Huawei E220, tuttavallisemmin Mokkula

Pinserin lelutestissä: Huawei E220 -mokkula

Kaikki taisi alkaa siitä, kun kiroilin jälleen kerran neuvotteluhuoneita joissa WLAN ei kuulu ja kaikki verkkopiuhat olivat käytössä. Tai sitten siitä, kun mietin miten tullaan toimeen jos laajakaistamme katkeaa ja korjaus kestää viikkokausia. Oli miten oli, pari kuukautta sitten huomasin olevani mokkulan ja langattoman laajakaistan onnellinen omistaja.

Mikä siis on tämä mokkula josta kaikki nykyisin puhuvat? Kyseessä on pienikokoinen tietokoneen usb-pistokkeeseen liitettävä modeemi joka kytkeytyy 3G-matkapuhelinverkkoon. Laitetta mainiosti kuvaava nimi “mokkula” on itse asiassa DNA-operaattorin yksinoikeus – muut operaattorit kutsuvat samaa vekotinta tylsästi usb-modeemiksi.

Vaihtelevista nimistään huolimatta kaikkien operaattorien myymä mokkula on sama laite, eli Huawei E220. Kuoriin printattu logo vaihtelee – minulla on Saunalahden versio, jossa ei ole vaivauduttu piilottamaan valmistajan logoa. Ihan viime aikoina on tullut myyntiin muunkinnäköisiä laitteita, mutta tässä lelutestissä keskitytään siis mokkulaan, jota saa ainakin Elisalta, Soneralta ja DNA:lta (Saunalahdella on nykyään valikoimissa hieman erinäköisiä laitteita).

Käyttöönotto

Mokkula ei pelota monimutkaisuudella. Sen ulkokuoressa on yksi merkkivalo, joka vilkkuu laitteen etsiessä yhteyttä tai palaa tasaisesti yhteyden ollessa auki. Mukana tulee kaksi usb-johtoa, lyhyempi (kuvassa) on tarkoitettu normaalikäyttöön ja pidempi tuplajohto niihin tilanteisiin kun sähkö ei tunnu riittävän. Kyljessä on pikkuriikkinen luukku, josta työnnetään sisään sim-kortti.

Kun mokkulan liittää Windows-tietokoneeseen, se asentaa itse kaikki tarvittavat ajurit ja käynnistää yhteydenhallintaohjelman. Internetiin kytkeydytään painamalla ohjelman ikkunasta “Connect”-painiketta (ohjelma kysyy liittymäsi pin-koodin jos olet niin määritellyt). Juuri niin helppoa kuin mainoksessa luvataan.

Macissa ajurit eivät asennu suoraan, vaan ne täytyy ensin asentaa. Linkki ajureihin ja hyvät kuvitetut ohjeet löytyvät Ev’s tech thought of the day -blogista (ohjeissa puhutaan APN:stä – Saunalahdella se on “internet.saunalahti” ja Soneralla sekä Elisalla “internet”). Linuxissa en ole mokkulaa vielä kokeillut, mutta sanovat sen toimivan sielläkin mainiosti. Joku asiasta enemmän tietävä voinee laittaa kommentteihin linkin ohjeisiin?

Kun mokkula on saatu kiinni tietokoneeseen ja yhteys avattua, tiedonsiirron nopeusluokan näkee tarkastelemalla merkkivalon väriä. Sinivihreä tarkoittaa että yhteys on HSDPA eli nopein mahdollinen. Jos valo palaa sinisenä, käytössä on vain “tavallinen” 3G-yhteys jonka maksiminopeus on 384 kbps. Vihreä valo tarkoittaa että olet joutunut 3G-alueen ulkopuolelle ja käytössä on GPRS/EDGE-yhteys. Mokkula osaa vaihtaa nopeutta kuuluvuuden mukaan, joten esimerkiksi junassa tai autossa yhteyden laatu saattaa vaihdella tiuhaan tahtiin (ja olla välillä poikki).

Toiminta käytännössä

Minä ostin mokkulani kaveriksi Saunalahden 1M Datapaketin, joka tarjoaa nimensä mukaisesti maksimissaan megaisen laajakaistan. Nopeus vastaakin melko lailla luvattua, jos ollaan HSDPA-alueella (sinivihreä). Tyypillinen tiedonlatausnopeus on silloin noin 900 kbps. Internetin käyttö mokkulan yli tuntuu samalta kuin laajakaistankin kanssa – ainoana erona ehkä hienoinen viive aina tiedonsiirron alkaessa (mokkula ei ole siis välttämättä verkkopelaajalle hyvä vaihtoehto).

3G-verkkojen peitto ei ole aina paras mahdollinen, vaan yhteys saattaa tippua rakennuksien sisätiloissa GPRS:ksi (vihreä) jopa keskellä pääkaupunkiseutua. Useimmiten kuitenkin mokkula toimii kiltisti suurilla nopeuksilla ja surffailu sujuu ongelmitta.

Yhteys pysyy auki kohtalaisen hyvin. Pätkimistä saattaa esiintyä pidempien istuntojen aikana – esim. Tampere-Helsinki junamatkalla voi odottaa paria yhteyden katkeamista, neukkarissa istuessa taas yhteys pysyy auki ongelmitta tuntikausia.

Käyttömukavuus

Mokkula on ulkonäöltään nätti, mutta valitettavasti sen muoto on muuten kömpelö. Kuten kuvastakin näet, se roikkuu kaapelin päässä siten että laitteelle on vaikea löytää luontevaa käyttöä silloin kun pitää tietokonetta sylissä. Paketissa tuli mukana karhutarra, jonka avulla mokkulan saa pysymään läppärin kannessa kiinni (jos haluaa liimata tarroja tietokoneeseensa). Ko. tarran kanssa askarrellessa sain muuten huomata että Thinkpadien kuoret on tehty sellaisesta avaruusajan materiaalista johon karhutarra ei tartu edes pikaliimalla!

Mokkula saa tarvitsemansa sähkön tietokoneesta usb-johtoa pitkin. Jos sattuu käymään niin että tietokoneen antama virta ei riitä, mukana tulee haaroitettu johto jonka voi kytkeä kahteen usb-pistokkeeseen (tuplavirta).

Kuka hyötyy mokkulasta?

Kenelle mokkulaa voisi sitten suositella? Palaverista toiseen juokseva liikehenkilö tai muuten vain kaupungilla liikuskeleva nettiaktiivi hyötyy paljon mokkulasta. Paljon hehkutetut avoimet WLAN-verkot loistavat poissaolollaan ainakin niissä paikoissa joissa minä kuljen, joten mokkulan avulla saa varman nettiyhteyden ollessaan kodin ja toimiston ulkopuolella.

Tosin, myös Bluetooth-yhteydellä varustetulla kännykällä saa nettiyhteyden tietokoneeseensa. Jos kännykkä on tarpeeksi uutta mallia, yhteyden nopeuskaan ei häviä mokkulalle. Kännykkään verrattuna mokkulan etuna on kuitenkin hieman halvempi hinta ja virransyöttö tietokoneesta. Mokkulaa ei tarvitse ladata.

Langaton laajakaista voi olla monelle myös mainio vaihtoehto kodin laajakaistaliittymäksi. Hämmästyttävää kyllä, monissa paikoissa langaton laajakaista on edullisempi kuin vastaavan nopeuksinen perinteinen laajakaistayhteys! ADSL-yhteys on kuitenkin vielä hieman varmempi toiminnaltaan, joten ainakaan meillä ei vaihdeta langattomaan. Mutta kiinnostuneita löytyy varmasti, etenkin niillä seuduilla jossa langaton laajakaista on 25% langallista edullisempi.

Mokkulayhteys useammalle koneelle

Mokkulan yhteys toimii normaalisti vain siinä tietokoneessa johon laite on kiinnitetty. Yhteys on kuitenkin mahdollista jakaa, joko käyttäen Windowsista tai Macista löytyvää Internet Connection Sharing -toimintoa, tai tarkoitusta varten tehdyllä 3G-reitittimellä.

Jutun alussa kerroin kuinka alkusysäyksenä mokkulan hankkimiselle oli pelkoni laajakaistayhteyden katkeamisesta. Pelko ei ollut aiheeton, sillä varayhteys pääsi tulikokeeseen jokunen viikko sitten laajakaistamme pätkiessä.

Ostin aikoinaan Verkkokaupasta mokkulan kaveriksi D-linkin DIR-451 -reititin/tukiaseman. Kyseessä on tavallisen näköinen WLAN-tukiasema joka sisältää kaikki tavanomaiset reitittimen ominaisuudet: palomuurin, NAT:n jne. Erikoisen siitä tekee kuitenkin tuki 3G-modeemeille: D-linkin takaa löytyy PCMCIA- ja usb-liittimet, joihin voi kiinnittää 3G-modeemin. Tämän jälkeen tukiasema avaa automaattisesti yhteyden langattomaan laajakaistaan ja muodostaa ympärilleen WLAN-verkon jota kautta kaikki paikalla olevat pääsevät nettiin.

