Atomisiirrin

Näkymä rannalta kirjoittaa atomisiirtimestä. Astu porttiin ja tule ulos jossain ihan toisella puolella maailmaa. Tällaisista visioista kiinnostuneille voin suositella lämpimästi Dan Simmonsin Hyperion-kirjaa. Sen kuvaamassa tulevaisuuden maailmassa turistien suosima bulevardi kulkee useiden siirrinporttien läpi, planeetalta toiselle ja ympäristöstä toiseen. Huippurikkailla on taloja, joiden huoneet sijaitsevat eri maailmoissa – jokaisen huoneen ikkunasta on erilainen näköala.

Vanhana hamsterina tunnen suurta sympatiaa myös Atomiinushousuihin, joissa kaikki tarpeellinen kulkee mukana. Oma reppuni on nörtin aarreaitta joka kerää itseensä monenlaista tarpeellista ja turhaa roinaa. Ja painaa tietysti hemmetisti.

9 thoughts on “Atomisiirrin

  1. Puhumattakaan siitä, että Hyperion-sarja on muutenkin kerrassaan mainiota luettavaa. Varsinkin sarjan loppu on erinomainen. Ei kannata siis missään nimessä lopettaa ensimmäisen kirjan jälkeen.

    Harmi vain, ettei Simmonsin muu tuotanto ole tehnyt lainkaan samanlaista vaikutusta…

  2. Ne tilahousut on kylla Eka Vekaralla. Tiesitteko muuten,
    etta Eka esiintyy suomalaisessa taskarissa ensimmaista
    kertaa numerossa 3, missa hanta kutsutaan Atomiinukseksi?
    Ai mistako tama loytyy? Mikki saattaa hanet rautatieasemalle
    Alkatrazin vangin alussa.

  3. Yhdyn kyllä tuohon Hyperionin kehuun, varmasti
    yksi parhaista kirjasarjoista mihin olen törmännyt. Niille joita kiinnostaa, niin osathan ovat: Hyperion, Hyperioinin, Tuho Endymion, Endymionin nousu.

    Ja eikun kipin kapin kirjakauppaan niin pääsette tekin ottamaan unissanne mitaa Lepinkäisestä ;)

  4. Yhdyn kyllä tuohon Hyperionin kehuun, varmasti
    yksi parhaista kirjasarjoista mihin olen törmännyt. Niille joita kiinnostaa, niin osathan ovat: Hyperion, Hyperionin Tuho, Endymion ja viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä: Endymionin nousu.

    Ja eikun kipin kapin kirjakauppaan niin pääsette tekin ottamaan unissanne mitaa Lepinkäisestä ;)

  5. Luinpa minäkin tuossa männäsyksynä nuo kaksi ensimmäistä Hyperionia, ja ylistän niitä myös riemulla. Erinomaista scifiä.

    Muistaakseni edellisen kerran innostuin scifiromaanista näin totaalisesti lukiessani O.S. Cardin Ender-sarjan ensimmäisiä osia.

  6. Luin Hyperionin joku pari vuotta sitten ja Fall of Hyperionin noin vuosi sitten. Eka osa oli kyllä järkyttävän hyvä alusta loppuun. Fall of Hyperion vähän tökki paikoitellen, mutta loppu oli huikea. Shrike oli maanmainio niinkuin tuo yhteiskunta jonka Simmons oli rakentanut.

    Ehkä noita Endymioneja voisi harkita jossain vaiheessa takaisin lukulistalle…

  7. Eikös Eka Vekara ja Atomiinus ole kuitenkin kaksi eri henkilöä? Ekalla on juuri ne loputtoman tilan tarjoavat housut ja Atomiinus on se pikkukaveri joka mm. latasi aivojaan auton akulla tjsp.

  8. näinhän tuo hyperion-tetralogia on juuri kertauslukulistalla ja endymion menossa. kyllä varsinkin I osa menee aivan yli ymmärryksen hienoudessaan, mutta siitä alkaa loiva alamäki ja allekirjoittaneelle viimeinen kirja on paikoin liki vastenmielistä new age- lässytystä. vaan mielipiteitä onpi monia ja onhan tuo kokonaisuudessaan kuitenkin aivan erinomainen eeppinen sf-saaga…

  9. Minä myös. Allekirjoitan tämän Hyperion hehkutuksen. Sain luettua tuon ensimmäisen kirjan kuukausi sitten. Tuskin maltan odottaa seuraavaa osaa :-)

Leave a Reply

Your email address will not be published.