Viisi vuotta sitten tähän aikaan olimme San Franciscossa. Kolmiviikkoiselta reissulta kertyi toistatuhatta valokuvaa, joita on ollut hauska katsella jälkeenpäin. Laitoin Flickriin joukon mielestäni kiinnostavimpia (klikkaa kuvaa niin pääset selailemaan valokuvia).

Digikameran hankkimisen jälkeen omaa elämää onkin tullut dokumentoitua ihan eri tavalla. Kuvia tulee otettua paljon ja kamera tallentaa automaattisesti joka otokseen kuvaushetken kellonajan ja päivämäärän. Kun heitän pois ainoastaan selvästi epäonnistuneet kuvat, kovalevylle kertyy ajan kuluessa mahtava päiväkirjanomainen kokoelma. Tällä hetkellä valokuvakansioni koko on hulppeat 26 gigatavua, yli 20000 valokuvaa ja videoleikettä.

Minulla onkin tapana pitää kameraa mukana ja kuvata arkipäiväisiltäkin näyttäviä asioita. Ajan myötä juuri nämä otokset ovat niitä arvokkaimpia: millaista arki oli kauan sitten?

Kaupungit ja kylät muuttuvat jatkuvasti, samaten myös oma koti. Vanhoista kuvista onkin hauska nähdä, millaisia taloja oli purettu nykyisten alta, miltä vanhat huonekalut näyttivät jne.

Ohjeita digikameran omistajille:

1. Kuvaa paljon. Näppäile kuvia myös arkipäiväisistä ja tylsistäkin asioista. Älä kuvaa kuitenkaan aina samoja paikkoja, vaan ota kamera mukaan minne ikinä menetkin. Pidä kameran akku aina ladattuna ja tyhjennä muistikortti säännöllisesti. Kännykkäkameran kanssa tämä on erityisen helppoa.
2. Älä heitä kuvaa pois, ellei se ole täysin epäonnistunut. Tallennustilaa on runsaasti. Jos käsittelet kuvia, muokkaa kopiota ja jätä alkuperäinen talteen. Kirjoitussuojaa alkuperäiset kuvat.
3. Jos kamerallasi voi ottaa videoleikkeitä, käytä toimintoa hyväksesi. Videoissa mukaan tulee ääni, liike ja tilavaikutelma.
4. Hanki hyvä arkistointiohjelma. Oma suosikkini on Picasa – sen avulla kuvien selailu ja käsittely on näppärää ja toimintoja riittää. Picasa osaa jättää alkuperäiset kuvasi rauhaan tai ottaa niistä varmuuskopion vaikka muokkaatkin kuvia. Ja mikä parasta: se on ilmainen!
5. Ota valokuvistasi varmuuskopioita. Mielummin useita kappaleita. Polta niitä CD/DVD-levylle, tallenna ulkoiselle kovalevylle, siirrä nettigalleriaan, printtaa paperille, tilaa paperivedoksia.
6. Katsele vanhoja kuviasi. Voi niitä nostalgian hetkiä. Katso, mitä teit tänä päivänä vuosi sitten. Tai 5 vuotta sitten. Mieti, miten paljon tai vähän asiat ovat muuttuneet 5 vuodessa. Ja miten paljon tai vähän ne tulevat muuttumaan seuraavan 5 vuoden aikana.

(Päivitys 8.8.2010: Koska tänne tulee Googlen kautta aika paljon ihmisiä, tässä erikoispäivityksenä linkki tuoreimpiin salamatutkatietoihin. Olkaapa hyvät.)

Ukko-ukkostutkan toimintaperiaate on mainio. Projektissa on mukana joukko yksityisten ylläpitämiä salamatutkia, joiden antamat havainnot yhdistetään kolmiomittauksen avulla yhdeksi koko maan kattavaksi kuvaksi.

Tulokset ovat hyviä – Ukko taitaakin olla paras ja tarkin ilmaiseksi käytössä oleva ukkostutka.

Mutta muista lukea Ukkoa oikealla tavalla. Etusivulla on nimittäin kaksi kuvaa, joista toisessa näkyy eri ukkostutkien antama (joskus epätarkka) raakadata. Varsinaiset mitatut salamaniskut näkyvät oikeanpuoleisella kartalla sinivihreinä rasteina.

