Googlen pääsykoe

On todella halju temppu johdattaa toinen kinkkisen pähkinän äärelle ja seurata sitten sivusta naureskellen uhrin ponnisteluita pähkinän ratkaisemiseksi. Minulle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin laittaa vahinko kiertämään.

Tarina menee siis seuraavasti: Google on laittanut Piilaaksossa katujen varsille mainoksen, jossa on mystinen viesti. Viestiä seuraamalla pääsee 7427466391.com:in sivulle missä esitetään ratkaistavaksi yhtälö:

f(1)= 7182818284
f(2)= 8182845904
f(3)= 8747135266
f(4)= 7427466391
f(5)= __________

Oikealla vastauksella pääsee eteenpäin Googlen sivuille jossa onnitellaan ratkaisusta ja kerrotaan että kyseessä oli pääsykokeen tapainen: pähkinän selvittäneiden kannattaisi hakea Googlelle töihin.

Pieniä vihjeitä ratkaisuun tuosta on jo löytynytkin, mutta pulma on tottavieköön kinkkinen. Tästä alkaa tulla peräti itsetuntokysymys. Perhanan mab :-)

[Lisäys: muutama tunti siihen meni mutta pähkinä tuli ratkaistua. Oikea vastaus löytyy kommenteista]

15 thoughts on “Googlen pääsykoe

  1. —irc-clip
    mab> hähähä
    mab> samikin heikko kohta löydetty
    samikki> ai nyt vasta
    mab> no ei aiemmin tässä mittakaavassa :)
    mab> loppuelämäni voin olla varma että samikki tekee mulle jäynää jossain tilanteessa
    samikki> jep
    samikki> varo vaan
    —-irc-clip

  2. Argh. Argh. Argh.

    Tähänkö tämä kesäloma sitten kuluu?

    Asiaa ei auta, että satuin juuri lukemaan Da Vinci koodin, joka oli täynnään näitä…

  3. Enpä tiedä auttavatko nämä vihjeet, mutta raportoidaanpa kuitenkin:

    Se ensimmäinen vihje tienvarrella nähdyssä mainostaulussa oli siis:

    { First 10 digit prime in consecutive digits of e }.com
    (Suom: Ensimmäinen 10-numeroinen alkuluku Neperin luvussa [e])

    Neperin luku: http://matta.hut.fi/matta/isom/tskhtml/neper1.html

    [muokkaus: poistin lisävihjeen ettei mene liian helpoksi niille jotka vielä yrittävät pähkäillä]

  4. Kas noin, tuon alkuperäisen kysymyksen avullahan se itse asiassa ratkesi loppujen lopuksi aika helposti. Lällällää, mab!! :-)

  5. Lienee aika laittaa ratkaisu näkyviin niin saavat päätään vuorokauden verran vaivanneet rauhan.

    HUOM!! Älä lue tästä eteenpäin jos haluat vielä ratkaista pulman itse.

    Ensimmäinen vihjehän kertoo siis että luvuilla on todennäköisesti jotain tekemistä Neperin luvun, eli e:n kanssa.

    Hieman vihjeeksi annettuja lukuja tutkimalla huomaa myös että jokaisen luvun numeroiden summa on 49.

    Mahtaisivatkohan nekin löytyä e:n sisältä?

    Ratkaisua varten täytyy hankkia käsiinsä tarpeeksi e:n desimaaleja sisältävä sivusto, vaikkapa tämä:

    http://antwrp.gsfc.nasa.gov/htmltest/gifcity/e.2mil

    Sivun sisältö tallennetaan tiedostoon vaikkapa wgetillä, leikataan alusta ja lopusta pois turhat tekstit ja lähdetään tutkimaan numerosarjaa. Sieltähän ne loputkin löytyvät.

    Seuraavaksi herää kysymys, josko desimaalien joukosta löytyisi muitakin 10-numeroisia sarjoja joiden summa on 49.

    Koodataan pieni perl-ohjelma, joka tekee sen nopeasti ja näppärästi:

    — listaus alkaa —
    #!/usr/bin/perl

    # luetaan sisään WWW-sivulta ladatut e:n
    # desimaalit yhdeksi pitkäksi merkkijonoksi
    my $e;
    open (IN, “e.2mil”) || die “Ei voi avata!\n”;
    while () {
    chomp;
    $e.=$_;
    }
    close (IN);

    $counter=1;
    # käy merkkijonon läpi…
    foreach $i (1..length($e)) {
    # …ottaen siitä 10 numerot mittaisia osia
    $part=substr($e, $i, 10);

    # tehdään numeroista taulukko
    @nums=split(//, $part);

    # ja lasketaan sen avulla niiden summa
    $sum=0;
    foreach $t (@nums) {
    $sum+=$t;
    }

    # jos summa oli haluttu 49, näytetään tulos
    if ($sum==49) {
    print “$counter: $part\n”;
    }
    $counter++;
    # …ja kierros jatkuu
    }
    — listaus päättyy —

    Ohjelma tulostaa seuraavaa:

    3: 7182818284
    7: 8182845904
    25: 8747135266
    101: 7427466391
    129: 5966290435
    jne… (lukuja löytyy paljon)

    Neljä ensimmäistä lukua näyttävät hyvin tutuilta ja niinpä vain on että viides luku, 5966290435 on oikea vastaus pulmaan.

  6. Hmm, miksiköhän suomenkielinen nimi on “Neperin luku”, vaikka luvun keksijän nimi on John Napier ja englanniksi se on Napier’s constant…

  7. Ilmeisesti Napierin elinaikana 1500-luvulla nimiä on kirjoitettu (ainakin Skotlannissa) hieman eri tavalla kuin nykyään. Normaali tapa kirjoittaa John Napier olisi tuolloin ollut Jhone Neper ja siitä kait tullut tuo Neperin luku niin suomeen kuin moniin muihinkin kieliin.

  8. Joo, jokin gaeliin ja englantiin liittyvä ortografiasotku siinä on varmaan taustalla. Samantapainen tarina lienee takana, kun Dalziel lausutaan “diiell” ja Featherstonehaugh “fanshaw”…

  9. Heh, minä kun luulin että Dalzielin “diiell”-ääntämyksen kirjoitusasu olisi “D.L.” ja se olisi noin siksi kun nimi on muuten niin vaikea lausua.

    Vähän samaa siis kuin tietojenkäsittelypiireissä oleva tapa kirjoittaa “internationalization” muodossa I18N (ja sehän tarkoittaa siis “I, 18 kirjainta joita en nyt jaksa kirjoittaa ja n”).

  10. Manataan Panu apuun. Ei hän kuitenkaan tiedä mitään kelttiläisten kielten ja englannin outojen ääntämysten yhteydestä. Lällällää.

    Eiköhän tuolla rupea tippumaan.

  11. Muuten hyvä tehtävä, mutta nuo samat lukujonot löytyy taatusti myös piistä samassa järjestyksessä.

Leave a Reply

Your email address will not be published.