Muutama päivä sitten aloimme ympäristöystävällisiksi ja tiputimme sähkönkulutustamme radikaalisti asennuttamalla itsellemme ilmalämpöpumpun.
Jaa että minkä? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Tosin vain kuvaannollisesti: oikeasti vekotin toimii samalla periaatteella kuin pakastin ja jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä.
Perinteisiin sähköpattereihin verrattuna siinä on yksi ylivoimainen etu: jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Suoraa säästöä siis. Hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin on aika taas käynnistellä perinteisiä sähköpattereita. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin. Mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa – itse olen tuon suhteen hieman skeptinen, mutta luulen että 30% on ihan mahdollista. Ja sekin on sievoinen summa rahaa sähköllä lämpiävässä omakotitalossa.
Ilmalämpöpumpussa on lisäksi myös muitakin hyviä puolia: lämpötilan säätö sujuu tyylikkään nykyaikaisesti kaukosäätimen avulla – valitset vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Tervetuloa helteet! Eikä siinäkään vielä kaikki: laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. Hyvästi imurointi! (Noh, tuo valitettavasti ei pidä ihan paikkaansa)
Olemme nyt sulkeneet kaikki lämpöpatterit talosta ja eteisessä sijaitseva pumppu on saanut huolehtia talon lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt – myös viime yön kymmenen asteen yöpakkasilla. Perimmäisissä nurkissa olevat huoneet ovat asteen verran viileämpiä, mutta sitäkin voi halutessaan paikata perinteisellä lämpöpatterilla.
Eli ihan positiviisia ensikokemuksia siis. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, en voi vastustaa kiusausta palata aiheeseen ja hieman leuhkia ilmastoinnilla.
Laitteen merkki on siis Panasonic E12 ja asennuksen hoiti hienosti IVT Center. Terveisiä :)
Olen harkinnut ilmalämpöpumpun hankintaa kesämökille. Onko sellaisia ilmalämpöpumppuja joilla voidaan säätää sisälämpötila 10 asteeseen.
Koska talviaikaan mökillä ei tarvitsisi olla enempää kun se on tyhjillään. Kotona minulla on
Panasonicin malli CS-E12CKP joka on toiminut hyvin yli vuoden. Lämpöpatterit on voinut pitää pois päältä ja lämpötila on ollut tasainen. Yksi hyvä ominaisuus on ollut ilmanpuhdistus kertyyhän suodattimiin aikamoinen pölymäärä.
Panasonicin mallissa minimi lämpötila on 16 astetta. Jotenka sillä ei pääse tuohon 10 asteeseen.
Jukalle tiedoksi:
+10 asteen niinsnottu poissaolotoiminto on olemassa IVT-Nordic Inverter ilp:ssä muiden hyvien toimintojen lisäksi. Lisätiedot saa IVT-kauppiailta
Moi!
Täällä onkin aika mielenkiintoisia kokemuksia ilmalämpöpumpusta.Kesällä asennettiin 1,5 kerroksiseen puulämmitteiseen taloomme mitsun ilmalämpöpumppu.Toistaiseksi ihan hyviä kokemuksia eli kaikki tuntuu toimivan, suurin etu lienee mielenrauha siitä että vaikka olisi pois kotoa, talo ei jäädy heti.
Mitä tapahtuu kun lämpötila on -15, onko hyötysuhde 1/1?Eli tuottaa saman määrän lämpöä kuin sähköä.Entä kun lämpötila on alle 15 pakkasastetta, meneekö hyötysuhde negatiiviselle?Silloinhan laite pitää ilman muuta sammuttaa kovilla pakkasilla.Onkohan missän ip-mallissa mahdollisuutta katkaista toiminto jos hyötysuhde menee negatiiviselle(jos menee).
Somistin laitteen ulkoyksikön puisella ritiläkopilla jossa on peltikatto ja putkiin tein peltikourut-sopii ihan hyvin 1926 rakennetun talon ulkoasuun.Asentaja sanoi ettei teknikkakaan kärsi suojakopasta-päinvastoin.Jännittävä hankinta…
Halvimmalla maalämpöpumpun putkiston saa upottamalla puroon tai järveen….meillä mökillä menee mökin molemmin puolin joki, mutta ei ole tullut vielä inspiraatiota ruveta upottamaan putkea pohjamutaan. Ei varmaan kamalan pitkää lenkkiä tarvitsisi, kun juokseva vesi tuo uutta lämpöä koko ajan tilalle.
Jos lämmitykseen käytetään sähköä, järkevin tapa on tehdä se maalämpöpumpulla, jossa lämpöä saadaan keskimäärin 2,5-3-kertainen määrä verrattuna kulutettuun sähköön. Se, miten paljon lämpöpumpuu huippupakkasilla kuluttaa sähköä, riippuu sen lämmönlähteestä. Jos lämmönlähde on ulkoilma, pahimmilla pakkasilla lämpöpumppu vie sähköä yhtä paljon kuin suora sähköläömpö. Mutta jos lämmönlähde on pohjavesi (porakaivo) tai järvi, sähköä kuluu paljon vähemmän.
YHTEENVETO TUTKIMUSTULOKSISTA
Oulun yliopiston vuonna 1998 suorittamassa tutkimuksessa ´Lämpöpumpun soveltuvuus pientalojen lämmitykseen´ saatiin kiteytettynä seuraavat tulokset:
Ennen vuotta 1989 asennetuissa pumpuissa (18 kpl) oli vikoja 14 laitteessa. Kompressorin vaihto 6 laitteessa, nestevuotoja 12 laitteessa ja maaliuospumppu 4 laitteessa.
Vuoden 1989 jälkeen asennetuissa laitteissa (21 kpl) vikoja oli ainoastaan kahdessa pumpussa. Molemmissa tapauksissa maaliuospumppu uusittiin.
Keskimääräiseksi lämpökertoimeksi saatiin 39 lämpöpumpun otannassa 2,95.
Paikkakunnittain lämpökertoimiksi saatiin:Rovaniemi (15 kpl)2,80
Oulu (17 kpl)2,97
Tampere ( 5 kpl)3,15
Vantaa ( 2 kpl)3,54
Lattialämmityskohteissa (15 kpl) saatiin keskimääräiseksi lämpökertoimeksi 3,23
Patterilämmityskohteissa (14 kpl) saatiin keskimääräiseksi lämpökertoimeksi 2,80
Ilmalämmityskohteissa (10 kpl) saatiin keskimääräiseksi lämpökertoimeksi 2,76
Maa oli lämmönlähteenä 32 tapauksessa, keskimääräinen lämpökerroin oli2,90
Järvi oli lämmönlähteenä 3 tapauksessa, keskimääräinen lämpökerroin oli3,01
Kaivo oli lämmönlähteenä 4 tapauksessa, keskimääräinen lämpökerroin oli 3,39
Yhdistelmä maa lämmönlähteenä ja patterit luovuttajina (11 kpl), kerroin oli 2,76
Yhdistelmä maa lämmönlähteenä ja ilma luovuttajina (9 kpl), kerroin oli2,72
Yhdistelmä maa lämmönlähteenä ja lattial. luovuttajina (12 kpl), kerroin oli3,16
Yhdistelmä kaivo lämmönlähteenä ja lattia luovuttajina (3 kpl), kerroin oli3,54
Toimintaan tyytyväisiä oli 85 %, melko tyytyväisiä 12%, loput 3% tyytymättömiä
Edulliseen käyttöön tyytyväisiä oli 69% , melko tyytyväisiä 18%, tyytymättömiä 3%
Helppoon käyttöön tyytyväisiä oli 92%, loput 8% olivat melko tyytyväisiä
Kokonaisuuteen oli tyytyväisiä 89%, melko tyytyväisiä 8% , loput 3% tyytymättömiä
Suurin syy tyytyväisyyteen oli luonnollisesti edullinen käyttökustannus.
Omistajista 36/39 ilmoitti valitsevansa maalämmön jos olisi uudelleen valintatilanteessa
2 ollessa epävarma ja 1 valitessa suoran sähkölämmityksen
Takaisinmaksuajan keskiarvoksi maalämpö/suorasähkö -vertailussa saatiin 10 vuotta
Takaisinmaksuajan keskiarvoksi maalämpö/öljylämmitys -vertailussa saatiin 5 vuotta
Haastatelluista 90% oli tyytyväisiä maalämmitykseensä ja tyytymättömiä oli yhteensä 3%
3% kokonaisotannasta 39 = noin 1 käyttäjä, joka on ollut tyytymätön laitteistoonsa ilmeisen viallisen laitteen tai virheellisesti mitoitetun järjestelmän vuoksi
Syynä lämpöpumppujärjestelmään tyytyväisyyteen lienee osasyynä sen ympäristöystävällisyys. Maalämpö on taloudellista ja se saastuttaa ympäristöään vain sen verran mitä sen tarvitsema sähköenergia on valmistusprosessissaan päästöjä aiheuttanut.
Öljyalan keskusliiton tutkimuksessa vuodelta 1996 öljylämmitykseen tyytyväisiä oli 43% ja tyytymättömiä 4% ja vastaavasti sähkölämmitykseen tyytyväisiä oli 45% ja tyytymättömiä 5%
http://www.sulpu.fi/
__________________
cosmichd:
“Jos lämmitykseen käytetään sähköä, järkevin tapa on tehdä se maalämpöpumpulla, jossa lämpöä saadaan keskimäärin 2,5-3-kertainen määrä verrattuna kulutettuun sähköön.”
Järkevin ja järkevin. Maalämmön investointikustannukset ovat aivan toista luokkaa kuin ILP:in. Jälkiasennus on vaikeaa, jos lämpö jaetaan vesikiertoisesti. Lisäksi investointi pitää laskea suhteessa lämmitettävään alaan jne…
Melko yleisesti tuntuvat määlämmittäjätkin päätyvän alitehoisiin systeemeihin, jolloin pahimpina pakkaspäivinä tarvitaan sähköä avuksi. Tilanne ei siis poikkea tällöin kovin paljon ILP:istä.
Onhan näitä erilaisia laskelmia ja – yllättäen – laskelmien lopputulos tuntuu riippuvan kovasti laskijan itsensä valitsemasta lämmitysmuodosta :-).
Olen aikeissa ostaa ilmalämpöpumpun. panasonic vaikuttais luotettavalta, sitä olen miettinyt.
kuulin kuitenkin sellasesta merkistä kuin first line ja hyviä kokemuksiakin koneesta on työkaverilla parinvuoden ajalta. Onko kukaan kuullut tuon nimisestä laitteesta? Olisi mukava tietää siitä lisää.
kun asennetaan ilma lämpö pumppu pitää lämmin ilma siirtää eristettyjen kanavien kautta makuhuoneisiin ja muuallekin mihin halutaan siirtää lämmintä ilmaa näin hyötysuhde paranee ei tarvitse pattereita makuhuoneisiin muulloin kuin paukkupakkasilla niin äänenvaimennus on hyvä lämmönsiirtoputkissa että saa nukuttua ettei lämmönsiirtotuuletin humise
Näin tuoreena ILP:n käyttäjänä olisi mielenkiintoista tietää miten käyttäjät ovat ratkaisseet makuuhuoneiden ilmankierron. Yleensähän makuuhuoneen ovi on yöllä kiinni joten ilma ei siellä kierrä (=lämmitys vanhan patterin voimin).
On mielenkiintoista lukea muiden kokemuksia ja kommentteja ILP:n käytöstä. En huomannut ainakaan kenenkäään kiinnittäneen huomiota sisäyksikön äänitasoon lämmitettäessä.
Ainakin Panasonicin 9 sarjan invertteri “naksuu” lämpölaajenemisen takia silloin kun kone lämmittää. Naksuminen on erityisen voimakasta silloin kun ulkolämpötila laskee ulkona pakkasen puolelle, jolloin sisäyksikkö lämmittä jonkin aikaa voimakkaasti ja sitten huilailee vähän aikaa. Tämä naksunta häiritsee lähinnä öisin, kun makuuhuoneen ovi pidetään auki tilaan jossa ILP:n sisäyksikkö sijaitsee.
Olisi kiintoisaa kuulla onko tämä ääni muillakin välillä häiritsevän voimakasta. Lisäksi kuulisin mielelläni kommentteja jos joku on keksinyt tävän vaimentaa tuota ääntä!
Viikko sitten asennettiin meille myös tuo Panasonikin E12 Invertteri malli.
Pari asiaa hieman ihmetyttää:
– niin kuin aikaisemminkin täällä on kommentoitu, välillä tuo puhaltelee hetken lujaa, lakkaa puhaltamasta jne.
Nyt pikkupakkasella taas on puhallellut tasaisemmin. Kysyin asentajalta tuota ja kuulemma ei ole aikaisemmissa malleissa tuollaista tehnyt mutta ei tiennyt hänkään mistä johtui.
– toisen merkillisen seikan huomasin kun koitin muutella tuulettimen nopeuksia. Välillä se reagoi samantien painallukseen tuulettimien nopeutta muuttaen mutta välillä taas ei tapahdu mitään vaikka kuinka painelee eri nopeuksille, onko muilla esiintynyt vastaavaa?
Laite kyllä vastaa painalluksiin piippaamalla joka kerta.
Asentaja lupasi myös selvitellä asiaa, meinasi että softabugi tms ei ole poissuljettu.
Laitan infoa mikäli jotain selviää.
PeKi: Sisäyksiköstä tosiaan kuuluu monenlaisia ääniä sen puhaltimen hurinan lisäksi. Kun ulkoyksikön sulatus alkaa, sisäyksiköstä (ja putkistosta) kuuluu kylmäaineen suhahdus kun se alkaa kulkea eri suuntaan.
Sitten kun sisäyksikkö sulatusvaiheen aikana kylmenee rajusti, siitä kuuluu muovin naksahtelua. Sisäyksikkö siirtyy silloin itse asiassa ilmastointitilaan muttei puhalla (huomaat sen siitä kun virtavalo vilkkuu).
Lopuksi sulatusvaiheen päätyttyä se naksahtelee taas lämmetessään. Nämä ovat ihan normaaleja asiaankuuluvia ääniä Panasonicin webbisivujen mukaan ja johtuvat siis lämpölaajenemisesta (enkä oikein tiedä voiko niille tehdä mitään).
Jos se yhtään lohduttaa, naksunaa esiintyy enimmäkseen vain kylmällä+kostealla säällä kun ulkoyksikköä pitää sulattaa ja kesällä kun laitat ilmastoinnin päälle.
Ulkoyksiköstäkin kuuluu pakkasilla jäähileiden ritinää kun se alkaa toimia suurella teholla sekä kylmäaineiden sihahtelua sulatusvaiheessa. Koirakin kerran pelästyi ulkoyksikön suhahdusta :-)
Todella kylmällä ulkoyksikön kompressori surisee/vinkuu aika lujaa, mutta onneksi se ei ainakaan meillä kuulu kuin ikkunan läpi vaatekomeroon.
Timppa: ei oikein muuta ratkaisua ole makuuhuoneen lämmitykseen kuin pitää ovea auki, tai sitten laittaa sinne sähköpatteri :-)
Tapio: Laite ei tosiaan reagoi kaukosäätimen komentoihin aina heti vaan toimintatilan muutos saattaa kestää parikin minuuttia. Olen itse päätellyt niin että toimintatilan muutos vaatii ulkoyksiköltä sen verran lisätyötä ettei muuttelu tapahdu ihan sekunnissa-parissa. Tai sitten se on bugi?
Odotan mielenkiinnolla tietoa siitä mitä asentajasi saa selville.
Sitten vielä yleistä asiaa pumpun sammuttamisesta kovilla pakkasilla. Tästä on nimittäin kahta mielipidettä liikkeellä.
Asentajan mielipide oli että pumppua ei kannata sammuttaa edes paukkupakkasilla. Hyötysuhde tippuu jopa alle yhteen kovalla pakkasella, mutta silloinhan pumppu vastaa kuitenkin 1,2 kilowatin sähköpatteria. Lisäksi on pumpun toiminnalle hyväksi että kylmäaine ja sen sisältämä voiteluöljy on liikkeessä koko ajan. Jos pumppu sammutetaan kylmällä, siihen jäätyy kosteutta ja kylmäaine voiteluaineineen haihtuu pois kompressorista. Jäisen ja voitelemattoman kompressorin uudelleenkäynnistys on sitten raskas operaatio joka vaatii pumpulta paljon sulatusta ja kylmäaineen pumppausta.
Meidän asennukseemme kuuluu lisäksi 20 watin lämmitysvastus joka lämmittää aina (myös virran ollessa pois päältä) poistovesireikää ja kompressoria niin että pahimmilta kylmyysongelmilta vältytään. En tiedä kuuluuko tuo kaikkien asennusfirmojen valikoimaan.
Toisaalta, kysyttyäni tuota sammutusasiaa maahantuojalta, he vastasivat että pumppu tulisi sammuttaa kun lämpötila tippuu pidemmäksi ajaksi alle 15 pakkasasteen. He korostivat kuitenkin että lämpömittaria ei pidä tuijottaa silmä kovana, eli tuo tarkoittaa siis pidempää pakkaskautta. Sen kummempia perusteluita he eivät tarjonneet.
Vielä ei ole ollut niin kovia pakkasia että minun olisi tarvinnut päättää kumpaa uskoa :-)
minulla on kaksi kpl ilmalämpöpumppuja toinen talossa toinen varastossa.varaston yksikkö menee jäähän toinen kerta tänä talvena .talon yksikkö pelaa moitteettomasti .missähän vika voisi olla?ja toinen kysymys voiko laittaa ilmastoinnin päälle että sen salsi sulaksi .ei tarvitsisi sulatella kuumailmapuhaltimella .jos joku voisi neuvoa??????
miksi meillä kone jäätyy
osaako joku kertoa miksi sulatus ei toimi? malli
on technibel 127?
Mitäs asiantuntijat sanoisi tälläisesta tapauksesta.
Omakotitalo suorasähkölämmityksellä, ilman koneellista ilmanvaihtoa. Asuinala n. 120m2. Jos ilp:n asentaisi niin se tulisi luultavimmin lämmittämään eteistä, olohuonetta, keittiötä ja paria makuuhuonetta.
Jos asentelisi ilp:n niin korvaisiko se tavallaan tuota koneellisen ilmanvaihdon puutetta, vai tuleeko jotain ongelmaa kun ilmanvaihtoa ei ole?
samppa: ILP kierrättää sisäilmaa eli se ei ole ilmanvaihdon korvike. Tarvitset joka tapauksessa (oli ILP tai ei) jonkinlaisen ilmanvaihdon, joko painovoimaisen tai koneellisen.
Meillä on ollut Panasonic E9 ilmalämpöpumppu muutaman kuukauden ja olen ihmetellyt miksi sisäyksikkö ei pysähdy ollenkaan. Vaikka laite on säädetty 22 asteeseen ja laitteen vieressä lämpömittarilla mitattuna on 25 astetta. Eikö termostaatin pitäisi tunnistaa lämpö ja pysäyttää kompressori, kun haluttu lämpötila on saavutettu? Lisäksi sähkön kulutus kiinteistössä on koneen asennuksen jälkeen lisääntynyt(n.100kw/viikko).
Meillä on ollut nyt hieman yli kuukauden Panan ilmalämpöpumppu. Aivan loistava laite. Asumme rivarissa (122m2) ja verrattuna niihin asuntoihin, jotka eivät pumppua hankkineet, sähkönkulutuksemme oli joulukuussa peräti 50-60% alempi. Kerrassaan mainio homma. Laskeskelen, että säästää vuodessa n. 30% sähkökuluja, joka tarkoittaa meillä n. 350 euron säästöä eli maksaa itsensä nykyhinnoin neljässä vuodessa takas. Viiden vuoden takuu laitteella.
Lämpöä riittänyt koko taloon, vaikka on kahdessa kerroksessa. Varmaan auttaa, että alakerta (60m2) on melkein yhtä avointa tilaa ja pumppu siellä. Lämpöö leviää hyvin ja nousee aina ylös. Patterit pistin kokonaan pois päältä. Meillä täällä etelässä ei ole tänä talvena ollut vielä kertaakaan liian kylmää pumpulle. Suodattimet ja ionisaattori ovat kaiken lisäksi parantaneet sisäilman laatua merkittävästi. Ääni on hiljainen, käy kuin enkeli. Tasaista hiljaista hurinaa, joka ei häiritse ketään.
Kesällä myös tarpeen ilmastointiin, koska talo on etelärinteessä ja ikkunat alakerrassa käytännössä lattiasta kattoon asti = kuumenee kesällä kovin. Onneksi viilennys ei kuulemma vie kuin murto-osan siitä energiasta, minkä lämmityksessä säästää.
Suosittelen!!! Nikke
Marko…pistä se pumppu “hiljaiselle” toiminnalle ja puhallus minimille sekä sähköpatterit pois päältä. Ihme on, jos ei sähköä säästy. Nikke
Marko: Ei se sisäyksikkö tai kompressori sammu näin talvella lainkaan (muuta kuin sulatuksen ajaksi). Invertterimallissa vain säädetään ulkoyksikön kompressorin pyörimisnopeutta suuremmaksi tai pienemmäksi tarpeen mukaan. Sisäyksikkö puhaltaa yleensä aina jotta ilma pysyy liikkeessä ja lämmin ilma siirtyy katon rajasta sinne missä ihmiset ovat.
Johtuisikohan sähkönkulutuksen kasvu siitä että olemme menossa sydäntalvea kohti ja ilmat kylmenevät. Meilläkin ilmalämpöpumppu söi joulukuussa noin 100 kWh sähköä viikossa (silti paljon vähemmän kuin sähköpatterit olisivat vieneet)