Muutama päivä sitten aloimme ympäristöystävällisiksi ja tiputimme sähkönkulutustamme radikaalisti asennuttamalla itsellemme ilmalämpöpumpun.
Jaa että minkä? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Tosin vain kuvaannollisesti: oikeasti vekotin toimii samalla periaatteella kuin pakastin ja jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä.
Perinteisiin sähköpattereihin verrattuna siinä on yksi ylivoimainen etu: jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Suoraa säästöä siis. Hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin on aika taas käynnistellä perinteisiä sähköpattereita. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin. Mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa – itse olen tuon suhteen hieman skeptinen, mutta luulen että 30% on ihan mahdollista. Ja sekin on sievoinen summa rahaa sähköllä lämpiävässä omakotitalossa.
Ilmalämpöpumpussa on lisäksi myös muitakin hyviä puolia: lämpötilan säätö sujuu tyylikkään nykyaikaisesti kaukosäätimen avulla – valitset vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Tervetuloa helteet! Eikä siinäkään vielä kaikki: laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. Hyvästi imurointi! (Noh, tuo valitettavasti ei pidä ihan paikkaansa)
Olemme nyt sulkeneet kaikki lämpöpatterit talosta ja eteisessä sijaitseva pumppu on saanut huolehtia talon lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt – myös viime yön kymmenen asteen yöpakkasilla. Perimmäisissä nurkissa olevat huoneet ovat asteen verran viileämpiä, mutta sitäkin voi halutessaan paikata perinteisellä lämpöpatterilla.
Eli ihan positiviisia ensikokemuksia siis. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, en voi vastustaa kiusausta palata aiheeseen ja hieman leuhkia ilmastoinnilla.
Laitteen merkki on siis Panasonic E12 ja asennuksen hoiti hienosti IVT Center. Terveisiä :)
Pentti. Minullakin on kokemusta Tapiolan korvauksista (Tämäkään ei ole mainos eikä tämä ole kotivakuutus) Tapahtuu vahinko – tehty vahinkoilmoitus – kielteinen päätös – tehty sama vahinkoilmoitus uudelleen mutta muistutettu sopimusehdoista ja kerrottu vakuutusoikeuden olemassaolosta sekä lisätty kyseisen asiakirjan kirjoituspalkkio – Vakuutuskorvaus saatu. 5 v kuluttua sattui vahinko – tehty vahinkoilmoitus – tehty sama kuin aiemmin ja aikki käynyt samoin kuin aiemmin mutta vakuutusyhtiö keksi että vahinko on liikennevahinko – Tilanne on nyt kesken ja kestänyt Tammikuusta tähän päivään asti. Tämän kerroin siksi, että vakuutuskorvaukseen ei missään tapauksessa kannata nojautua. Siinä voi tulla paha yllätys. Pääsääntönä pitäisin sitä, että ainoa varma asia vakuutusasioissa on se, että vakuutuskorvaus on epävarmaa. Korvauksen saan tässäkin tapauksessa melkoisella varmuudella mutta kovan työn tuloksena. Kyseessä on pelkkä liukastuminen joka jothti sairaalakäynteihin. Vakuutusyhtiö voi vielä siirtää asian kyseisen kiinteistön hoitovakuutukseen. Käytännössä joudun odottamaan parhaassa tapauksessa kaksi vuotta tuota korvausta. Yksi vakuutus käydään noin vuodessa läpi ennenkuin se on menossa oikeuteen ja siinä vaiheessa vakuutusyhtiö keksii, että se kuuluu toiseen vakuutukseen.
“Pentti. Minullakin on kokemusta Tapiolan korvauksista (Tämäkään ei ole mainos eikä tämä ole kotivakuutus) Tapahtuu vahinko – tehty vahinkoilmoitus – kielteinen päätös – tehty sama vahinkoilmoitus uudelleen mutta muistutettu sopimusehdoista ja kerrottu vakuutusoikeuden olemassaolosta sekä lisätty kyseisen asiakirjan kirjoituspalkkio – Vakuutuskorvaus saatu. 5 v kuluttua sattui vahinko – tehty vahinkoilmoitus – tehty sama kuin aiemmin ja aikki käynyt samoin kuin aiemmin mutta vakuutusyhtiö keksi että vahinko on liikennevahinko – Tilanne on nyt kesken ja kestänyt Tammikuusta tähän päivään asti. Tämän kerroin siksi, että vakuutuskorvaukseen ei missään tapauksessa kannata nojautua. Siinä voi tulla paha yllätys. Pääsääntönä pitäisin sitä, että ainoa varma asia vakuutusasioissa on se, että vakuutuskorvaus on epävarmaa. Korvauksen saan tässäkin tapauksessa melkoisella varmuudella mutta kovan työn tuloksena. Kyseessä on pelkkä liukastuminen joka jothti sairaalakäynteihin. Vakuutusyhtiö voi vielä siirtää asian kyseisen kiinteistön hoitovakuutukseen. Käytännössä joudun odottamaan parhaassa tapauksessa kaksi vuotta tuota korvausta. Yksi vakuutus käydään noin vuodessa läpi ennenkuin se on menossa oikeuteen ja siinä vaiheessa vakuutusyhtiö keksii, että se kuuluu toiseen vakuutukseen. ”
KUULUUKO TÄMÄ TEKSTI JOTENKIN ILMALÄMPÖPUMPPUIHIN??
Asko.
Kuuluu. Sen tarkoitus on todellakin ottaa sekin seikka huomioon, ettei ilmalämpöpumpun mahdollinen rikkoutuminen ole itsestäänselvästi korvattavissa vakuutuksesta.
Onneksi olkoon Jore!!!
Mulla on myös mitsun ilp. Ulkoyksikkö oli rikki heti uutena. sisäyksikkö etenkin i-see pitää häiritsevää surinaa (kuuluu tv ohjelman yli yksikkö eteisessä huom. ) samoin pystyohjain vinkuu turhan kovaa. sisäyksikköön vaihdetaan uudet moottorit. en tiedä olisiko mulla oikeus vaatia uusi yksikkö ,koska se oli rikki uutena. Elikkä on ollu helvetin huonoa tuuria tämän mitsun kanssa, koska molemmat yksiköt on uutuutaan rikki. Hankittiin 4 ilp:tä kaikilla muilla toimii moitteettomasti. Kait se tästä.
Moi,
meillä on 185 m2 (huoneistoala) puutalo yhdessä kerroksessa. Lämmityksenä on osittain varaava lattialämmitys sähkökaapeleilla+lisänä osassa tiloja kattolämmitys. Silloin tällöin kun jaksan lämmittelen myös varaavaa takkaa.
Kulutus on suunnillee 10000kWh päivä- ja 20000kWh yösähköä vuodessa.
Jokaisessa huoneessa on normaali termostaatti lattialämmitykselle ja lisäksi niissä huoneissa joissa on kattolämmitys on tieteski toinen vieressä.
Osaisitteko antaa jonkinlaisia suosituksia/vihjeitä seuraaviin kysymyksiin?
1. Minkätehoinen laite olisi sopiva (lämmitys on pääasiallinen käyttökohde, mutta jäähdytystäkin joskus tarvitaan)?
2. Miten nykyisen lämmityksen kanssa kannattaa toimia? Tiputtaa termostaatteja pikkasen alemmas?
3. Olen kiinnostunut kattoon asennettavasta (kasetti) mallista tai muusta jonka saisi paremmin piiloon, kun ‘hellasärön’ kestävää mallia ei muuten tunnu löytyvän. Aiemmin tuolla oli maininta tuollaisista mutta onko kellään kokemuksia?
4. Ulkoyksikön jyrinä puutalossa pikkasen pelottaa. Luin kuitenkin jostain että yksikkö on sijoitettava tarpeeksi ylös lasten ulottumattomiin. Miten ehdottaisitte yksikön kiinnitettäväksi? Erillinen teline maahan jonka yläpään tukee seinään kumivaimentimilla?
5. Entäpä ulkoyksikön etäisyys sisäyksiköstä. Jos haluan ulkoyksikön takapihalle, tulee matkaa sisäyksikköön vähintään n. 10 m+pystysuuntainen siirtymä? Onko tuo ongelma?
Siinä muutama aluksi. Kiitos kommenteista etukäteen.
Jallu.
Sinulla on todellakin ollut huonoa tuuria. Onneksi laitteesi takuukorjataan mutta silti. I-see sensorin ääni ei pitäisi kuulua juurikaan kun se on korjattu. Sen kuulee vain yöllä kun mikään muu ei kuulu. Jos ilmanvaihto on kakkosella niin sen ääni menee jo yli. Jos sisäyksikön puhallusteho on kolmosella niin sitä ei silloinkaan erota. Tuskin kakkosellakaan. Laitteesi on selvästi pahasti viallinen.
