennoksen ansaitsevista, kääntämättömistä teoksista. Uudetkin kirjat kelpaavat, jos ne ovat aidosti sykähdyttäviä.

Aah, joulunaika, tuo riemuisa kulutusjuhla! Mitähän ostaisi? Värimetallinhohtoista taskunpohjalle katoavaa viihde-elektroniikkaa, vieraskielisillä nimillä varustettuja herkkuja, koko sarjan skandinaavisesti muotoiltuja kehittäviä koiranleluja?

Vai ylihinnoitellun vaaksan mittaisen metallirimpulan autotallin nurkassa mykkänä seisovan, eläkeikäisen, pian hajoavan harmaan laatikon sisään jotta hanasta tulisi taas lämmintä vettä?

Nyt tiedän miksi äijät kiroilevat niin paljon.

Klassisen(kin) ystäville päivän löytö: taidokkaasti valittua klassista via Eufemia. Ai, te kaikki muut jo tiesitte tästä?

Meemintait ja muut hassutukset ovat jääneet viime aikoina väliin, mutta kävisikö tilastokatsaus semmoisesta? Ne ovat näin kuun vaihtuessa taas muotia.

Marraskuussa Pinseristä (mukaanlukien blogilista) haettiin ilmeisten hakutermien lisäksi mm. suomen tyhmintä kaupunkia, akuankkaa, seppo vesteristä, tulliklubia, pahkasikaa, rakkausmittaria ja fircin latausohjeita. Vierailuja oli keskimäärin 5500 päivässä ja sivulatauksiakin ehti kertyä n. 700000. Bittejä siirtyi kaikkiaan 27 miljardin tavun edestä.

Haakanan Kari ihmetteli sanoma.fi-domainista ahkerasti visiteeraavia, minä taas ihmettelen että miksi Yleisradio keikkuu latausmäärätilaston kärjessä kolminkertaisella määrällä seuraavaan verrattuna… Ja näyttääpä siellä tilastojen kärjessä keikkuvan joukko lehtitalojakin. Tai no, en ihmettele.

(Ja piti siis mainitsemani että titteli oli pöllitty skrubulta :-)

Roskapostivuoria katsellessa kaipaa joskus mahdollisuutta tarttua spammeria kraivelista kiinni, viedä nurkan taakse ja antaa jatsarista nivusiin. Ovat vain mokomat niin niljakkaita etteivät tarjoa mahdollisuutta moiseen. Hakukoneestaan tunnettu Lycos on nyt laittanut tarjolle ohjelman, jolla voi edes pikkuisen kostaa sähköpostia pilaaville mainostajille.
Continue reading →

Meillä harrastetaan mielellään uusimpia ihmevempeleitä, varsinkin silloin kun budjetti sattuu sallimaan. Se ei suinkaan tarkoita, että vanha tekniikka poistuisi samaa tahtia talosta. Autotallissa asuu jo joukko levysoittimia, joissa ei ole mitään erityistä vikaa – niitä vain ei tarvita missään. Kasettidekkiä sen sijaan huomaan käyttäväni aina silloin tällöin, esimerkiksi nauhoitettujen radio-ohjelmien kuunteluun. Meillä on myös jonkin verran musiikkikasetteja, joista en malta luopua.

Dekit ovat kuitenkin juuri ne vempeleet, jotka yleensä helpoimmin hajoavat. Nyt tarvitsen kaksipesäiselle JVC:lle korjaajaa, mutta en edes tiedä, mistä alkaisin etsiä sopivaa dekkitohtoria. En halua törmätä turjakkeeseen, joka nauraa jo heti ovella kysymykselleni ja valistaa alentuvasti, ettei kukaan enää kasetteja kuuntele. Pikkurouva on hyvä ja hankkii uudempaa tekniikkaa, esimerkiksi tällaisen sievän metallinvärisen juttuhomman.

Sanakirjafirma Merriam-Websterin vuoden 2004 sana on Blog. Asiasta raportoi mm. CNN (ja pian monet muutkin).

Blog noun [short for Weblog] (1999) : a Web site that contains an online personal journal with reflections, comments, and often hyperlinks provided by the writer [Merriam-Webster]

Seitsemäntenä sanana top-10-listalla oli muuten peloton. Kuka arvaa mitä muuta se on kuin ankkalinnalaisen keksijän sukunimi?