Työttömyys ei poistu leikkaamalla

Yli 1,2 miljoonaa suomalaista ansaitsi Taloussanomien mukaan toissa vuonna vähemmän kuin 20 000 euroa vuodessa. Se johtuu siitä, että he ovat pienipalkkaisissa, tilapäisissä tai osa-aikaisissa töissä, osa tahtoen, osa tahtomattaan. Työttöminä työnhakijoina suomalaisia oli syyskuun lopussa 188 400 henkilöä. Tästä voidaan päätellä, että suuri osa  suomalaisista elää vähintään kädestä suuhun, monet suoranaisessa köyhyydessä.

Ratkaisuksi työmarkkinoiden jatkuvaan kurjistumiseen työttömyysturvaa aiotaan nyt karsia kovalla kädellä HS:n mukaan. Ansiosidonnaisen kesto puolitettaisiin ja työnhakija pakotettaisiin osallistumaan erilaisiin “aktivointijaksoihin”.

Ratkaisu on huono, sillä Suomesta ei puutu sen enempää työntekijöitä kuin työtäkään. Vain palkanmaksajia puuttuu. Ilmaiset ja puoli-ilmaiset harjoittelijat tekevät jo nyt suuren osan työstä, lisää aktivoitavia ei todellakaan tarvita työpaikoille tai koulutukseen, joka ei johda työllistymiseen. Sen sijaan tarvitaan työnantajia, jotka maksavat käyvän palkan tehdystä työstä. Mistä saisimme niitä lisää?

15 thoughts on “Työttömyys ei poistu leikkaamalla

  1. Oletettavasti työpaikkojen luomiseen tarvittaisiin jonkinlaista oikeistolaista politiikkaa joka tukisi yrittäjyyttä, laskisi yrittämiseen ja palkkaamiseen liittyviä veroja sekä tukisi osakesäästämistä- ja sijoittamista. Onkos vihreillä minkäänlaista yritystä tähän suuntaan?

  2. Yrittäjyyden tukeminen on minusta järkevää, erityisesti pienyritysten pitäisi saada tukea, jotta ne voivat palkata työntekijöitä yrittäjän itsensä lisäksi.

    Työnantajamaksut ovat Suomessa varsin korkeat, joten niiden alentamiseen ohjaisin paljon mieluummin rahaa kuin johonkin nollakoulutukseen, jonka tarkoitus on vain siirtää ihmisiä kortistosta puuhailemaan jotain muodon vuoksi. Olen myös vahvasti sitä mieltä, että työhönperehdytys kuuluu työnantajan tehtäviin eikä pidä odottaa, että yhteiskunta räätälöi työvoiman ilmaiseksi joka tehtävään.

    Sen sijaan en ymmärrä, miten mielestäsi osakesäästämisen ja -sijoittamisen tukeminen lisää työllisyyttä. Kerropa tarkemmin.

  3. Sinänsä outoa jos Suomessa tosiaan on noin paljon “pienituloisia” ihmisiä niin silti he äänestävät oikeistoporsaita tekemään oloista vielä vaikeampia. Tai kai siinä on taas se että vain oikeistoporsaat käyvät äänestämässä kavereitaan ja oikeasti edustusta kaipaavat ihmiset jäävät kotiin, juovat päänsä täyteen ja kiroilevat kuinka epäoikeudenmukainen järjestelmä meillä on.

    Kirjoitin “pienituloisia” lainausmerkeissä, koska itselläni tulot hädin tuskin ylittävät 10 00€ vuodessa ja minusta tuloni ovat sikamaisen valtavat. Kukaan ihminen ei oikeasti tarvitse edes näin paljon rahaa, joten tuplatulojaan ruikuttavat kaipaisivat aimo annoksen todellisuutta.