Kun nettiyhteytemme olivat taannoin heikossa kunnossa, asettelin DIR-451:n olohuoneen nurkkaan ja kytkin sen usb-liittimeen mokkulan. Tämän jälkeen pystyimme surffailemaan kotona aivan kuten ennenkin, yhteys tosin kulki ilmateitse langan sijasta (ja oli 8-megaisen sijasta vain 1-megainen). Ratkaisu osoittautui erittäin toimivaksi.

3G-modeemi yhdistettynä sopivaan reitittimeen onkin erinomainen ratkaisu jos halutaan pystyttää internet-yhteys usealle käyttäjälle sellaisessa paikassa missä sitä ei normaalisti ole: esim. mökillä, festareilla tai vaikkapa neuvotteluhuoneessa. Käytännössä tämä on sama asia kuin aiemmin esittelemäni Joikuspot, mutta toimii laitteistopohjaisena ratkaisuna todennäköisesti hieman nopeammin ja luotettavammin.

Yhteenvetona

Mokkula on mainio vekotin paljon liikkuvalle netin käyttäjälle tai sellaiselle joka etsiskelee kotiinsa vaihtoehtoa ADSL-yhteydelle. Yleisesti ottaen nettisurffailu sujuu mokkulan ja tarpeeksi nopean langattoman laajakaistan kanssa hyvin eikä juuri eroa kiinteän laajakaistan käyttämisestä. Mokkula ei ole kuitenkaan ainoa vaihtoehto langattomalle internetille: nykyiset kännykät kytkeytyvät tietokoneeseen langattomasti ja tarjoavat samoja ominaisuuksia, tosin hieman kalliimmalla hinnalla.

Pinserin lelutestit on uusi sarja, jossa raportoidaan mielenkiintoisista teknisistä vimpaimista. Testisarja alkoi pari viikkoa sitten Macbook Air -testillä. Lähiaikoina testissä mm. Philips LivingColors, Nokia N810 ja Axbo-herätyskello. Muista käydä vierailulla säännöllisesti tai tilaa lukuohjelmaasi Pinserin RSS-syöte.

46 thoughts on “Huawei E220, tuttavallisemmin Mokkula

  1. Itse hommasin tuollaisen DNA kotimokkulan E960 512kbit/s (voi tarvittaessa vaihtaa 1Mbit/s). Tiesin 24kk sopimuksesta. Tarvittaessa, jos tarvitsen myöhemmin nopeampaa, niin luovutan tuon vanhemmille, joilla ei ainakaan vielä ole nettiä ollenkaan. Minulla on aiemmin ollut nopeampi kiinteä nettiyhteys, mutta tämä uusi on halvempi ja sen voi ottaa matkalle mukaan.

  2. Pingback: Kulutusjuhla » Arkisto » Mokkulan käyttökokemusta

  3. Elisan mokkula on ollut käytössä yli puoli vuotta jo. Olisi haluttu se korttipaikkaan sujahtava, mutta silloin se ei ollut Vista-yhteensopiva eikä tietoa milloin tulee yhteensopivaksi. Päädyimme siis USB-mokkulaan ja voihan sen työntää pöytäkoneeseenkin jos tarve vaatii.

    Ongelmia on kuitenkin riittänyt. Vistaa varten mokkula piti ihan ensiksi päivittää netin kautta Vista-yhteensopivaksi. Vistahan on temppuillut muutenkin, mutta mokkulan kanssa elo on ollut yhtä taistelua.

    Kun mokkulan nappaa kiinni läppäriin, miettii kone aikansa ja kysyy PIN-koodia sekä APN.ä. Nämä valittuamme kestää hetken ja tulee ilmoitus että modeemi on jo käytössä tai väärin konfiguroitu. Usean boottauksen jälkeen saattaa hekellinen yhteys muodostua, mutta yleensä ilo ei ole kovin pitkä.

    Sen kerran kun yhteys pysyi päällä nettimittariin pääsyyn asti, sain 512 liittymällä nopeudeksi vähän yli 400.