Täällähä on tekstiä enemmän kuin laki sallii :)
Olen hommaamassa ilmalämpöpumppua 60.5 neliöiseen rivarikaksioon.
Suoralla sähköllä talo lämpiää jotenka aattelin säästää kuluissa sekä kesällä on mukava nukkua viileässä..
En jaksanut laiskana lukea koko viestiketjua kiireissäni.. remonttia teen..
Niin kertokaas mielipiteitä mikä pumppu kannattaisi ostaa? ja paljonko sellaisen pitäisi n. asennettuna maksaa?
Toshiban daiseikaa nyt olen lähinnä katsellut.
Paljonko sitä jäätä ulos tulee oikeasti talvessa suunnilleen? aattelin laittaa pumpun n. 1m irti maasta.. tiiliseinälle.. tiilivuorattu rivari siis..
Kiitos avustanne :)
Jore !
Ensi perjantaina vaihdetaan uusi sisäyksikkö. Aion olla ite myös paikanpäällä tsekkaamassa kuinka homma toimii. Palaillaan kun uusi laite on asennettu.
Tällä viikolla ilmestyy meikäläisen kämppään Toshiba “10” saa nähä miten rupeaa pelittämään… hinta asennettuna 1600 egeä täällä järviseudulla!!
Palataan asiaan kunhan kokemuksia kertyy niin käytöstä ja asennuksesta!
Onko kellään kokemuksia asunnosta jossa olisi poistoilmalämpäpumppu ja ilmalämpö pumppu? Jos säätää ilmalämpöpumpun lämpötilan korkeammaksi kuin tuon PILP:n niin silloinhan lattialammitys ei lämmitä laisinkaan ja kaikki kaakelilaatta lattiat tuntuvat kylmältä varsinkin talvisaikaan. Onko kellään kokemuksi tälläisesta Ja käykö näin ?
Ilmalämpöpumppu tulisi olemaan mitsun fa35 asennettuna 1800.
Tonille
1. Minkätehoinen laite olisi sopiva (lämmitys on pääasiallinen käyttökohde, mutta jäähdytystäkin joskus tarvitaan)?
Vastaus: 1 kW = 30 m2 on noin suositus. Ilmalämpöpumppu sopii tiloihin jossa on yksi isotila(käytävä/olohuone) ja vieressä huoneita (makuuhuoneet). Jos tilojoa on kahden oven takana, niin sinne ilma menee jo paljon huonommin. Ja niitä ei mielestäni kannata laskea enään ilmalämpöpumpulla lämmitettäväksi tiloiksi. Kannattaa huomata, että ilmalämpöpumpuilla tehot pienenevät pakkasen kiristyessä, jolloin takallekin alkaa olla käytöä.
2. Miten nykyisen lämmityksen kanssa kannattaa toimia? Tiputtaa termostaatteja pikkasen alemmas?
Vastaus: Se mikä on halvinta tuottaa lämpöä niin sillä tietenkin lämpötilaasetus suurimmaksi. Esim: takka 24 C, ilmalämpöpumppu 22 C, ILTO 20C, Sähköpatterit 18 C. Mutta jos lämpöä piisaa – kuten syksyllä tai keväällä, niin sähkölämmitys voi olla silloin kiinni. Oleellista tässä on kuitenkin ilmalämpöpumpun sijoittelu, teho ja lämmön leviäminen. Sekä tukilämmitys muodot. Vaikea sanoa tarkalleen. Huoneistokohtaisilla säädöillä saavutetaan paras säästö eli lämpöä sinne missä sitä tarvitaan.
3. Olen kiinnostunut kattoon asennettavasta (kasetti) mallista tai muusta jonka saisi paremmin piiloon, kun ‘hellasärön’ kestävää mallia ei muuten tunnu löytyvän. Aiemmin tuolla oli maininta tuollaisista mutta onko kellään kokemuksia?
Vastaus: ei ole kokemuksia. Kasettia ei ole kaikilla valmistajilla.
4. Ulkoyksikön jyrinä puutalossa pikkasen pelottaa. Luin kuitenkin jostain että yksikkö on sijoitettava tarpeeksi ylös lasten ulottumattomiin. Miten ehdottaisitte yksikön kiinnitettäväksi? Erillinen teline maahan jonka yläpään tukee seinään kumivaimentimilla?
Vastaus: Isompi laite tietysti jyrisee enemmän, mutta itse en ole huomannut ääntä vaikka on kiinni seinässä. Paksut kumivaimentimet tietysti auttavat asiaa, koska ääni ei pääse kulkeutumaan silloin rakenteissa. Jos on löysää rahaa, niin ainahan voi rakentaa vaikka meluvallin. :-)
5. Entäpä ulkoyksikön etäisyys sisäyksiköstä. Jos haluan ulkoyksikön takapihalle, tulee matkaa sisäyksikköön vähintään n. 10 m+pystysuuntainen siirtymä? Onko tuo ongelma?
Vastaus: Etäisyys on hyvin malli ja laitekohatinen. En osaa sanoa tarkemmin. Pääasia että asentaja osaa homman.
On näköjään täälläkin ketju pidennyt taas reilusti. Pannaanpa väliin taas pieni muistutus, että käykääs lukemassa/kirjoittamassa myös ilmalämpöpumppufoorumille (lampopumput.tk). Siellä on viestejä jo yhteensä n. 970kpl. Foorumille pääsee klikkaamalla “nimimerkkiäni”.
Hei,
onko kellään kokemusta ilmalämpöpumpuista verstashallissa, jossa koneet lämmittää ilmaa, jota sitten pitäisi jäähdyttää ko. laitteella?
Jäähdytettävä ala noin 150 neliötä. ( n. 500 kuutiota).
Jäähdyttääkö ilmalämpöpumppu myös talvella?
Viikonloppuina pitäisi vastaavasti lämmittää hallia, jos lämpö muuten säädetään minimille.
Maxi
missä on järviseutu? :) täällä savossa kinuavat 1900e tuosta pumpusta asennettuna.. pitää varmaan kysellä tarjousta vähän kauempaakin ..
Onko merkitystä asentaako ulkoyksikön etelä seinälle vai varjoisammalle puolelle. Itselleni on suositeltu kumpaakin, sisäyksikön paikan kannalta tämä pohjoispuoli olisi parempi. Mielestäni aurinko ei lämmityskaudella paljon pumpun tehoon vaikuta. Minne ise asensitte?
Heikille
Elikkäs täällä pesäpallopitäjä Alajärvellä, etelä-pohojammaalla…
Toshibaa suosittelen kaikille niitä on ras-10 noin 4Kw ja ras-13 noin 6kw tai jos haluaa niin molemmista on daisekai malli jossa on ionisaattori jota suositellaan sellaisille joilla on eläimiä tai muuten huono ilman laatu.
on pari kappaletta itsellä ja olen tyytyväinen.
Ps. Tampereen seudulla niitä saa Kylmäkeskukselta
osaako joku neuvoa hyvää/kohtuuhintaista myyjää/asentajaa vantaa-nurmijärvi alueelta.pari yhteyspyyntöä olen jättänyt joista vain toiseen on vastattu ja sekin oli hinnaltaan pitkä.kaveri teki näkemättä tarjouksen…laitteita kyllä saa mutta haluaisin koko paketin saman katon alta.samalla kysyisin onko kokemuksia panan he sarjasta vielä kellään
JH:lle
Vanhemmissa ilmalämpöpumpuissa oli ongelmana, että ne eivät kestäneet suoraa auringonvaloa. Siksi niitä sijoitettiin pohjoisseinälle. Nykyään sitä ongelmaa ei ainakaan ole tunnetuissa japanilaisissa merkeissä.
Itsellä on etelän puolella, koska etelän puolella lämpötila on yleensä vähän korkeampi (jos on tuulelta suojainen paikka) kuin pohjois puolella. Tästä on se hyöty, että koneen hyötysuhde tällöin paranee.
Ideaali voisi olla osittain varjoinen paikka etelän puolella?
itsekkin miettinyt tuota sijoittamista jonkinverran.. taitaa lopulta mennä pohjoisen puolelle.. jaksaa kesällä jäähdyttää paremmin ja talvella ero ei ehkä ole niin suuri..
toshiban daiseikaan olen varmaan kääntymässä.. “10”.. hinta vaan on niin suolainen täällä.. ei kukaan osais sanoa savossa hyvää ja halpaa asentajaa?
onko kukaan virosta tuonut ite vehettä ja sitten asennattunat paikallisella yrityksellä sen? sekin käynyt mielessä kun meinaan muutenkin pyörähtää virossa ostoksilla..