Ruoasta ja itsenäisyyspäivän mellakoista

Kirjoittaja Riitta, 4.12.2002

Koiran tulo taloon on pistänyt miettimään hierarkioita ja syömisasioita uudelta kantilta. Laumassa syö kuulemma ensin alfauros, johtaja jonka tehtävänä on huolehtia oman joukon säilymisestä. Sen jälkeen arvojärjestyksessä nautitaan, mitä kiinni on saatu. Lauman hyödyttömimmät jäsenet (ne jotka ovat syystä tai toisesta hävinneet muille sisäistä arvojärjestystä selvitettäessä) syövät viimeiseksi, jos jotain jää. Niinpä ne pysyvät muita heikompia. On syntynyt status quo. Arvojärjestyksen pysyvyys helpottaa asioiden hoitoa.

No, miten tämä nyt itsenäisyyspäivän mellakoihin liittyy? Siis niihin, joita Maikkarin pääuutiset eilen enteili presidentinlinnan liepeille. Mellakkapoliisit vahtivat, että tyytymätön kansa pysyy loitommalla, kun arvojärjestyksen ylimmille portaille kiivenneet yksilöt saapuvat makupalapöytien ääreen. Jatkuvaan eriarvoistumiseen tyytymättömät ovat käyneet arvaamattomiksi, mutta he eivät ole fyysisesti heikkoja sillä kaikilla on ruokaa (vaikka joillakuilla ei sitten mitään muuta olekaan). Mahdolliset voimakeinot ovat tarpeen vakaiden olojen säilyttämiseksi, koska meille on syntynyt joukko fyysisesti vahvoja mutta syrjään sysättyjä ihmisiä, ja joukko niitä jotka ovat pirun suutuksissaan tästä kehityksestä, vaikka ei omaan nilkkaan vielä ole kolahtanutkaan.

Itse asiassa ei ole kauankaan siitä, kun ruoan taso ja määrä korreloi varsin suoraan siihen, mikä oli ihmisen asema yhteiskunnassa. Köyhinä kasvaneet olivat laihoja ja pitivät ruokaa arvossa, sillä vatsan pyöreys tarkoitti vararavintoa satunnaisten takaiskujenkin yli. (Muistellaan tässä kohtaa vaikka Saarijärven Paavoa, jonka tou’ossa tapasi käydä halla.) Lihavuus oli hyvinvoinnin merkki, ennen kuin se alkoi tarkoittaa, että joku on ahminut paitsi omansa myös muiden osan. Herravihan myötä syntyi läskifobia. Ja seuraavaksi hyväosaiset alkoivat tietoisesti olla laihoja ja ruskettuneita kuin peltotyöläiset. Ehkä he osasivat pelätä, että nälkäiset köyhät muuten muuttuvat kannibaaleiksi?

Juujuu, vähäosaiset on epämuodikas sana. Ja miten tämä kaikki nyt liittyy niihin söpöihin koiranpentuihin, jotka järsivät possunkorvaa autuaan tietämättöminä ihmisten yhteiskunnan todellisesta ruokailujärjestyksestä? Siis, miettikää vähän. Itsenäisyyspäivän MELLAKAT? On jokseenkin viimeinen hetki arvioida, miten vältämme joutumasta pelon ja kahtiajaon kierteeseen. En taatusti tiedä, mikä meidät pelastaa. Järkeni kuitenkin sanoo, että jos kansakunnan vallanpitäjiä täytyy alkaa suojella poliisivoimin, jotakin on lauman toimintatavoissa mennyt pahasti pieleen.

Eduskuntavaalit ovat tulossa. Ehkä linnan juhlissa kannattaisi naisten pukujen sijasta tarkkailla tänä vuonna, kuka syö pöydästä ensimmäiseksi. Ja miettiä mitä itse kukin kansakunnan valioyksilöistä on tehnyt pitääkseen kaikki Suomi-lauman jäsenet paitsi ruoassa, myös muuten palvelujen, terveydenhoidon, asumisen, työn ja muun yhteiskunnan piirissä.

Kenelle heistä se on ylipäänsä tärkeää? Osaavatko muut edes pelätä?

Ei vielä kommentteja

Kukaan ei ole vielä kommentoinut tätä juttua. Ehkä sinä voisit kirjoittaa ensimmäisen kommentin?

Kirjoita kommentti


Tämä linkki on ansa roskapostittajille.