Muutama päivä sitten aloimme ympäristöystävällisiksi ja tiputimme sähkönkulutustamme radikaalisti asennuttamalla itsellemme ilmalämpöpumpun.
Jaa että minkä? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Tosin vain kuvaannollisesti: oikeasti vekotin toimii samalla periaatteella kuin pakastin ja jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä.
Perinteisiin sähköpattereihin verrattuna siinä on yksi ylivoimainen etu: jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Suoraa säästöä siis. Hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin on aika taas käynnistellä perinteisiä sähköpattereita. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin. Mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa – itse olen tuon suhteen hieman skeptinen, mutta luulen että 30% on ihan mahdollista. Ja sekin on sievoinen summa rahaa sähköllä lämpiävässä omakotitalossa.
Ilmalämpöpumpussa on lisäksi myös muitakin hyviä puolia: lämpötilan säätö sujuu tyylikkään nykyaikaisesti kaukosäätimen avulla – valitset vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Tervetuloa helteet! Eikä siinäkään vielä kaikki: laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. Hyvästi imurointi! (Noh, tuo valitettavasti ei pidä ihan paikkaansa)
Olemme nyt sulkeneet kaikki lämpöpatterit talosta ja eteisessä sijaitseva pumppu on saanut huolehtia talon lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt – myös viime yön kymmenen asteen yöpakkasilla. Perimmäisissä nurkissa olevat huoneet ovat asteen verran viileämpiä, mutta sitäkin voi halutessaan paikata perinteisellä lämpöpatterilla.
Eli ihan positiviisia ensikokemuksia siis. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, en voi vastustaa kiusausta palata aiheeseen ja hieman leuhkia ilmastoinnilla.
Laitteen merkki on siis Panasonic E12 ja asennuksen hoiti hienosti IVT Center. Terveisiä :)
Pama: Miksi hankkisit uusia varaavia pattereita tai lattialämmitysratkaisuja jos hankitte ilmalämpöpumpun?
Tarvitsette ilp:n asennuksen jälkeen lämpöpattereita/lattialämpöä vain lisälämmöksi paukkupakkasilla (ja silloin varmaankin vanhatkin patterit vielä toimivat).
Pattereita tarvitaan toki myös niihin tiloihin, joihin ilmalämpöpumpun puhaltama ilma ei pääse, mutta kolmiossa niitä tuskin on paljoa?
Hankin halvan ilmalämpöpumpun Espanjan auringosta ja kysyisinkin että mitä käytännön eroa on mäntä tai ruuvi kompuralla. Onko kukaan muu kuullu merkistä Astro? Itse kuulin Suomessa että on mäntäkone kun kaasu on 407…
Meillä om ollut Panasonic-ilmalämpöpumppu jo viidettä vuotta. Kokemukset ovat vähän ristiriitaiset. Paikallisella K-Raudalla oli selvästi ajatuksena myydä pumppu ja sen jälkeen asia ei enää heitä kiinnostanutkaan. Ostin pumpun asennettuna. Kun en ajatellut kytätä ammattimiestä, joka tuli muuten toisesta kaupungista oli asennuksen jälki karkeaa. Pumppu asennettin telineellä puurakenteiseen seinään joka oli virhe. Onneksi seinän takana on varasto josta on umpibetoniset seinät asuintiloihin, on nimittäin sen verran resonanssia joustavista kiinnikkeistä huolimatta. Toinen ongelma on ulkoyksikön sulamisvedet, jotka kasautuvat taloa vasten mahtavaksi jääkasaksi. Alla on pitänyt pitää sankoa joka täyttyy 1-2 vrk:ssa ja se taas jäätyy….Pari vuotta meni hyvin vaikka Panan isoinkin malli oli liian pieni 200 neliön taloon. Lämpötilakerrostumat hävisivät eikä sisällä melu vaivannut. Sähkön säästö ei ollut luvattua luokkaa. Aiemmin alakerta oli 17 astessa mutta kun perhe kasvoi nostettiin lämpö 20 asteseen. Samalla tietysti lämpimän veden kulutus kasvoi. Sen verran pumppu säästi ettei kilovattimäärä kasvanut. Toisena vuonna tajusin että kaukosäätimen lämpötilalukemaan voinut luottaa. Kun lämmön laittoi 22-24 asteeseen, sisäilman olessa n. 18 astetta ja muun lämmityksen ollessa pois päältä ei pumppu lämmittänyt ollenkaan vaan kierätti viileää ilmaa. Ei kun termostaatti 27, se tuntui vastaavan 21 astetta. K-Raudassa sanoivat että kyllä se termostaatti on kymmenysosan tarkuudella säädetty…
Kolmanten vuotena katosivat tehot. asentaja lisäsi kylmäainetta jolla asia korjaantui. Samana vuonna laite jäätyi kompressorin ympäriltä (sinne ei pitäisi jäätä muodostua). Tänä kesänä totesin ettei pumppu suostu enää tekemään mitään muut kuin lämmittämään, eli viilennys ja kuivaus on pelistä pois. Sinällään härveli on hyvä keksintö, muttei minun laitteeni ainakaan tunnu selviytyvän Mikkelin olosuhteissa, vaikka ole aina sammuttanut sen lämpötilan laskiessa lähelle -15 astetta. Taloudellinen hyöty on ollut aika olematon kun huomioidaan korjaukset. Tuskimpa olen saanut viidessä vuodessa hankinta hintaa kuoletettua. Taitaa mennä vielä pari vuotta jos kasassa kestää. Mukavuutta se on kyllä lisännyt.