    Kävin Elisa Shopissa suivaantuneena valittamassa ongelmista ja kehoittivat päivittämään uuden ohjelman, taas. No sen tein ja se on nyt koneella. Kun mokkulan liittää koneeseen käynnistyy nyt molemmat yhteysohjelmat, uusi ja vanha. Kas kun se vanha oli siellä mokkulalla ja käynnistyy automaattisesti. Koneella ei ollut mitään poistettavaa, ainakaan Control Panelin mukaan.

    Lopulta päädyin poistamaan käytöstä kaikki autoplay- ja autorun-toiminnot ja sain vanhan ohjeman pois toiminnasta. Katsotaan miten toimii tuon uuden kanssa. Ensi viikolla alkaa kesälomat ja kestotesti.

    Kokemus on muuten osoittanut että läppärin etureunassa olevasta WLAN-namikasta kannattaa sulkea WLAN ja Bluetooth ennen kuin mokkulaa käyttää. Onnistumisprosentti kasvaa oleellisesti.

    Vista+mokkulayhdistelmä on saanut pitkästä aikaa tuntemaan itsensä neuvottomaksi näiden laitteiden edessä. Onhan sekin jonkinlainen elämys.

  4. @Olli: ikävä kuulla että mokkula on tökkinyt sinulla noin pahasti. Olisipa hauska tietää miten suuri osuus ongelmista on Vistan syytä. Muilla Vista-käyttäjillä kokemuksia?

  5. Asensin DNA:n yhden megan 3-g liittymän. Tuntuu toimivan erinomaisen hyvin. Miten tämän yhteyden saa jaettua toiseen koneeseen kotona vai tuleeko liittymiä hankkia 1 kpl/kone kotonakin? Voiko yhteyden jakaa työttömäksi jäävällä WLAN-modeemilla (puhelinlaajakaista) vai pitääkö hankkia uusi.

  6. sepedeus: yhteyden jakaminen onnistuu Windowsissa ja Macissa (ja varmaan Linuxissakin) toiminnolla nimeltään Internet Connection Sharing. Laajakaistamodeemi ei välttämättä osaa jakaa yhteyttä, mutta tekstissä mainitsemani D-linkin laite osaa tehdä sen.

  7. No niin, nyt on lomareissun ajan kokeiltu Elisan mokkulaa. Vistassa on SP1 asennettuna, läppäriin (HP TX1020EA jos se jotakuta kiinnostaa) on hankittu maksimimäärä muistia eli 2Gt. Käytössä on se Elisan tukisivustolta ladattu uusi yhteysohjelma eikä se mokkulasta automaattisesti käynnistyvä. Vielä kun läppärin etureunan napulasta muistaa sammutta WLAN ja Blutetoothin ennen mokkulan käyttöä niin sujuu hienosti. Olin oikein positiivisesti yllättynyt toimivuudesta. Muutamat GPRS-alueet tosin tuntuivat nykyaikan kovin hitailtanettiliikenteeseen. Parempi tosin kuin ei mitään.

    Uudesta ohjelmasta otin vielä mielestäni turhan PIN-koodikyselyn pois päältä ja nyt kun mokkulan lyö koneeseen, hetken miettimisen jälkeen kone sanoo että löytyi 3G-verkko ja kysyy haluanko yhdistää siihen. Yhdellä napinpainalluksella pääsee sitten nettiin. Jos vielä keksin että ei tarvitsisi painaa tuotakaan nappia niin johan olisi helppoa.

    Matkalla liikkuvassa autossa kestotestiä teki nettiriippuvainen vaimoni ja jos yhteydet ei toimi tai on tosi hitaat, tulee palautetta välittömästi.

  8. heippa Mistä saan tietää mihin asti saunalahden mokkula kuuluu kun asun porissa.
    Kiitti vastauksesta
    anita

  9. Anita: katso Elisan kuuluvuusaluekartasta. Saunalahti käyttää Elisan verkkoa.

  10. APUVA! Aloitan opiskeluni syksyllä ja olen pitkään harkinnut Soneran mokkulan hankkimista kannettavaan. Nopeustarve olisi joko 512 tai 1M. Meillä on tällä hetkellä Welhon modeemiliittymä pöytätietokoneessa, eikä halua maksaa kahta nettiliittymää. WLAN:ia on harkittu, mutta itse olen enemmän mokkulan kannalla. Katselinkin tuota D-linkin DIR-451-laitetta, mistä saisi halvalla ja onko riittävän helppo asennettava täysin uunolle.. :D

    Toinen kysymys vielä. Jos ostaa tuon Mokkulan esim. Verkkokaupasta tai JT-netistä, pitääkö kuitenkin hankkia SIM-kortti, jolla sitten maksetaan palveluntarjoaja tuottamaa laajakaistaa. Esim. Soneran tarjous nyt: 1M-19,90, sisältää Mokkulan ja sitoutuminen 2v. Pitäisikö kuitenkin maksaa 19,90€/kk laajakaistasta?