  4. Henrik, osalla ihmisistä tosiaan pienet tulot ovat oma valinta eivätkä he miellä jäävänsä paitsi mistään oleellisesta. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa, että esimerkiksi tonnin tuloilla on aika vaikea pärjätä, jos pitää maksaa vuokraa tai lyhentää asuntolainaa kalliilla asuinseudulla, ostaa yhä kallistuvaa ruokaa paitsi itselle myös lapsille, ehkä lyhentää opintolainaakin tai koettaa säästää johonkin isompaan hankintaan. Jotkut joutuvat lisäksi pitämään autoa toimivan joukkoliikenteen puutteessa ja se vasta rahareikä on.

    Minun on jo pitempään ollut vaikeaa hahmottaa asioita oikeisto/vasemmisto-akselilla, kun nähdäkseni molemmat pyrkivät aika pitkälti rajattomaan talouskasvuun, vain keinot vaihtelevat. Oikeudenmukaisuus on myös molempien juhlapuheissa jatkuvasti esillä, mutta käytännön tulkinta kummallakin ihan erilainen.

    Siitä olen kuitenkin varma, että palkkatyöt eivät lisäänny työttömiä kurjistamalla. Sillä tavalla lisääntyvät vain katkeruus ja köyhyys, todennäköisesti myös haluttomuus osallistua yhteiskunnan toimintaan. Ehkäpä juuri se onkin tässä komitean ehdotuksessa tavoitteena. Komitean höpötys aktivoinnista viittaa kyllä juuri siihen suuntaan, useinhan piilotettuja tarkoitusperiä selitellään juuri halulla aivan päinvastaiseen kuin mitä todellisuudessa tavoitellaan. Tämä vaikuttaa aika selvältä yritykseltä murtaa ammattiyhdistykset, jotta palkansaajilla ei olisi edunvalvojia.

    Oikeiston äänestämisestä muuten osan selittää varmaan halu samaistua menestyjiin.

  5. Osakesäästämisen tukeminen tarkoittaa esim. osinkojen verovapautta tiettyyn rajaan asti mikä parantaa yrittäjäkin mahdollisuutta nostaa itselleen tuloa yrityksestään. Osakesäästämisen tukeminen yleensä johtaisi siihen että suurempi osa suurista ja pienistä suomalaisyrityksistä olisi myös suomalaisten omistuksessa. Nythän yritysten rahoitusmarkkinat ovat huonossa jamassa, milloin viimeksi joku uusi suomalaisyritys edes haki rahoitusta listautumalla pörssiin? Kun osakesäästäminen on tehty heikosti kannattavaksi, moista rahoitusta ei ole tarjolla ja olemassaolevien yritysten osakekurssit ovat alempana kuin mitä ne muuten olisivat. Monia suomalaisyrityksiä onkin myyty ulkomaille halvalla, näin se kansallisomaisuus katoaa…

  6. Suomalainen koulutusjärjestelmäkin on tehoton siinä mielessä että opintojen ilmaisuus (oikeastaan palkallisuus) ei ohjaa ihmisiä välttämättä hankkimaan koulutusta joka valmistaa riittävästi johonkin ammattiin. Nuorille pitäisi paukuttaa päähän että opiskelupaikkaa valitessa pitäisi miettiä mikä opiskelupaikka tarjoaisi mahdollisuuden mielenkiintoiseen työhön riittävällä palkalla. Sopimaton koulutus on hyvä aloitus pätkätyökierteeseen.

    On totta että osa oikeiston menestyksestä voi olla halua menestyä tai samaistua menestyjiin. Minusta tämä on tervettä ja sinänsä hyvä merkki.

  7. Jee, kiinnostava näkökanta. Minä harrastan osakesäästämistä enkä pidä sen tuottoa mitenkään huonona, kysehän on vain siitä, että valitsee oikeat osakkeet ja ajankohdan, jolloin niistä kannattaa luopua.

    Käytännössä olisi mahdotonta ohjata rahavirtoja globaalissa maailmassa juuri suomalaisiin yrityksiin, jotka työllistävät suomalaisia palkansaajia. Raha pyrkii sinne, missä on isoin tuotto. Työllistämistoimena osakesäästämisen suosiminen ei toimisi siis kohdennetusti.