Toivottavasti uudemmat pumput toimivat paremmin, ja olkaa tarkkoja ulkoyksikon asennuksen kanssa ettei talo homehdu.
Ami, mielenkiintoista kuulla pidemmän ajan kokemuksista!
Noita sulamisvesiä on alkanut meilläkin nyt näkyä ilmojen kylmennyttyä. Ja ulkoyksikkö totta tosiaan valuttaa runsaasti vettä alleen – jopa ämpärillinen päivässä ei ole liioittelua. Täytynee yrittää taistella pakkasilla väistämättä muodostuvaa jäävuorta vastaan jotenkin (rautakangella?).
Meidän ulkoyksikköömme asennettiin myös jonkinlainen lisälämmitysvastus – ehkäpä niitä ei ollut vielä silloin kun omaasi asennettiin. Ehkä (toivottavasti) se estää kompressorien jäätymiset.
Noista lämpötilaeroista: jos sisätila ei ole ihan täysin avointa, on hyvin todennäköistä että kauimmaisissa huoneissa ja etenkin alemmissa kerroksissa lämpötila ei nouse siihen mihin termostaatti on asennettu.
Meillä on useita lämpömittareita sijoitettuna eri puolille taloa (nörtilla on monenlaista) ja ainakin täällä tuo termostaatti on osoittautunut aika tarkaksi. Samassa avoimessa tilassa lämpötila eri huoneissakin on puolen asteen tarkkuudella se mitä on asetettu. Oviaukon takana lämpötila tippuu jo asteella-parilla. Useampi oviaukko tiputtanee lämpöä edelleen. Kerroksia meillä ei ole kuin yksi, joten niistä en osaa sanoa.
Lämpötilan tippuessa nollan alle sisäyksikön äänitasokin alkoi nousta sellaiseksi että sen huomaa jos muuten on ihan hiljaista. Kaukosäätimestä löytyvällä “Quiet”-napilla sisäyksikön voi onneksi pakottaa hieman hiljaisemmaksi jos puhallus alkaa käydä hermoille.
Hankin taannoin lämpöpumpun töpseliin sähkönkulutusmittarin eli seuraavassa kiinnostuneille vähän nippelitietoa pumpun sähkönkulutuksesta:
Sähkönkulutus n. +8 asteen lämpötilassa: n. 200W
nollakeleillä: n. 500W
viiden asteen pakkasella: n. 800W
(kulutus vaihtelee jatkuvasti termostaatin vaihdellessa lämmitystehoa)
Pumpun sähkönkulutus n. 2.10.-14.10.2004: 115 kWh (eli vajaa 8 euroa!) – ennen pumppua tehty sähkön kulutusarvio kahdelle viikolle on meillä n. 800 kWh. Pumppu on korvannut kahdeksan perinteistä sähköpatteria jotka ovat olleet kokonaan pois päältä.
Vaikka nämä kelit eivät ole olleet ihan vielä ehkä vuoden keskimääräisen lämpötilan mukaisia, ja ottaen huomioon että pumppu ei lämmitä koko taloa, näyttäisi siltä, että sähkölasku saattaa tosiaan tippua jopa 30%.
Aiemmin kysyttiin “mokkulan” soveltuvuutta sisustukseen… Ei sovellu:) Asennutimme Vanhan Rauman entisöityyn kiinteistöön laitteen. Nyt seinää kiertää epämääräinen muovikotelo joka suorastaan huutaa päästäkseen piiloon. Itse puhaltimen ”naamioinnin” jätimme suosiolla kokeilematta ja putkikotelon naamiointiyritykset mm. tapetilla olivat jotakin järkyttävän ja järkyttävän katastrofaalisen välimaastoa. Asia alkoi häiritä jo niin pahasti, että mietimme joskos putkivyyhdin koteloineen saisi upotettua seinään, mutta hirren perkuleet eivät sisäänsä suosiolla päästä. Ratkaisimme asian muuttamalla koko kiinteistön ilmeen siten, että niissä tiloissa joissa puhaltimet ovat, on myös muu nykyaikaan liittyvä… Siellä missä puhallin – siellä elektroniikka. Ja nyt kun asiaa tarkastelee, niin eipä tuo nyt ihan hirvittävä yhdistelmä loppujen lopuksi ollutkaan. Itse laite parin vuoden kokemuksella on osoittautunut erinomaiseksi. 80-luvun sähköpatterit saivat kyytiä ja paniikkipakkasilla riittää kiinteistöstä löytyvät erilaiset varaavat muurit. Lämpö on miellyttävän tasaista. Yksi asia joka kannattaa toki ottaa huomioon on, että ulos laitettava häkkyrä todella tuottaa välillä aika runsaastikin ääntä… Ja jos naapurin terassi on muutaman metrin päässä pihlaja-aidan takana voi suosiolla unohtaa kutsut jokavuotisiin grillijuhliin…
[Ylläpitäjä muokkasi viestistä pois väärän henkilönnimen 10.2.2007]
Mahtaako markkinoilla olla pientä laitetta joka sopisi n.30m2 autotallin lämmittämiseen, noin +10asteeseen talvella?
panasonikilta löytyy ilmapumppuja melkeen joka tilaan ystäväni myy ja asentaa niitä päijät-hämeen alueella jos jotain alkoi kiinnostaa sähköpostiin voi lähettää viestiä.
panasonic e9 inventteri.oisin kysynyt ulkoyksiköstä.koska jäätyy/huurtuu.nopeasti.en ole huomannut että sulattaisi head toiminnola ollenkaan vaan automaatilla.
Jere: en oikein ymmärtänyt kysymystä…
Pakkasilla ulkoyksikkö tosiaan kerää itseensä jäätä ja laite sulattelee sitä automaattisesti. Ilmankosteudesta ja lämpötilasta riippuen sitä tapahtuu harvemmin tai useammin. Tänä syksynä olleiden parin asteen pakkasten aikoihin olen huomannut laitteen sulattelevan muutaman kerran vuorokaudessa.
Sulatus tapahtuu siten, että sekä sisä- että ulkopuhaltimet pysähtyvät ja kompressori pumppaa täysillä “eri suuntaan” viitisen minuuttia.
Ainakaan meidän laitteessa ei ole mitään nappia josta sulatuksen voisi käynnistää itse, vaan ilmalämpöpumppu päättelee koska se pitää tehdä.
Sulatus kuluttaa energiaa n. 500W teholla sähkökulutusmittarin lukeman mukaan.
Ai niin, ja on siis ihan normaalia että ulkoyksikkö huurtuu nopeasti.
Joskus seurasin ulkoyksikön käynnistymistä sulatuksen jälkeen: lämmönvaihtimen ritilät muuttuivat valkoisiksi ihan silmissä kun kompressori alkoi työskentelemään.
Kuten asentajakin kertoi, ohut valkoinen kuura ritilöissä on normaalia.
Onko kellään kokemusta,voisiko LTO:n poistoilmaa hyödyntää mitenkään ulkoyksikölle?
Olen aikeissa hankkia ilp:n
entä asennus sähköllä toimivalla varaavalla lattialalämmityksellä varustettuun 116 neliön
omakotitaloon??
Väliaikatietoja:
Lokakuussa sähkönkulutus oli noin 300 kWh eli pumpun osalta sähkölaskuksi muodostui n. 20 euroa. Kuun aikana oli keskimäärin nollakeliä, välillä oli kosteita pikkupakkasia jolloin pumppu joutui sulattamaan itseään usein.
En osaa arvioida miten paljon patterit olisivat lämmitykseen käyttäneet mutta veikkaanpa että ainakin tuplasti tuon verran. Vaikuttaa lupaavalta.
Kesällä hankittiin Panasonikin E12 Invertteri. Tällä hetkellä Heat -asennossa, FAN on automaatilla. Pari asiaa kummastuttaa:
1) Kaukosäätimen lämpötila-asetuksella ei näytä olevan suurempaa merkitystä. Sisällä lämpötila kokoajan noin 23 astetta. Pudotin kaukosäätimestä lämpötilan 19 asteeseen, mutta ei vaikuttanut mitään… (?)
2) Nyt kun alkoi tulla pikkupakkasta, niin laite toimii siten, että huutaa jonkin aikaa täysillä (kaikki kolme valoa palaa sisäyksikössä) ja alussa power valo vilkkuu. Sitten alkaa pudottamaan tehoja ja lopulta sammuu kokonaan. Sitten taas varttitunnin päästä huutaa täysillä jne.
Onkohan normaalia toimintaa ? Vai pitäisikö säädellä jotensakkin eri moodiin ?
Timo:
Ehkä vain kestää pitkään että talo jäähtyy siihen 19 asteeseen?
Silloin kun kaikki virtavalot palavat ja power-valo vilkkuu, ulkoyksikkö on mennyt huurteeseen ja sitä sulatetaan. Nyt pikkupakkasilla ilman ollessa kosteaa tuota tapahtuu ainakin meillä muutaman tunnin välein.
Sulatuksen aikanahan sisäyksikön puhallin ei toimi ollenkaan. Sisäyksikkö on nimittäin silloin jäähdytystilassa (jos viet käden lähelle, huomaat että sieltä huokuu ihan pikkuisen kylmää ilmaa).
Sulattamisen jälkeen lämmitys alkaa täydellä teholla (kolme virtavaloa) ja hiljenee siitä nopeasti normaalitasolle.
Meilläkin Panasonic on tehnyt joskus sitä että se puhaltaa hetken lujaa, lakkaa puhaltamasta ja äityy taas hetken päästä puhaltamaan lujaa. En tiedä mistä moinen johtuu, mutta olen itsekseni arvaillut että kyseessä voisi olla jonkinlainen ristiriita lämmitystarpeesta ulko- ja sisäyksikön välillä (niissä molemmissahan on käsittääkseni lämpömittari). Ulkoyksikkö sanoo että on kylmä, pitää lämmittää paljon ja nopeasti. Sisäyksikkö tekee työtä käskettyä mutta huomaa hetken kuluttua että tulee liian kuuma ja lopettaa lämmittämisen kokonaan. Pian sama toistuu uudelleen.
Tai sitten kyseessä on jonkinlainen bugi. Kysyin maahantuojaltakin mutta siellä asiakaspalvelija ei selvästi tiennyt asiasta mitään koska sain pelkän yleisvastauksen jossa höpistiin jotain sulattamisesta.
Puhallusintoilu ilmenee yleensä vain tietyssä lämpötilassa (meillä silloin kun ulkona on n. 10 astetta) ja loppuu itsestään tunnissa-parissa, joten en ole miettinyt sitä sen kummemmin. Olisi tietysti hauska tietää mikä on homman nimi. Jos maahantuoja tai joku myyjä sattuu tätä lukemaan, kommentoikaapa.
technibel ilp toiminut hyvin jo 6 vuotta, paitsi nelitie venttiili hajos vuosi sitten,korjaus maksoi 350 euroa,tekniikka joskus pettää,muuten olen 100% tyytyväinen,suosittelen.
Kuinka toimisi ILP (ilmalämpöpumppu)esim. siten että ilma(lämpö)otetaan lasitetusta parvekkeesta tai kuistista. Ikkunan voi avata jos tila pakastuu…Talvella voi aurinko lämmittää ko.tilan ja ILP siirtää lämmön sisätiloihin.
Ulkoyksikkö kierrättää ulkoilmaa noin 600 kuutiota tunnissa. Kauanko luulet sen ottavan lämpöä pikkuruiselta parvekkeelta? Välillä näitä ollaan viemässä vintille, välillä kellariin tai autotalliin. Uskokaa jo, että se ilmainen lämpö tulee ulkoilmasta – siinä ei auringon lämpö tai mikään vähäinen hukkalämpö auta. Asia on tietysti toinen, jos tarkoitus on tehdä pakastin siitä tilasta, jossa ulkoyksikkö sijaitsee – tämä saattaa jopa onnistua :-)
Jäi sanomatta, että energiataloudellisintahan se ulkoyksikkö olisi tietysti sijoittaa naapuritalon sisätiloihin takan viereen.
Tasoittaako ilmalämpöpumppulämmitys 1.5-kerroksi-
sen omakotitalon lämmitystä, jossa on avoin rap-
pukäytävä yläkertaan ? Olisiko parempi sijoittaa
sisäyksiköt molempiin kerroksiin ? Myytävänähän on malleja joissa on yhden ulkoyksikön perässä kaksi sisäyksikköä.