Muutama päivä sitten aloimme ympäristöystävällisiksi ja tiputimme sähkönkulutustamme radikaalisti asennuttamalla itsellemme ilmalämpöpumpun.
Jaa että minkä? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Tosin vain kuvaannollisesti: oikeasti vekotin toimii samalla periaatteella kuin pakastin ja jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä.
Perinteisiin sähköpattereihin verrattuna siinä on yksi ylivoimainen etu: jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Suoraa säästöä siis. Hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin on aika taas käynnistellä perinteisiä sähköpattereita. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin. Mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa – itse olen tuon suhteen hieman skeptinen, mutta luulen että 30% on ihan mahdollista. Ja sekin on sievoinen summa rahaa sähköllä lämpiävässä omakotitalossa.
Ilmalämpöpumpussa on lisäksi myös muitakin hyviä puolia: lämpötilan säätö sujuu tyylikkään nykyaikaisesti kaukosäätimen avulla – valitset vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Tervetuloa helteet! Eikä siinäkään vielä kaikki: laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. Hyvästi imurointi! (Noh, tuo valitettavasti ei pidä ihan paikkaansa)
Olemme nyt sulkeneet kaikki lämpöpatterit talosta ja eteisessä sijaitseva pumppu on saanut huolehtia talon lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt – myös viime yön kymmenen asteen yöpakkasilla. Perimmäisissä nurkissa olevat huoneet ovat asteen verran viileämpiä, mutta sitäkin voi halutessaan paikata perinteisellä lämpöpatterilla.
Eli ihan positiviisia ensikokemuksia siis. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, en voi vastustaa kiusausta palata aiheeseen ja hieman leuhkia ilmastoinnilla.
Laitteen merkki on siis Panasonic E12 ja asennuksen hoiti hienosti IVT Center. Terveisiä :)
Hei !
Käytössäni Panasonicin CS-W12 pumppu ja öljylämmitteinen vanha talo. 3 vuoden kokemuksella voin suositella. Pumppu pitää talon lämpimänä aina ulkona -5 asteeseen saakka. Neliöitä 120. Sulanapitokaapeli on erillisellä kytkimellä talvella päällä aina ja kesällä pois. Lämmitys käytössä pidän puahllustehon manuaalisesti 1/2 teholla, jolloin ilma leviää paremmin kuin automaatilla.
Tervehdys,
Paljon asiantuntevia kommentteja, joiden perusteella olen jo melkein valmis kävelemään kauppaan ostamaan ILP:n.
Asun 2 vuotta vanhassa rivarissa Vantaalla (104 m2), jossa suora sähkölämpö ja koneellinen ilmanvaihto ilman lämmön talteenottoa, ei takkaa tai muuta korvaavaa lämmönlähdettä. Ensimmäisenä asuinvuotena sähkön vuosikulutus n. 26600 kwh eli melko yläkantissa (mm. veden kulutus ollut aika runsasta). Tämän jälkeen tehty lämpötiivistyksiä ja joiltakin osin sähkön käyttöä rajaamalla saatu kulutus hieman putoamaan ollen tällä hetkellä n. 23000 kwh/vuosi.
Kysymys asiantuntijoille (mitä suosittelette)?
Ilmeisesti hyvällä ilmalämpöpumpulla voisi saavuttaa selvää säästöä, mutta pitäisikö olla lisäksi myös lämmön talteenotto ilmanvaihdossa jotta olisi toimiva kokonaisuus ? Lämmön talteenoton lisäys jälkikäteen lienee kuitenkin hinnakasta (?). Mikä olisi teholtaan sopiva laite em.tarpeeseen, suosituksia ?
Joku tiesi ILP.n asennuksen kotitalous-vähennyksestä: Koskeeko vähennys, jos laittaa
pumpun esim. ulkorakennukseen / autotalliin ?
Jos sama veroasiantuntija kertoisi näkemyksensä.
Joku tiesi ILP.n asennuksen kotitalous-vähennyksestä: Koskeeko vähennys, jos laittaa
pumpun esim. ulkorakennukseen / autotalliin ?
Jos sama veroasiantuntija kertoisi näkemyksensä.
En ole mikään veroasiantuntija, mutta http://www.vero.fi osoitteessa verohallituksen julkaisu 33.05 antaa tuoretta tietoa. Siinä sanotaan mm.
Vähennykseen oikeuttaa omassa, vanhempien, isovanhempien ja appivanhempien käytössä olevan asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö.
Toisaalta asennusfirman laskuun ei tule merkintää mihin ilp on asennettu ja tuskin viranomaiset tulevat tarkistamaan tuliko kone asuntoon vaiko ulkorakennukseen.
Timpalle: (ja myös muille ilp:tä hankkiville) Sopikaa asennusfirman kanssa että tekevät kaksi laskua, toinen pelkästä asennuksesta ja toinen koneesta. Laskut voi jakaa siten että asennuksen osuus on 1150 euroa, joka kuinka ollakkaan on sama summa jonka kotitalousvähennyksenä maksimissaan voi vähentää.
Itselläni on Panan E9 inventteri pyörinyt kohta 3 kk, asennettuna tuli hinnaksi 1505 euroa. Veroetu huomioiden hinnaksi jää alle 900 euroa.
Olikos kellään ihan mitattua tietoa, että onko ilp sitten laskenut sähkönkulutusta. Itse olen kuullut hieman ristiiriitaisiakin juttuja ilp:stä. Työkaveri sanoo, että sähkönkulutus on juuri sama kuin ennenkin ja toinen sanoo, että vain hieman on pudonnut. Täällä moni taas puhuu, että olisi vaikuttanut huomattavasti, mutta harva on laittanut mitään faktatietoa perusteluiksi. Olisiko kellään ihan kwh lukemiin perustuvaa mittausta ollut nyt talvella? Ja saisiko tuloksia nähtäville? Tai jos joku tietää linkkiä jollekin sivustolle, jossa olisi ilp:stä enemmänkin tietoutta niin voisi laittaa tänne, kiitos.
henrikin verolaskelma ei ole ihan oikein. Tässä verohallinnon pdf:stä copy-paste:
“Jos kotitalous ostaa palvelun, täyden vähennyksen saa noin 2083 euron suuruisilla kustannuksilla (2083 x 60 % = 1249,80) Omavastuu 100 euroa vähennetään 1249,80 eurosta, jolloin täyden vähennyksen enimmäismäärä on 1150 euroa.”
Kannattaa siis ostaa kallis kone ja asennus ja yrittää saada työn hinnaksi tuo 2083 euroa. Silloin saa vähentää maksimit, eli 1150 euroa.
Eilen muuten kolahti postiin Treen alueella mainos jostain Emmeti-merkkisestä ILP:stä. Onko kukaan kuullut moisesta vehkeestä? Lisätietoja (joskin aika heikosti) löytyi http://www.acheat.fi.
Olen muuten itse päätymässä Panan E9 tai E12 malliin. Pitää käydä K raudassa katteleen, kuulemma oli hyviä tarjouksia. Tosin tämä verokikkailu ei taida silloin onnistua…
Panasonic E9CKP malliin liittyvä kysymys.
Tähän asti (3kk) toiminut mainiosti, mutta nyt vilkuttaa vain timer valoa. Virrat pois (johto irti) ja päälle – toimii siihen saakka kunnes pitäisi käyttää ulkoyksikköä. Siellä tuuletin pyörähtää muutaman kerran “kevyesti” ja tämänjälkeen taas timer valo alkaa vilkkua. Virhekoodia ei tule kaukosäätimeen. Timer valon vilkutellessaan ei ota myöskään vastaan kaukosäätimen komentoja.
Kuulostaako tutulta – onko huoltomiehen juttuja vai käyttäjän osaamattomuutta?
Ristiriitaisista kommenteista huolimatta ostin
kuitenkin Panasonic ON/OFF PW9 sarjan lämpöpumpun
talvivarustuksella.
Antakaa nyt oikein isän kädestä nekatiivista palautetta ko. laitteesta, tai jos jollain on edes jotain positiivista jaksan senkin.
Asensin sisäyksikön itse ja ulkoyksikön asentaja
tulee kytkemään laitteiston lähi-päivinä.
Vaasan LVI:n asennushinnat ovat aivan erilaisia, mitä muista kirjoituksista olen lukenut.
Tämä ei ole mainos, mutta ainakin Pohjanmaan alueella asuvien kannattaa kysyä ko. puulaakin
asennustarjousta.
Kun nyt saisin kojeet toimimaan, niin ainakin siinä vaiheessa kirjoittelen käyttökokemuksia.
Kennelin koiratarhan suora sähkölämmitys siis vähenee lähi-päivinä.
Panan pumpuissa täytyy vikakoodi “hakea” kaukosäätimellä painamalla CHECK-painiketta ja samalla suunnata kaukosäädin sisäyksikköä kohti.
Tämän jälkeen vikakoodi ilmestyy kaukosäätimen näytölle. Se mitä kyseinen vikakoodi tarkoittaa onki sitten hankalampi juttu.
Ei tahdo selvityksiä oikein löytyä mistään, eikä maallikko pystyisi vältämättä tekemäänkään koneelle yhtään mitään.
Kannattaa soittaa laitteen myyjälle joka siirtää asian laitteen asentajalle.
Toivottavasti olet ostanut laitteen asennettuna, koska muuten voi tulla ongelmia.
Voit koittaa myös asetusten resetointia. Painike on siinä CHECK-painikkeen vieressä.
Olisiko tarvetta aivan keskustelupalstalle pelkästään lämpöpumpuille? Vai onko tällainen jo olemassa? Nopeasti tekaisin tunnukset ja pienen foorumin, joka löytyy osoitteesta http://www.lampopumput.tk Jos innostusta ja käyttöä tulee niin foorumia voisi kehittää edelleen.
Onko teidän Panasonicin ilmalämpöpumpun ulkoyksikön sulatuskaapeli laitettu valmiiksi tehtaalla, vai onko ne jälkiasennettu maahantuojalla, vai laittaako peräti asennusliike sen, jos laittaa. Voiko lämmityskaapelin kytkeä kesäkäytössä pois päältä, vai olisiko tuollainen katkaisija kalliimpi investointi, mitä sen sulatuskaapelin sähkönkulutus, kun ei se johonpätkä maha kummoisia viijä. Miten hyvin teidän Panasoniceissa tuo ulkoyksikön sulanapito on onnistunut ja pitääkö tuo sulatuskaapeli kuinka hyvin kondensaatioveden sulana.
Näyttää serveri olevan välistä nurin tuolla lämpöpumput.tk:ssa. Mutta seuraillaan nyt jonkin aikaa miten innostusta alkaa olemaan, vielä olen ollut siellä aika yksin :P Käykääpäs tutustumassa, siitä voisimme yhdessä saada aikaan hyvän palstan ilmalämpöpumpuista kiinnostuneille.
Timppa: Jos lämmityskaapeli on 24h vuorokaudessa päällä niin se kuluttaa sähköä sinä aikana n. 0,5kWh. Tässä tehona n. 20W, joka on aika yleinen. Lämmityskaapelille voi asentaa vaikka tavallisen kytkimen (kuitenkin väh. IP44 tms. kostean tilan luokitus), joita saa n. kympillä tai allekin riippuen mistä ostaa.
Miten olette käyttäneet ilmalämpöpumppua sähkökäyttöisen lattialämmityksen yhteydessä kun käytössä on yösähkö? Kannattaako pitää pumppua päällä vain yöllä, halvan sähkön aikaan, vai jatkuvasti ??
Tällä hetkellä, kun yöllä on pakkasta reilusti ja päivällä taas lämmintä, kannattaa käyttää yöllä lattialammitystä ja päivällä pelkästään ilmalämpöpumppua. Tämä siksi, koska ilmalämpöpumpun hyötysuhde laskee mitä enemmän on pakkasta. Periaatteessa suurimman hyödyn saavuttaa käyttämällä mahdollisimman paljon pelkästään ilmalämpöpumppua (lattialämmitys pois päältä).
Joku muu voi olla tosin muuta mieltä…
Itse tässä meinasin hommata kotiin tälläisen systeemin:
Automaatiolaitteisto pitää lattialämmityksen(sähkö) mukavuuslämmöllä kun ulkolämpötila on yli -10 ja kun ulkolämpötila laskee, automaatio nostaa lattialämmityksen tasoa, jolloin lattialämmitys paikkaa ILP:n heikkoa hyötysuhdetta kovilla pakkasilla.
Timpalle:
Sulanapitokaapeli asennetaan joko maahantuojalla (jos jälleenmyyjä on näin laitteensa tilannut) tai asentaja asentaa kaapelin(yleensä näin).
Kaapeleita on kahdenlaisia. On itsesäätyviä joissa lämmitysteho muuttuu ympäristön lämmön mukaan eli kaapeli ottaa vain sen tehon jonka tarvitsee.
Toinen malli on nappitermarilla varustettu malli joka katkaisee kaapelista sähkön kun saavutetaan tietty lämpötila (yleensä muutama + aste). Nappitermarin sijoituspaikka vaikuttaa myös kaapelin sähkönkulutukseen.
Itse kaapeli sijoitetaan höyrystimen alle pohjalevyä vasten jolloin se pitää pohjalevyn sulana ja vesi pääsee virtaamaan pois.
Kummassakaan tapauksessa ei mielestäni tarvitse asentaa minkäänlaista kytkintä, koska nappitermari katkaisee virran kesällä ja itsesäätyvän kaapelinkin kulutus on todella olematon.
Tuo A-Asentajan systeemi vaikuttaa ihan järkevältä. Mielenkiinnosta kysyn minkälaista automaatiota tarkoitat ? (älytermostaatissa oleva vai joku hienompi systeemi)
Onko muuten jollain jo käytössä Panasonicin uutta happirikastinmallia joka mainoksen mukaan tahkoaa “jostain” huoneilman happipitoisuudenkin jopa 30 prosenttiin? Tuohan kuulostaa jo paloturvallisuudenkin kannalta arveluttavalta.
http://www.lampopumput.tk .siellä olis nyt jutun juurta;)