  11. Kyllä, Hanna, tarvitset SIM-kortin myös. Jos ostat mokkulasi esim verkkokaupasta, ei sinun tarvitse sitoutua kahdeksi vuodeksi yhteen operaattoriin eikä mokkulasi ole operaattorilukittu. Netti pyörii sitten vaikka Espanjassa paikallisella PrePaid-kortilla ilman kikkailua ja edullisemmilla hinnoilla kuin suomalaisella kortilla.

    Itse sorruin kytkykauppaan koska sillä hetkellä ei ollut varaa ostaa mokkulaa erikseen:-(

  12. Juuri näin, Hanna ja Olli: pelkkä mokkula yksin ei riitä, vaan mobiililaajakaistamaksu pitää maksaa joka tapauksessa.

    Kytkykaupan etuna on se, että saat mokkulan kaupan päälle tai halvalla.

    Huonona puolena on se, että laajakaista pitää ottaa kahdeksi vuodeksi eikä sitä voi siis sanoa irti tai vaihtaa toiselle operaattorille kahden vuoden aikana.

    Mokkula ei taida olla SIM-lukittu millään operaattorilla (ja jos onkin, sen häkkeröinti lukitsemattomaksi pitäisi olla erittäin helppoa) eli ulkomailla siihen voi laittaa vaikka sen prepaid SIM-kortin. Mutta oman operaattorin kuukausimaksut pitää maksaa joka tapauksessa jos kytkykauppasopimuksen on tehnyt.

    DIR-451:ttä saa ainakin Verkkokauppa.comista. Periaatteessa sen asentaminen on helppoa, mutta käytännössä asetuksien laittamisessa pitää tietää pari temppua. Voin kertoa ne täällä jos halukkaita 451:n ostajia on. Ja sitten pitää varmistaa että mokkula toimii 451:n kanssa (tuo minun pyöreä mokkulani toimii).

    Voin muuten kertoa kokemuksesta että DIR-451 on kerrassaan erinomainen laite mökillä. Laite pystyyn nurkkaan ja netti toimii kuin kotona konsanaan (etenkin jos mökkipaikkakunta on 3G-alueella :)

    Mitä muuten Hanna tarkoitit WLAN:illa? Jos opiskelupaikastasi löytyy valmiiksi WLAN-yhteys joka kuuluu sekä koulussa että opiskelijakämpässä, kannattaa varmaan käyttää sitä. Yhteys on todennäköisesti nopeampi eikä maksa mitään.

  13. WLAN-yhteyttä ollaan suunniteltu lähinnä juuri sen takia, että se on ilmainen koululla ja kotiin sitten hankittaisiin se “WLAN-laatikko”, joka jakaisi kotilaajakaistan sekä kannettavalle että pöytätietokoneelle. Tällöin meidän ei tarvitsisi maksaa sekä Mokkulasta että pöytätietokoneen internetyhteydestä erikseen. WLANin huono puoli on tietenkin sen liikkumattomuus, joka taas Mokkulassa olisi ihanteellinen.

  14. Olisiko mokkulani tosiaan operaattorilukitsematon? Elisa Shopissa mielestäni kertoivat että lukittu on. Noh, onneksi on ulkomainen SIM-kortti tuolla laatikossa niin pääsee kokeilemaan heti kun kiireiltä ehtii. Tuo operaattorilukitsemattomuus olisi paras uutinen tänä vuonna.

    Jaa, Elisan yhteysohjelma muistaakseni höpöttää jotain että systeemit toimii vain Elisan verkossa…no, kokeilemallahan se selviää. Koetan ehtiä huomenissa kokeilemaan.

  15. Huonoa tuuria. Mun Espanjasta hankkimani prepaid-kortti olikin Vodafonen kortti joten en pidä testiä luotettavana. Elisan mokkulahan on Vodafonen mokula ja Vodafonen yhteysohjelmalla. Mokkula saattaa hyvinkin toimita Elisan ja Vodafonen korteilla mutta ei sitten millään muulla. Onko kenelläkään satavarmaa tietoa asiasta?

  16. Vistan kanssa ei tule ongelmia, jos vain tuon softan päivittää. Se ei vaan päivitä jostain typerästä syystä sitä sisäistä asemaa, joten saa asennella joka koneeseen. Sen jälkeen toimii ihan nätisti.

  17. minulla myös Elisa + Huawei E220 yhdistelmä ollut käytössä nyt puolitoista vuotta. odotan innolla että 24kk sopimus tulee täyteen ja menen syöttämään tämän vehkeen jollekin elisan toimitekijälle.. no ei vaan. mutta aika surkea vekotin on tämä modeemi ollut minullakin.

    joskus yhteys voi kyllä pysyä päällä jopa vuorokauden, ehkä kaksikin. ennätys lienee varmaan juuri 2 vuorokautta yhteen menoon. kun siirryin Linuxiin.

    Windows Vistassa yhteys pysyi päällä pahimmillaan tyyliin 5min kerrallaan ja taas softien uudelleen asennusta yms turhaa ja raivostuttavaa.

    nyt kun poistin suurimmat kompastuskivet elikkä Vodafonen surkeat softat + microsoftin surkeat käyttikset niin yhteys on toiminut tasaisemmin kuin koskaan.

    Gentoo Linux ja Kubuntu testattuna, molemmissa yhteys toimii huomattavasti paremmin kuin Vistassa. XP:stä ei ole mitään kokemuksia, eikä ole tulossakaan ;)

    ELI jos haluatte vakaampaa surffaamista niin pistäkääpä läppäreihinne linux.. pitenee kovalevyn elinkaari moninkertaisesti kun käyttis ei swappaa, pitenee henkilökohtainen elinkaari kun aivot ei swappaa.

    niin ja siitä vaikeudesta… hmm. Gentoossa kirjoitan “pon E220” ja yhteys menee noin sekunnissa päälle. repikää siitä.

  18. No toivottavasti et syötä sille viattomalle työntekijälle joka tiskin takana puurtaa ja yrittää tienata leivän perheelleen:-)

    Täytyy myöntää että olen kokeillut reilua puolta tusinaa eri Linuxia, mutta yksinkertainen kaveri kun olen, en ole päässyt sinuiksi yhdenkään kanssa. Kaikki on tullut vaihdettua Xp.ksi ennemmin tai myöhemmin. Kiva kuulla kuitenkin että mokkula laulaa Linuxissakin jos taas innostuisin joku päivä testailemaan.

    Jatkuvaa mokkulan käyttöä ei olekaan tullut testattua kun kotona on tämä langallinen yhteys. Mokkulan olen jotenkin sisäistänyt matka- tai hätävarakäyttöön.

  19. Sami, rautalankaohjeet DIR 451:n asetuksista kiinnostaisivat kovastikin. Se vaikuttaisi lupaavalta vaihtoehdolta muutaman kuukauden evakkoreissuun, kun mokkula on jo muutenkin matkakäytössä.

    Olli, ainakin DNA:n mokkulan pitäisi oleman lukitsematon. Testannut tosin en ole, mutta puhelinkaupan myyjä nimenomaisesti ja kysymättä sanoi sen toimivan millä tahansa SIM-kortilla.

  20. Mokkuloissa on eroja. Hommasin sisarelleni pöytäkoneeseen (Win Vista) Soneran Option “mokkulan” 24kk kytkykaupalla, koska hänen asuinalueelleen ei saa laajakaistaa. Sitä ei olisi pitänyt tehdä testaamatta. Jos tukiasemalla on ruuhkaa tiputetan dataliikenne ensimmäisenä pois. Se aiheuttaa yhteyden pätkimistä ja aina ei saa lainkaan yhteyttä. Koskaan ei tiedä onko tukiasema täynä vai lakkasiko laite toimimasta. Laite lakkaa satunnaisesti toimimasta ja korjaantuu helpoiten poistamalla asennus ja uudelleen asentamalla. ATK-taitoja opettelevalla se ei onnistu ja hän tarvitsee usein apuani. Mokkulan takia näytön ajuria (nvidian) ei voi päivittää, koska sitten mokkulan toiminta lakkaa kokonaan. Tavallinen verkko-ohjain tai 4to6 Adapter kannattaa laittaa pois käytöstä, koska häiritsevät mokkulaa. Ajurien päivityksiiä en ole löytänyt Soneran tai valmistajan sivuilta. Takkuavasta vehkeestä ei kuitenkaan pääse eroon ja toimimaan ei sitä saa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *