Ryhdyin vihreiden ehdokkaaksi Pirkanmaalta eduskuntavaaleihin 2007. Päätös ei ollut helppo. Sen verran kuitenkin on viime aikona jurppinut esimerkiksi päättäjien enemmistön täydellinen tietämättömyys muun muassa tekijänoikeuteen liittyvistä käytännön kysymyksistä, että päätin alkaa ryhtymään.
Meillä on noita menneen maailman päättäjiä kertynyt kasapäin eduskuntaan. Muutama toki bloggaa, mutta avoin kommentointimahdollisuus ajatuksista näyttää vielä liian vaaralliselta heillekin. Aidosti keskusteleva tietoyhteiskunta ei taida olla monenkaan haaveissa, pikemmin painajaisissa.
Päätöstäni vahvisti se helppous, jolla tiedotusvälineissä leimattiin Helsingin Makasiinien palo tuhopoltoksi. Anarkisteja on kiva syyttää, mutta eikö jonkinlainen anteeksipyyntö olisi paikallaan, kun tullut välitettyä todellisuudesta aivan väärä kuva? Pätkätyöläiset ovat syystä huolissaan elämänsä etenemisestä, kun monet hyväosaiset tolkuttavat “paskaduunien välttelystä” oman agendansa mukaisesti. Ei aina ole pakko olla vahvimman puolella, edes varmuuden vuoksi.
En ole järin nuori enää, joten syvän yön vaeltajille tiedoksi, että minua on ihan turha verrata kristalliyön natsinuorisoon. Eivät nämä ole ikäkysymyksiä. Pikemmin kyseessä on reiluus, rehellisyys ja suorapuheisuus sekä kyky hahmottaa, mitä tapahtuu todella. Toisilla on sitä, toisilla ei.
Seuraavaksi alan koota tukiryhmää. Saa ilmoittautua, tervetuloa mukaan kampanjaan, jossa toivottavasti myös avoin blogikeskustelu harppaa taas askelen eteenpäin.
Kuulostaa kyllä todella hyvältä, tuen ihan täältä netistä käsin. Tietty joku nappi sun pitää kehittää “Copy Control” tyyliin että voi kunnolla supportata!? ;)
Hah, enpäs osunut lainkaan harhaan toivottaessani onnea vaalikampanjaasi jo toukokuisessa keskustelussamme. Mutta huomautettakoon ettet suinkaan ole ainoa blogaava ehdokas (enkä tarkoita nyt ennestään politiikassa mukana olevia “blogaajia”), etkä myöskään kaikkien blogaajien oma ehdokas. Sellaiseksi julistautuminen on vähän kuin Halosen väite koko kansan presidenttiydestään. :D
Riitta kirjoittaa: “Päätöstäni vahvisti se helppous, jolla tiedotusvälineissä leimattiin Helsingin Makasiinien palo tuhopoltoksi. Anarkisteja on kiva syyttää, mutta eikö jonkinlainen anteeksipyyntö olisi paikallaan, kun tullut välitettyä todellisuudesta aivan väärä kuva?”
Miten kansanedustajana vaikuttaisit tähän asiaan, siis median toimintaan?
Lisäksi, olisi mielenkiintoista kuulla, millaisena viestinnän ammattilaisena näet prekariaattiliikkeen PR-toiminnan? Ainakin minusta tuntuu, että he ovat aika näppärästi saaneet agendansa esiin useissa tiedotusvälineissä johtuen mm. siitä, että he esiintyvät sanavalmiisti ja pystyvät tuottamaan tiedotusvälineiden formaatteihin sopivia haastatteluvastauksia esimerkiksi tv:n keskusteluohjelmissa.
Prekariaatit muistetaan p****duuneista. Parasta mainostahan on se, että nimi jää mieleen.
Tämä voi olla vähän aikaista, enkä edes kuulu niihin jotka sinua edes voisivat äänestää, mutta millaisia lupauksia olet suunnitellut?
Toimitko kuitenkin informaatioteknologian, internetin ja maalaisjärjen käytön puolesta vai aiotko keskittyä joihinkin perinteisesti “pehmeämmiksi” miellettyihin asioihin?
Onko ryhmä-/puoluekuri mielestäsi hyvä vai huono asia?
Henkiset tuet ja tsempit täältä. Voisitkin sivulauseellisesti ruveta ajamaan myös sitä, että Suomessa vaaleissa saisivat äänestää kaikki EU-maiden kansalaiset, jotka ovat asuneet vakituisesti ja yhtäjaksoisesti Suomessa yli 10 vuotta. :-)
Mikä on ratkaisusi uhkaavaan energiakriisiin (peak oil)?
Kannatatko lisäydinvoiman rakentamista? Jos et, miten selviämme energiakriisistä?
Tervetuloa joukkoon kummaan!
Wow! Onnea Riitta! Asennetta!
Joo! Tänne vaan.
Poliittinen somistaja, mikroaaltoradisti Megawati Sukarnoputri pudistelee jo koipalloja haitaristaan…
Pingback: Reiskan Elämä » Archives » Pirkanmaalle tiedoksi
Äänestän tai olen äänestämättä mutta sillä ei ole mitään tekemistä bloggaamisen kanssa. Blogien merkityksen suurenteleminen on lapsellista hössötystä.
Pingback: Ytyset :: Bloggaajille oma ehdokas eduskuntaan :: August :: 2006
Vallanhimo on suuri, mutta kannatus jää pieneksi. Näin se on reaalimaailmassa, hömppäavaruuden ulkopuolella (sen sisälläkin tuntemus ollee aika pieni) kukaan ei juuri tunne sinua.
Kiitos kannustuksesta ja kritiikistä. :-) Aika näyttää, miten käy. Luulenpa, että ainakin melkoinen oppimiskokemus on luvassa.
Poliitikolla tulee olla vastaus kaikkeen mahdolliseen.
Minulla on ongelma, kun Service Pack 3 ei lataudu sisään. Osaatko auttaa.
Onnea isolle päätökselle! Melkoinen vuoristoratajunamatka, ellei suorastaan tornadokyyti, on varmasti luvassa – voimia ja inspiraatiota siihen. Täytyy nostaa hattua teille, jotka olette valmiita vapaa-ajan, yksityisyyden ja sielunrauhan menettämisen kustannuksellakin yhteisiä asioita ajamaan.
Lykkyä tykö mutta senverran provosoiva oli otsikointi että pitää ainakin piruuttaan muistuttaa siitä että meitä blogaajia lienee koossa kuitenkin senverran heterogeeninen joukko ettei koskaan yksi yksittäinen ja yhtä puoluetta edustava ehdokas voi olla meidän kaikkien yhteinen ehdokas…
Vaikka esimerkiksi vihreillä on riveissään ehdokkaita ja kansanedustajia joiden suhde informaatioyhteiskuntaan noudattelee pitkälti omia näkemyksiäni niin en ikimaailmassa voisi antaa ääntäni puolueelle joka hirtttäytyy mm. energiapolitiikassa idealistisiin dogmeihin reaalimaailman valintojen sijaan sillä tällöin ääneni ajautuisi ryhmäkurin kautta sellaisen mielipiteen taakse jota vastaan itse olen.
Jyrin kommenttiin liittyen, “bloggaajien oma ehdokas” kieltämättä on lähes analoginen komealta kalskahtavalle tittelille “koko kansan presidentti”. Nimimerkki Riitasointu myös kiteytti asian melko osuvasti. Kiva tapa kalastella ääniä Suomen suosituimpiin kuuluvassa blogissa lobbaaminen toki on.
Pingback: pasi.fi » Blog Archive » Lyhyt katsaus blogistaniin