Parhaan kuvan ukkosten liikkeistä edellisen puolen tunnin saa Ukon Intersections -näytöstä. Huomaa, että kartassa näkyvät kellonajat ovat UTC-aikaa, eli niihin lisätään Suomessa kolme tuntia.

Uusimaa-lehti kertoo uudesta haitallisesta aineesta nimeltään letaliini:

Suomen Säteilytutkimuskeskus tiedotti viikonloppuna vastikään havaitusta uudesta kemiallisesta aineesta, joka on jopa UV-säteilyä haitallisempaa. Letaliini on peräisin auringon subtraktiovyöhykkeeltä, josta se kulkeutuu muiden yhdisteiden kanssa maahan.

Letaliini? Auringon subtraktiovyöhyke?? Ainakaan säteilyturvakeskuksen sivut eivät tiedä kertoa tästä aineesta mitään. Google-haut letaliinille ja subtraktiovyöhykkeelle antavat myös tyhjiä tuloksia.

Vai oliko tämä kesän ensimmäinen mätäkuun uutinen?

Keskikesän syvä uneliaisuus näyttää asettuneen Suomen ylle. Passivoivat helteet lepäävät päällämme. Tekisi mieli kehua,  ettei tuo koske minua. Tosin nukahdin eilen sohvalle, kun piti lähteä tutkimaan salsatansseja Tampereen  vanhan kirjastotalon puistoon. No, ehkä ensi tiistaina.

Kas vain, Johnny Cashin American V: A Hundred Highways julkaistiin tänään (4.7. 2006, Yhdysvaltain 230. itsenäisyyspäivänä).

Olet varmasti kokeillut optisia illuusioita, joissa viivat alkavat liikkua, värit vaihtuvat tai muuta vastaavaa. Kun katsot muualle, kuviot palaavat takaisin normaaleiksi.

The McCollough Effect on toisenlainen illuusio – se muuttaa tapasi nähdä asioita parhaimmillaan päiväkausiksi! Kokeile jos uskallat. (Ei, tämä ei ole vitsi, säikyttelyflash tai muu vastaava)

Wikipediassa kerrotaan lisää aiheesta.

Annetaan ilmaiseksi jääkaappi ja astianpesukone. Laitteet ovat Husqvarnan 1970-luvun tyylikästä vihreää mallistoa ja ovat olleet käytössä 2000-luvun alkuun asti, sittemmin säilöttynä autotallissa viiden vuoden ajan eli saattavat toimia vielä ihan hyvin (tosin en voi luvata toimintatakuuta koska en ole koskaan laitteita kokeillut).

Kuvassa näkyvä hella meni jo. Osallistu autotallin siivoustalkoisiin ja hae pois! Sijaintipaikka Kangasala. Yhteydenotot: samik@iki.fi.

Päivitys: Kaikki tuotteet ovat jo löytäneet uuden kodin!

Koiruliblogista päivää. Kultainennoutajamme Totti, 3 v., on tavallisesti varsin rauhallinen ja ystävällinen otus. Tosin se joutuu toisinaan nenänsä vietäväksi ja lakkaa kuulemasta käskyjä. Ilman ihmisen kädessä olevaa makupalaa helponkin komennon prosessoiminen Totin aivoissa voi myös kestää sangen kauan. Yleisesti ottaen uhmaiän ohitettuaan kultsumme on kuitenkin ollut kohtuullisen käsiteltävä otus, joskaan ei erityisen nopea oppimaan.

Poikkeuksen muodostaa jäätelöauton sävel. Totti kuulee sen lähestymisen noin puolentoista tunnin ajan. Joskus on tullut ostettua jäätelöä autosta, ja silloin koirakin sai maistiaisia. Tuloksena on Pavlov-ilmiö, joka ilmenee ylenmääräisen syljenerityksen lisäksi sekavana käyttäytymisenä muuten melko rennossa koiraeläimessä. Se säntäilee ympäriinsä, vinkuu, valittaa ja haukkuu sekä yrittää välillä kiivetä syliin. Lopun aikaa se läähättää ja tärisee kuin ilman heroiiniaan jäänyt narkkari.

Ehdollistamisen voima on hämmästyttävä, varsinkin kun koira jäi koukkuun parista jäätelökerrasta. Pistää miettimään, onko jäätelöautolla yhtä tehokas vaikutus muihinkin koiriin.