Verkkokirjallisuutta

Kevin Kelly on julkaissut kotisivuillaan luettavaksi mielenkiintoiselta vaikuttavan kirjan, Out of Control: The New Biology of Machines. Samoilta sivuilta löytyy toinenkin verkkokirja.

Kellyn kirjat vahvistavat jälleen teoriaani kirjojen verkkojulkaisusta. Koska kovin harva jaksaa lukea kirjoja tietokoneen ruudulta, oikeasti kirjasta kiinnostunut ostajakandidaatti lukee kirjaa jonkin verran koneelta ja lopuksi, jos hän haluaa lukea koko kirjan, päätyy ostamaan käyttömukavuudeltaan paljon paremman paperiversion.

Verkossa julkaistut kirjat ovat sen sijaan kerrassaan mainiota PR:ää paperiversiolle. Kirjaan voi tutustua rauhassa ja sen sisältöön on mahdollista tehdä linkkejä relevanteilta sivuilta. Näin minäkin löysin Kellyn kirjan – kollektiivisen mielen teorioita kokeellisesti tutkivalla sivulla oli lähdeviite kirjan relevanttiin lukuun.

4 thoughts on “Verkkokirjallisuutta

  1. Totta. Mun mielestä jenkit ovat osanneet hyödyntää internettiä jo pitkään kirjojen markkinoinnissa. Esimerkiksi eräät 90-luvun alkupuolella Spiritwebiin kirjoittaneet tai siellä osan kirjasta julkaisseet ovat aika pitkälle sen ansiosta nykyään tunnettuja kirjailijoita, ja varsin merkittävillä kirjamyynneillä. Euroopassa, Suomessa tämän tyylistä taktikointia on mielestäni vierastettu alusta saakka, ja näyttäis että vieläkin ollaan kovin varovaisia. Jotain viitisen vuotta sitten muistan kun kirjakustantajien piireissä käytiin keskustelua on-demand tyyppisestä julkaisutoiminnasta, siten että lukijalla olisi mahdollisuus tiettyä korvausta vastaan ladata kirja bittimuodossa ja kotikoneelta tulostaa se paperiversioksi (doh) En tiedä millä tasolla ideat ovat sitten nykypäivänä. Ainakin toistaiseksi ovat kaikki kieltäneet nettilainaamisen, pyynnöt ja ehdotukset…

  2. Itse olen lukaissut muutamia kirjoja iPaqin ruudulta, ja kokemus on melkoisen positiivinen. Lukutilanteet kun ovat itselläni usein lapsen nukuttamista, on itsevalaiseva kirja kätevä.
    Eli itse kuulun siihen joukkoon, joka lukaisee kirjan kokonaan sähköisesti, ja sitten (toivottavasti) suosittelee sitä seuraaville paperilla ostettavaksi.
    Kumpikin muoto (paperi ja sähkö) tulee menestymään tulevaisuudessa eivätkä syö toisiaan.

  3. Riippuu kirjan luonteesta. Jos kirja koostuu monesta lyhyestä kokonaisuudesta, niin sitä voi ihan hyvin lukea pda:n tai kannettavan ruudulta (sohvassa tai sängyllä, pöytäkone on ainakin minulle ihan liian epäergonominen järjestelmä). Tämän tyyppisiä kirjoja ovat esim. monet ohjelmointikirjat, referenssi-teokset, lyhyet novellit sekä runot. Muiden kirjojen kohdalla olen samaa mieltä kuin samik – toimivat hyvänä mainoksena. Jo muutaman ilmaisen luvun lukeminen netistä voi innostaa koko kirjan hankkimiseen, näin kävi esim. äsken kun tilasin “We Blog”-kirjan.

  4. Minä kuulun myös siihen vähemmistöön, joka lukee kirjoja ruudulta ihan mielellään (ainakin jos näyttö on hyvätasoinen ja mieluiten litteä). Peter on oikeassa sikäli, että runot ja novellit (ja sarjakuvat!) soveltuvat nykytekniikalla parhaiten ruudulta luettaviksi, mutta on sitä tullut romaanejakin kahlattua.

    Hmm… mitäs minä tässä enempää avaudun, pitänee blogittaa aiheesta. :)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *