Googlen pääsykoe

On todella halju temppu johdattaa toinen kinkkisen pähkinän äärelle ja seurata sitten sivusta naureskellen uhrin ponnisteluita pähkinän ratkaisemiseksi. Minulle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin laittaa vahinko kiertämään.

Tarina menee siis seuraavasti: Google on laittanut Piilaaksossa katujen varsille mainoksen, jossa on mystinen viesti. Viestiä seuraamalla pääsee 7427466391.com:in sivulle missä esitetään ratkaistavaksi yhtälö:

f(1)= 7182818284
f(2)= 8182845904
f(3)= 8747135266
f(4)= 7427466391
f(5)= __________

Oikealla vastauksella pääsee eteenpäin Googlen sivuille jossa onnitellaan ratkaisusta ja kerrotaan että kyseessä oli pääsykokeen tapainen: pähkinän selvittäneiden kannattaisi hakea Googlelle töihin.

Pieniä vihjeitä ratkaisuun tuosta on jo löytynytkin, mutta pulma on tottavieköön kinkkinen. Tästä alkaa tulla peräti itsetuntokysymys. Perhanan mab :-)

[Lisäys: muutama tunti siihen meni mutta pähkinä tuli ratkaistua. Oikea vastaus löytyy kommenteista]

15 thoughts on “Googlen pääsykoe

  1. —irc-clip
    mab> hhh
    mab> samikin heikko kohta lydetty
    samikki> ai nyt vasta
    mab> no ei aiemmin tss mittakaavassa :)
    mab> loppuelmni voin olla varma ett samikki tekee mulle jyn jossain tilanteessa
    samikki> jep
    samikki> varo vaan
    —-irc-clip

  2. Argh. Argh. Argh.

    Thnk tm kesloma sitten kuluu?

    Asiaa ei auta, ett satuin juuri lukemaan Da Vinci koodin, joka oli tynnn nit…

  3. Enp tied auttavatko nm vihjeet, mutta raportoidaanpa kuitenkin:

    Se ensimminen vihje tienvarrella nhdyss mainostaulussa oli siis:

    { First 10 digit prime in consecutive digits of e }.com
    (Suom: Ensimminen 10-numeroinen alkuluku Neperin luvussa [e])

    Neperin luku: http://matta.hut.fi/matta/isom/tskhtml/neper1.html

    [muokkaus: poistin lisvihjeen ettei mene liian helpoksi niille jotka viel yrittvt phkill]

  4. Kas noin, tuon alkuperisen kysymyksen avullahan se itse asiassa ratkesi loppujen lopuksi aika helposti. Lllll, mab!! :-)

  5. Lienee aika laittaa ratkaisu nkyviin niin saavat ptn vuorokauden verran vaivanneet rauhan.

    HUOM!! l lue tst eteenpin jos haluat viel ratkaista pulman itse.

    Ensimminen vihjehn kertoo siis ett luvuilla on todennkisesti jotain tekemist Neperin luvun, eli e:n kanssa.

    Hieman vihjeeksi annettuja lukuja tutkimalla huomaa mys ett jokaisen luvun numeroiden summa on 49.

    Mahtaisivatkohan nekin lyty e:n sislt?

    Ratkaisua varten tytyy hankkia ksiins tarpeeksi e:n desimaaleja sisltv sivusto, vaikkapa tm:

    http://antwrp.gsfc.nasa.gov/htmltest/gifcity/e.2mil

    Sivun sislt tallennetaan tiedostoon vaikkapa wgetill, leikataan alusta ja lopusta pois turhat tekstit ja lhdetn tutkimaan numerosarjaa. Sielthn ne loputkin lytyvt.

    Seuraavaksi her kysymys, josko desimaalien joukosta lytyisi muitakin 10-numeroisia sarjoja joiden summa on 49.

    Koodataan pieni perl-ohjelma, joka tekee sen nopeasti ja npprsti:

    — listaus alkaa —
    #!/usr/bin/perl

    # luetaan sisn WWW-sivulta ladatut e:n
    # desimaalit yhdeksi pitkksi merkkijonoksi
    my $e;
    open (IN, “e.2mil”) || die “Ei voi avata!\n”;
    while () {
    chomp;
    $e.=$_;
    }
    close (IN);

    $counter=1;
    # ky merkkijonon lpi…
    foreach $i (1..length($e)) {
    # …ottaen siit 10 numerot mittaisia osia
    $part=substr($e, $i, 10);

    # tehdn numeroista taulukko
    @nums=split(//, $part);

    # ja lasketaan sen avulla niiden summa
    $sum=0;
    foreach $t (@nums) {
    $sum+=$t;
    }

    # jos summa oli haluttu 49, nytetn tulos
    if ($sum==49) {
    print “$counter: $part\n”;
    }
    $counter++;
    # …ja kierros jatkuu
    }
    — listaus pttyy —

    Ohjelma tulostaa seuraavaa:

    3: 7182818284
    7: 8182845904
    25: 8747135266
    101: 7427466391
    129: 5966290435
    jne… (lukuja lytyy paljon)

    Nelj ensimmist lukua nyttvt hyvin tutuilta ja niinp vain on ett viides luku, 5966290435 on oikea vastaus pulmaan.

  6. Hmm, miksikhn suomenkielinen nimi on “Neperin luku”, vaikka luvun keksijn nimi on John Napier ja englanniksi se on Napier’s constant…

  7. Ilmeisesti Napierin elinaikana 1500-luvulla nimi on kirjoitettu (ainakin Skotlannissa) hieman eri tavalla kuin nykyn. Normaali tapa kirjoittaa John Napier olisi tuolloin ollut Jhone Neper ja siit kait tullut tuo Neperin luku niin suomeen kuin moniin muihinkin kieliin.

  8. Joo, jokin gaeliin ja englantiin liittyv ortografiasotku siin on varmaan taustalla. Samantapainen tarina lienee takana, kun Dalziel lausutaan “diiell” ja Featherstonehaugh “fanshaw”…

  9. Heh, min kun luulin ett Dalzielin “diiell”-ntmyksen kirjoitusasu olisi “D.L.” ja se olisi noin siksi kun nimi on muuten niin vaikea lausua.

    Vhn samaa siis kuin tietojenksittelypiireiss oleva tapa kirjoittaa “internationalization” muodossa I18N (ja sehn tarkoittaa siis “I, 18 kirjainta joita en nyt jaksa kirjoittaa ja n”).

  10. Manataan Panu apuun. Ei hn kuitenkaan tied mitn kelttilisten kielten ja englannin outojen ntmysten yhteydest. Lllll.

    Eikhn tuolla rupea tippumaan.

  11. Muuten hyv tehtv, mutta nuo samat lukujonot lytyy taatusti mys piist samassa jrjestyksess.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *