Ilmalämpöpumppu ja poistovesiputki

Taitaa olla aika kirjoittaa pitkästä aikaa Pinseriin ilmalämpöpumppu-kuulumisia. Laite on nyt huristellut seinällämme jo kuuden vuoden ajan ja sinä aikana tuonut sähkönsäästöä (arvioisin lämmityssähkön tarpeen tippuneen n. 30%) mutta myös harmaita hiuksia. Laitteesta on kahdesti korjattu sisäyksikön hajonneet laakerit ja kerran ulkoyksikön kompressori. Vedenkin kanssa on ollut harmia – tässä siitä tarkemmin.

Viime kesänä Panasonicin kanssa yllätti tulva. Sisäyksiköstä alkoi valua vettä lattialle. Tutkittuani asiaa kävi ilmi että poistovesiputki oli ajan myötä mennyt tukkoon ja jäähdytyskäytössä syntyvä kondenssivesi ei päässyt ulos luonnollista tietä.

Sillä kertaa ongelma ratkesi kun avasin sisäyksikön kuoret, etsin ritilöiden alla olevasta kondenssivesialtaasta ulosjohtavan reiän ja keksin puhaltaa sinne purkista paineilmaa. Moskat ja vedet lensivät komeasti poistoputken päästä pihalle. Tein tänä keväänä ennen jäähdytyskauden alkamista saman huoltotoimenpiteen ja taas tuli ulos komea kasa märkää mönjää.

Vinkkinä uusille ilmalämpöpumpun omistajille voisikin todeta: muistakaa tarkkailla poistovesiletkua ja puhdistakaa se säännöllisesti!

Nyt helteillä pumppu on jäähdyttänyt jatkuvalla syötöllä pidempään ja huomasin että sisäyksikön alapinnalla on taas kohta josta roikkuu vesitippa. Laitoin lattialle ensiavuksi vadin, johon parin päivän aikana on ehtinyt kertyä ehkä noin puoli desilitraa vettä. Ei hirmuisesti siis. Suurin osa kondenssivedestä menee edelleen ulos – kävin tarkastelemassa ulkona poistovesiputken päätä, josta valui reippaasti vettä (noin tippa sekunnissa – siitä kertynee päivässä jo iso ämpärillinen). Kostealla hellesäällä ilmalämpöpumppu poistaa huoneilmasta kosteutta uskomattomalla teholla.

Koska vesivaurion uhka ei ole vielä ihan akuutti, en ole jaksanut kiivetä availemaan sisäyksikköä mutta epäilen että kondenssivesialtaaseen / poistoputkeen on kertynyt pölyä ja kenties alkanut kasvaa jotain muutakin mönjää, joka patoaa allasta sen verran että nyt huippuhelteillä (tai -kosteuksilla) ihan kaikki vesi ei ehdi ulos. Tai sitten laitteen kylmänä käyviin kohtiin tiivistyy myös hieman vettä.

Kiinnostuin asiasta ja päätin etsiä netistä asiaan liittyviä lisätietoja. Suomessa näemmä poistovesiputken puhdistus ei ole lainkaan ajankohtainen asia, koska siitä ei ole juuri kirjoiteltu. Laitteiden ohjekirjoissakin todetaan vain että jos sisäyksiköstä alkaa valua vettä, on syytä kutsua huoltomies paikalle.

Sen sijaan löysin monia jenkkisivustoja, joissa puhutaan myös poistovesiputkien puhdistuksesta – siellähän on liki joka tuvassa ilmastointilaite joka on käytännössä kuin ilmalämpöpumppu ilman lämmitysominaisuutta. Sitä lisäksi käytetään ahkerasti – etelämmässä ympäri vuoden.

Ensinnäkin kävi ilmi että itse keksimäni paineilmatemppu on ihan yleinen ratkaisu myös valtameren toisella puolella. Poistovesiputken aukipuhaltaminen on ilmastointilaitteiden huoltajien leipäpuu. Mutta on näemmä myös helpompikin tapa niille jotka eivät jaksa kiipeillä katon rajaan availemaan sisäyksikön kuoria: otetaan märkäimuri, sovitetaan se poistoputken päähän ja imetään mönjät ja vedet ulos. Jos käytettävissä ei ole sähköä, jonkinlainen imupumppu (“Miracle pump”) toimii myös hienosti.

Sivustoilla puhutaan myös mönjän tappamisesta jo ennenkuin se muodostuu ongelmaksi. Jotkut neuvovat kaatamaan poistoputkeen kloriittia, mutta en ole ihan varma onko se hyväksi (ainakin Panasonicissa) styroksista tehdylle kondenssivesialtaalle ja tuleeko siitä kovinkin pahoja hajuhaittoja. On olemassa kuulemma myös jonkinlaisia tabletteja, jotka voi jättää poistovesialtaaseen ja jotka hiljalleen liuetessaan estävät levän syntymistä. En tiedä mistä sellaisia voisi Suomessa ostaa. Varmastikaan ne eivät ole klooritabletteja, sillä voin vain kuvitella hajua joka niistä leviää. Lisäksi olen lukenut autojen ilmastointilaitteisiin tarkoitetuista puhdistusvaahdoista, jotka ruiskutetaan kennostoon ja jotka liuottavat kennostosta pois liat. Olisi kuitenkin hauska kuulla, onko kukaan täkäläinen koskaan kokeillut mitään näistä keinoista ja onko niissä mitään järkeä.

Täällä pohjoisessahan ilmalämpöpumpun käytön erityispiirteenä on se, että laitetta käytetään suurimman osan vuodesta lämmityskäytössä, jolloin sisäyksikön kennosto ei ole kostea vaan kuiva ja kuuma. Se kerää itseensä kerroksen kuivaa huonepölyä joka sitten kesän tultua valuu yhtenä kasana poistoveden joukkoon. Levää syntyy vain silloin kun ilmastointia käytetään pitkään jatkuvasti (kuten nyt näillä helteillä). Luulen että pelkille ilmastointilaitteille tehdyissä puhdistusaineissa ei ole välttämättä otettu tätä huomioon.

Kokemuksia, kommentteja?

7 thoughts on “Ilmalämpöpumppu ja poistovesiputki

  1. Toi kondenssi asia on muakin jo etukäteen huolettanut kun olen ilmalämpöpumpun hankintaa suunnitellut. Siinä haihtuu kaikki mahdolliset säästöt jos sattuu aiheuttamaan sillä paikkojen kastumisen.

  2. Kiitos vaivannäöstä että toit asiaa esille. Alkoi tuossa itseänikin huolestuttaa se että ilmalämpöpumpun sisäyksikön alareunassa on viilennyskäytössä usein näkyvissä vesitippa -mutta kertaakaan en ole nähnyt että se tippuisi ja heti alkaisi muodostumaan uusi- eli se tulee siihen aika hitaasti.

    Ulkopuolella sen sijaan tippuu helteillä tosiaankin se n. tippa/sekunti. Ja kun helteillä pitää kasvejakin kastella niin pistin sen ämpärin siihen alle.
    Sitä todellakin tulee se ämpärillinen päivässä.

    Jos tuollainen määrä vettä pääsisi esimerkiksi talon seinän sisään tai tippuisi lattialle niin talo olisi aika nopeasti asuinkelvottomassa kunnossa.

    Nyt siis selvisi että asiasta ei välttämättä tarvitse panikoida. Kokeilen purkaa sisäyksikköä ja käyttää sitä paineilmaa.

    Laite on Ultimate mutta toimintaperiaate todennäköisesti hyvin samanlainen…

    Sellainenkin tuli mieleen että mitä jos sitä käyttäisi jossain toisessa moodissa välillä, että auttaisiko asiaa.. (kuivaus / tuuletus / lämmitys).

  3. Päädyin loppujen lopuksi ostamaan käsikäyttöisen imupumpun Biltemasta noin viitosella. Sillä oli helppo imaista ulkopäästä putken sisus puhtaaksi.

    Rambolle, kyllähän se puhaltimen lämmityksen käyttö kuivaa kennon, mutta se kostuu heti uudelleen kun laitat viilennyksen.

  4. Aivan, aivan.. no nyt kun tuli tuo puhdistettua puhaltamalla paineilmaa sisäpuolelta ulos päin niin sen jälkeen ei ole sisäpuolella vesipisaroita näkynyt.
    Eli nähtävästi se poistoletku oli sittenkin ahtautunut eikä päästänyt vettä läpi enää niin kuin uutena.

    Se tuli kans tsekattua että poistoletku viettää alaspäin koko matkaltaan niin että mihinkään notkoon ei pääse keräytymään likaa erityisen herkästi.

    Lopuksi pitää vielä mainita yksi asia mikä tässä näitä foorumeita lukiessa ja omaa ILP:iä purkaessa ja tarkasteltaessa tuli ilmi; nimittäin se seinän läpivienti.

    Huomasin että niiden putkien seinämiin tiivistyy myös hieman vettä käytettäessä laitetta viilennykseen jolloin kun läpivienti on tehty hyvin niin sekin vesi valuu ulos.
    Mun tapauksessa sitä ei oltu otettu huomioon, vaan isä ja naapurin äijä kun sen asensivat niin olivat kyllä laittaneet poistoletkun ihan oikein alaspäin viettävänä koko matkalta mutta kokonaisuutena tämä seinän läpi menevä nippu ei ollut muoviputken sisällä.
    Siitä sitten seuraa se että kylmien putkien seinämiin tiivistyvä vesi imeytyy seinään eikä pääse valumaan ulos.

    Pitää nyt vielä purkaa sitä läpivientiä sen verran että saan siihen muovikourun mitä pitkin putkien ulkopuolellekin tiivistyvä vesi pääsee ulos.

    Sitten tietysti seinä pitäisi saada vielä lämpöeristyksen kannalta tilkittyä ja laitettua se kosmeettinenkin puoli jonkinlaiseen kuntoon…

    Harmi vaan kun en ole alan ihmisiä. Ammattilainen sais tässäkin asiassa parempaa jälkeä ja huomattavasti nopeammin. :D

  5. Jos läpivientiin pääsee ilmaa, ilmassa oleva kosteus tiivistyy eristeen pintaan. Jos läpivientiaukon tiivistää hyvin koko matkalta, ilmiötä ei tapahdu. Mitä kennoon kertyneeseen pölyyn tulee, se täytyisi puhaltaa pois, ennenkuin aletaan jäähdyttää, mutta tämähän ei ole normaali käyttäjälle mahdollista. Kondenssi muuraa pölyn kiinni kennoon, jolloin se ei irtoa kuin liottamalla siihen tarkoitetulla aineella. Yleensä pöly pääsee kennoon tukkeutuneen suodattimen ohi, kuten kävi minulla. Minulla on Toshiba ja se kuivaa sekä otsonoi kennon aina yli kymmenen minuutin jäähdytysjakson jälkeen, jolloin hajuja ja bakteereja ei pääse muodostumaan. Imupumppu kondenssiletkun avauksessa voi olla hyvä, koska se ei rasita letkun liitoskohtia.

  6. Yksi merkittävä tekijä on hämähäkkilaji joka tekee poistoputkeen pesänsä noin 20-30 cm päähän! Laittakaa vaikka kärpäsverkkoa nippusiteellä putken päähän! Niin se puoli on kunnossa!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *