Muutama päivä sitten aloimme ympäristöystävällisiksi ja tiputimme sähkönkulutustamme radikaalisti asennuttamalla itsellemme ilmalämpöpumpun.
Jaa että minkä? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Tosin vain kuvaannollisesti: oikeasti vekotin toimii samalla periaatteella kuin pakastin ja jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä.
Perinteisiin sähköpattereihin verrattuna siinä on yksi ylivoimainen etu: jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Suoraa säästöä siis. Hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin on aika taas käynnistellä perinteisiä sähköpattereita. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin. Mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa – itse olen tuon suhteen hieman skeptinen, mutta luulen että 30% on ihan mahdollista. Ja sekin on sievoinen summa rahaa sähköllä lämpiävässä omakotitalossa.
Ilmalämpöpumpussa on lisäksi myös muitakin hyviä puolia: lämpötilan säätö sujuu tyylikkään nykyaikaisesti kaukosäätimen avulla – valitset vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Tervetuloa helteet! Eikä siinäkään vielä kaikki: laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. Hyvästi imurointi! (Noh, tuo valitettavasti ei pidä ihan paikkaansa)
Olemme nyt sulkeneet kaikki lämpöpatterit talosta ja eteisessä sijaitseva pumppu on saanut huolehtia talon lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt – myös viime yön kymmenen asteen yöpakkasilla. Perimmäisissä nurkissa olevat huoneet ovat asteen verran viileämpiä, mutta sitäkin voi halutessaan paikata perinteisellä lämpöpatterilla.
Eli ihan positiviisia ensikokemuksia siis. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, en voi vastustaa kiusausta palata aiheeseen ja hieman leuhkia ilmastoinnilla.
Laitteen merkki on siis Panasonic E12 ja asennuksen hoiti hienosti IVT Center. Terveisiä :)
Kattokassiselle. Ei oo tämä daiseikai nähdäkseni katto asennukseen soveltuva. Ilmanohjaus on suunniteltu seinä asennukselle myös kiinnitys kattoon saattaa olla ongelma. Itsellän sisäyksikön vesi johdettiin vessaan ja kylmä putket välikaton kautta ulos, tuli siisti asennus, ei näy putkia sisällä eivätkä mahdolliset putkien sihinät kuulu sisään. Myös ulkoyksikön voi vapaammin sijoittaa haluamalleen paikalle.
Kuinka paljon tilaa Daiseikai sisäyksikkö vaatii yläpuolelleen, vai voiko sen asentaa ihan katon rajaan? Eikös se sisäyksikkö ole tasan 25 cm korkea, olis juuri sen verran tilaa katon ja oven välissä.
Ilmanotot on ylhäällä, että vähän tilaa pitäis jäädä itsellä on 7cm, en tiedä mikä on minimi.
ECO pois päältä lämmityskäytössä
Hei Kattokassinen ja JH
Lämmitys manuaalisesti talvella AINA ja viilennyksessä voi käyttää ecoa kesällä, jos tarvitsee tehoa enemmän niin eco välillä pois.
minimitila laitteen ja katon välillä Toshiballa on 4,7cm.
Hei Juuso
Itä-suomen kovissa pakkasissa toimii testit voittanut Toshiba Daiseikai tai IVT nordic ja Fujitsulta on kait tullut joku arctic malli.
Onko näin että puhallus menee eco:lla liian pienelle lämmityskäytössä eikä tuuletusta tapahdu? Kone oli eco sennossa vuorokauden, lämpötila pysyi näillä keleillä silläkin kyllä hyvin säädetyssä. Nyt kokeilen ilman.
Tässä hiukan pessimistinen linkki joka aikanaan sai minut linkaamaan ip:n hankintaa näihin päiviin saakka, nyt pumppu kuitenkin hyrrää seinällä kaikesta huolimatta. http://www.saunalahti.fi/airoil/kulutus.html
Helille
Tiedätkö asensiko tietämätön asentajasi ulkoyksikkösi pohjalevyyn kondenssiveden sulatusvastuksen. Ilman tätä ulkoyksikkösi jäätyy umpeen.
Illpi lämmitys käytössä: Pidä ilppi lämpötilassa 20 -22 C ja lämmityksellä (ei automaatilla, ei kuivatus, ei viilennys). Säädä itse puhallus sopivaksi (ei auto-puhallus) ja salli ilman vapaa kulku avaamalla esim. makuhuoneen ovet. Päivällä puhallus(FAN) 1-2, Yöllä puhallus 2-3. Jos lämmität takkaa, niin ilpin lämpötilaa kannattaa pudottaa pari astetta, vastaavasti puhallusta voi nostaa pykälällä, jotta takan lämpö leviäisi paremmin. ECO-asetus rajoittaa lämmitystä kovalla pakkasella, joten sitä ei kannata käyttää. Pidä sähköpatterit kiinni mahdollisimman pitkään (ainakin ulkolämpötilaan -15 C asti) ja sitten kun käynnistät ne, niin katso, että sähköpattereiden asetus on pienempi kuin ilpin.
Tärkeää lämmön leviämisessä on ilpin oikea sijoittelu ja ilman vapaa kulku huoneistossa. Säästöt ilpillä tehdään juuri kovalla pakkasella, joten oma toiminta juuri silloin on tärkeää.
JH, minkä merkkinen pumppu ja mikä malli sinulla on?
miksi ei sulata ulkoykskikköä? malli tehcnibel 129 osaako joku kertoa kiitos etu käteen.
Joku_Vaan_Ilpin _Omistajalle ja muillekkin ihan vaan tiedoksi että
kovilla pakkasilla säästöjä ei tehdä sillä hyöytysuhde laskee kuin
lehmän häntä eli -15 ja siitä alas niin puita pesään tai öljykattila
tulille.Tämä ei ole arvaus eikä hevosmisten tietotoimiston tiedotteita
vaan totuus :-o
Eli kysytään jos ei tiedetä ja vastataan jos tiedetään
Jari
Oletko varma ettei laitteesi sulata. En tunne tehcnibelisi tyyppiä, mutta jos kysymyksessä on esim. sama laite kuin Sanyo SAP-KRV, laite sulattaa vain harvakseltaan, ei joka tunti kuten Pana.
Kari
Asia ei ole näin yksiselitteinen. Jos osaisit tulkita kaikki viimeaikaiset tutkimustulokset tajuaisit näitä asioita, periksi et tietenkään antaisi.
Karille
Leivinuunia ja takkaa minäkin lämmitän kovalla pakkasella. Ilppi tehostaa ilmakiertoa ja lämmön leviämistä, joten pidän sitä päällä mahdollisimman pitkään. Alueella -15 … -25 C ilpin hyötysuhde huononee niin, että ainut lämmitystapa se ei enään kannata olla (olen samaa mieltä), mutta jos hyötysuhde on edes 1,5 ja leivinuuni hohkaa lämpöä jatkuvasti niin kyllä se vaan säästää suorasähköön verrattuna, kun vaan laittaa manuaalipuhalluksen tarpeeksi isolle. Alin toimintalämpötila on hyvin merkkikohtainen (lämmitysteho laskee ja COP-kerroin pienenee), joten ilpistä saatava hyöty on siis hyvin tapauskohtainen. Kylmällä ikkunat tosin alkavat hohkaa, joten -15C on ihan hyvä lämpötila käynnistellä sähköpattereita. Huonekohtainen lämmönsäätö ja tarkka termostaatti auttavat kyllä asiaa sitten.
nyt kun lämpötila on täällä pohjoisessa n -15 astetta on toshiba joutunut
tositöihin.Vielä pysyy 120 neliötä lämpimänä ottoteho noin 1KW.Ei tartte muita lämmönlähteitä.
Näyttää siltä että toshiba toimii hyödyllisesti vielä -20 asteessa.Eikä muita lämmönlähteitä tarvita.
mites on MITSUN kanssa?esitteessä lupaillaan toimivan -25 asteen pakkasilla,onko kellään käytännön kokemusta????
Mulla on Toshiba Daiseikai RAS-10. Vajaa viikko toiminnassa, muuten ok paitsi humina hiukan häiritsee, puhaltaa mielestäni 1 asennossakin turhan lujaa. lämpötilaa on pidetty reilu aste enemmän kuin pattereilla,johtuneeko ilman liikkeestä kun sama lämpötila ei tunnu yhtä lämpimältä.