    Mitä tulee yritysten omistajien osinkoihin, niiden verotushan on jo huomattavasti keveämpää kun palkkatulojen verotus. Se on monissa tapauksissa perusteltua, eli riskinottoa pitää palkita ja samoin huomioida se, että yrittäjä maksaa itse vakuutuksensa, lomansa, sairaslomansa ja eläkkeensä.

    Tuon “oikean koulutuksen” suhteen puolestaan olen skeptinen. Yhteiskunta (ja liike-elämä!) tarvitsee paljon sellaistakin tietämystä ja näkemystä, jota ei voi heti koulunpenkiltä valmistuttua muuttaa rahaksi.

  8. Ja jotenkin ikävä ajankohta “aktivointiin”. Kun ennakoidaan, että työpaikkoja tulee häviämään finassikriisin siirtyessä reaalialouteen, kuten termit kuuluvat. Mihin siinä sitten kohdistaa tämän kepin avulla aikaasaadun aktiivisuuden?

  9. Sokea kana, kyllä minusta on vaarana, että “aktivointi” muuttuu näennäiseksi touhuiluksi. Jo nyt työttömiä patistetaan kaikenlaisille näennäiskursseille ja -koulutuksiin, joiden kautta ei saa työpaikkaa.

    Työllistämistukia taas annetaan työpaikkoihin, joissa ei ole oikeaa sijoitusmahdollisuutta eli tuen päättyessä ketään ei koskaan palkata työsuhteeseen, koska organisaatiolla tai yrityksellä ei ole siihen varaa tai edes aikomusta.

    “Aktivointi” tässä tilanteessa kuulostaa enemmän pakottamiselta kuin aidolta kannustamiselta.

  10. On totta että raha pyrkii sinne missä on isoin tuotta pienimmällä riskillä. Tähän voidaan vaikuttaa verotuksella ja suomessa osakesäästämisen verotus on huomattavan kovaa.

    Oikeaa koulutusta voisi tukea niin että yliopistojen aloituspaikkojen alakohtaiset määrät olisivat suhteessa alalta löytyviin koulutusta vastaaviin työpaikkoihin.

  11. Poliitikkoja pitäisi aktivoida kokopäiväisen työn luomiseen. Lisäksi puolueiden pitää ottaa vastuu kokonaisten ihmisryhmien syrjäyttämisestä – tarkoitan ikäsyrjintää ja rotusyrjintää, jotka laissa kielletään, mutta joita työnantajat silti harjoittavat yleisesti.

    Jos ihminen kymmenenkin vuotta odottaa kunnollista työpaikkaa kaikenkarvaisten puhelinmyyntihommeleiden ja ravintoloiden tai sairaaloiden keikkojen tilalle, ei kukaan järkevä ihminen tosissaan usko, että oman onnensa nojaan hylätty “työvoimareservi” on ilman järeän luokan kuntoutusta ja kunnollista koulutusta palaamassa kokopäiväiseen työelämään.

    On siis näköjään olemassa ihmisiä, jotka luulevat, että joku huvikseen on liian pienillä tuloilla ja tilapäisissä työsuhteissa tai työttömyyskortistossa. Mielenkiintoinen näkökulma suomalaiseen arkeen. Itse en ole tavannut tällaisia ihmisiä kuin niissä harvoissa hienostopiiriin kuuluvissa tuttavissani, joita puoliso elättää koroillaan. Mutta itse olen kiinnostunut palkansaajista ja Kelan armoilla elävistä.

  12. Tuotanoin, miksi terveen ihmisen tarvitsee odotella 10 vuotta kunnollista työpaikkaa? Paremin toimivilla työmarkkinoilla ko. henkilö oisi tuossa ajassa jo ehtinyt hankkia koulutuksen alalle jolta työtä löytyy. Vai onko niin että töitä ei kokonaisuudessaan ole tarpeeksi? Yrittäjyyttä tarvitaan lisää…

  13. Sellainen pieni kielihuomio, että lehden nimi on Taloussanomat, vaikka saman konsernin iltapäivälehden nimi onkin Ilta-Sanomat. :)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *