Muutama päivä sitten aloimme ympäristöystävällisiksi ja tiputimme sähkönkulutustamme radikaalisti asennuttamalla itsellemme ilmalämpöpumpun.
Jaa että minkä? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Tosin vain kuvaannollisesti: oikeasti vekotin toimii samalla periaatteella kuin pakastin ja jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä.
Perinteisiin sähköpattereihin verrattuna siinä on yksi ylivoimainen etu: jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Suoraa säästöä siis. Hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin on aika taas käynnistellä perinteisiä sähköpattereita. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin. Mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa – itse olen tuon suhteen hieman skeptinen, mutta luulen että 30% on ihan mahdollista. Ja sekin on sievoinen summa rahaa sähköllä lämpiävässä omakotitalossa.
Ilmalämpöpumpussa on lisäksi myös muitakin hyviä puolia: lämpötilan säätö sujuu tyylikkään nykyaikaisesti kaukosäätimen avulla – valitset vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Tervetuloa helteet! Eikä siinäkään vielä kaikki: laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. Hyvästi imurointi! (Noh, tuo valitettavasti ei pidä ihan paikkaansa)
Olemme nyt sulkeneet kaikki lämpöpatterit talosta ja eteisessä sijaitseva pumppu on saanut huolehtia talon lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt – myös viime yön kymmenen asteen yöpakkasilla. Perimmäisissä nurkissa olevat huoneet ovat asteen verran viileämpiä, mutta sitäkin voi halutessaan paikata perinteisellä lämpöpatterilla.
Eli ihan positiviisia ensikokemuksia siis. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, en voi vastustaa kiusausta palata aiheeseen ja hieman leuhkia ilmastoinnilla.
Laitteen merkki on siis Panasonic E12 ja asennuksen hoiti hienosti IVT Center. Terveisiä :)
Nalle: Kannattaa tehdä maahan teline pumppua varten. Se on helppo väsätä kyllästetystä lankusta. Mukavampi asentaa, ei resonoi ja ei valuta vettä pistorasiaan eikä seinälle. Maahan tehdyn telineen alle on helppo laittaa astia, josta voi aika-ajoin jääkakun heittää menemään.
Terve taas,
Lisää kokemuksia panan e9 vm2005:sta. Aikaisemmin kirjoittelin lautaverhoiluun kiinnitetyn ulkoyksikön resonoinnista. Tämä toistuu joka kerta kun kompura innostuu kunnolla pyörimään, mutta kun se on ns. asumattomalla seinällä vierashuoneen kohdalla, se ei haittaa ihan niin paljoa. Saatan tosin väsätä jonkinlaisen tellingin maata vasten ennen lumien tuloa.
Enemmän on kuitenkin alkanut haitata sisäyksikön lämpötilan muutoksista johtuva “napsuminen”. Suurin haitta siitä on öiseen aikaan, jos nukkuu makuuhuoneen ovet auki. Ääni on huomattavasti kovempi kuin esimerkiksi hanasta tippuva vesi. Napsuminen haittaa jopa päiväsaikaan sohvanokosten ottamista.
Pitäisi varmaan hommata db-mittari, ja tutkia että ylittääkö tästä lähtevä napsumisesta johtuva ääni speksien mukaisen max db-määrän sisäyksikölle (olikohan se nyt panan e9:llä max 38db). Jos napsumisesta kuuluva ääni ylittää speksien mukaisen max db-määrän, kyseessä on mielestäni enemmänkin vika kuin ominaisuus. Olisiko syytä reklmamoida määritysten vastaisesta toiminnasta, varsinkin jos manuaaleissa ei ole mainittu tällaista? (En ole edelleenkään ehtinyt lukea manuaaleja :) Kommentteja?
Pääseekö tästä sisäyksikön lämpötilavaihteluista johtuvasta “napsumisesta” eroon muutoin kuin hommaamalla joku toinen puhallin, joka puhaltaa lämmintä ilmaa sisäyksikköön pitäen sen tasalämpöisenä koko ajan?-)
-tume-
Ainiin, vielä toinenkin juttu:
Osaako joku kertoa, että mitä muutoksia pana e9 vm2006 tuo mukanaan? On siinä ainakin parempi cop, taisi olla jo tasan 5.
Miten lie hintapolitiikka, onko hinnassa eroa?
-tume
Tume. Mistä tuommoinen tieto että uusi e9 olisi tulossa?
Panan jälleenmyyjä kertoi. Maahantuoja vahvistanee asian.
Asennettiin 23.08.2005 Fujitsu ASY9LSBCW ilmalämpöpumppu.
Pumppu on laadukkaan näköinen ja asennus suoritettiin aivan
viimeisenpäälle, Asentajalle ainakin 10+ pistettä.
Panasonikin asentajat ottavat koneesta kovan hinnan ja asennuksen jälki on arvostelun alapuolella ainakin täällä meilläpäin.
Matti: Kuinka kovan hinnan panan asentajat ottavat ja missäpäin?
Pana, Tume: Olisiko kyseessä Panan uusi HE9? Jonkin verran tietoa siitä löytyy täältä:
http://www.createphpbb.com/phpbb/viewtopic.php?t=120&mforum=lampopumput
ja täältä:
http://www.createphpbb.com/phpbb/viewtopic.php?t=119&mforum=lampopumput
Molemmat kirjoitukset, ovat foorumilta http://www.lampopumput.tk
kyllä se jälleen myyjä taisi kuitenkin puhua e9 -sarjalaisista, koska hintaero 05–>06 oli suuruusluokkaa 300-500€. Tuskin kukaan on maksanut 2005 mallista yli 1000 euroa?
Taisipa edustaja puhua vielä cop-luvusta, joka oli tasan 5.
Panasonic maksoi 2100.
Jore/Tikma: tänks palauttamisesta ruotuun. Tuo seinäkiinnitys lähti siitä kun yksi tarjouksen tehneistä oli ehdottomasti sitä mieltä, että seinään vaan, ei resonoi. Olin ehdottamassa juuri ite tehtyä pukkia, mutta kaveri teilasi ehdotukseni. Tiedä sitten miksi..
Poistoveden valutus tietty putkella maahan, ei seinää pitkin.
Mutta, tosiaan, taidan pudottaa tuon lipan alle sijoituksen (pelkään tietty että Toshu ruostuu..!)
Pana/Toshiba: nää on näitä. Mistä mä tiedän, hehe. Toshiba nyt antoi järeämmän kuvan kuin Pana.
Ainoa argumentti on ollut se ruåtsilehden Toshiban COP(-15C) 2,3 kun Panalla oli 1,8 vai 1,9.
Muuten jäi tunne että Panalla hirveästi malleja, joihin kuluttaja sotkeentuu. Toshiban ensivaikutelma oli: vähän malleja -> voitti testin -> kallis. Eli siis päässäni muodostunut laatukuva oli parempi Toshiballa. Tosiasioiden kanssa ei mitään tekemistä.
Noihin valmistajien COP arvoihin lopetin katsomisen päivänä 2, kun selkisi, että kourallinen ilmoittaa lämpötilan missä se on mitattu.
Ainoa varsinainen kriteeri (lämmityspainotuksella) on, että saa vaikka maksaa vähän enemmän kunhan on sen hetken kunkkupeli.
Jokatapuksessa olen oppinut, että mikään selkeä asia tämä ei ole kuluttajan näkökulmasta. Hinnat ja vehkeet vaihtelee joka päivä!
Mut kyl tää tästä!
Piti vielä sanoa mallista CS-W9KP invertteri malli.Sijaiti pohjoispirkanmaalla.
Löytyiskö keneltäkään kokemuksia HITACHIN invertteri malleista.
Nalle. Ulkoyksikön poistovettä ei voi putkittaa. Putkesi jäätyy tukkoon. Ulkoyksikön ja sisäyksikön kondensiovedellä on se ero, että ulkoyksiköstä sitä tulee nimenomaan kun ulkona on kylmä. Sisäyksiköstä taas kesähelteillä kun sisäilmaa viilennetään. Siksi sisäyksikön kondensioveden voi “letkuttaa”. Tuo pukki mitä ehdotettiin olisi varmasti hyvä ajatus. Asentajallasi on ollut jokin toinen ajatus joka on tietty syytä huomioida mutta olisiko asentaja aloittanut hommat vasta keväästä, eikä hänellä siten ole kokemusta talvipakkasten kondensiovedestä tai onko hän asentanut pääasiassa kylmälaitteita jolloin tuota ongelmaa ei edes ole. Joka siis syntyy kun ulkoyksikkö sulattaa itsensä ja valuttaa veden?
Tume. Olisiko mahdollista, että sittenkin tarkoitat Panan uusinta mallia josta mainitsin. Se ei ole e vaan joku muu. Olikohan he. Siinä on cop yli 5 ja happirikastin ja Mitsubishimäisesti aukeava etukansi. Jossei cop:ia oteta huomioon niin laitehan on melkein yhtä hyvä kuin Mitsu. Jos otetaan niin sen cop ylittää rajusti Mitsun joka taisi olla 4,33. ja silloin pidän sitä parhaana mitä nyt on markkinoilla. (Tiedoksi Nallelle) Minulle on itsestäänselvyys, että COP ilmoitetaan aina -7 asteessa.
Jore. Minun ymmärtääkseni COP-arvot ilmoitetaan aina +7.ssä asteessa.
Niin tuo Panan HE-9:n COP on vähän yli 5.
Morjens palstalaisille! Löysin tänne juuri ja ajattelin jättää kommenttini. Muutin vajaa kolme vuotta sitten 50-luvulla rakennettuun “rintamamiestaloon”, seinät on harvat ja eristeitä vähän ja nekin purua. Asennutin jo ennen muuttoa Panasonicin invertterin kahdella sisäyksiköllä. Hintaa oli silloin asennuksineen muistaakseni n. 3600€. Vehkeet on toimineet hienosti ja ollaan oltu pirun tyytyväisiä. Kahden sisäyksikön malli maksoi silloin noin tuhat euroa enemmän kuin tavallinen ja se kyllä kannatti maksaa. Lämmitys ei sitä ehkä vaatisi, mutta yläkerran makuuhuoneiden jäähdytys kesällä vaatii. Mielihyvä vaan lisääntyy kesäisin hyvin nukuttujen öiden jälkeen, kun kuuntelee naapurien valitusta, että ei saa nukuttua kun lämpöä on lähempänä 30 astetta. (Naapureilla on siis samanlaisia taloja)
Säästöstä en niin tiedä, mutta sähköä ainakin säästyy ja maailma pelastuu :) Edellisten asukkaiden sähkökulutuksen perusteella tehdyn arvion mukaan ensimmäisen talvikauden (muutettiin syksyllä ja mittarin luenta keväällä) laskut oli tehty käyttäen n.36000 kwh vuosikulutusta. Meillä on todellinen vuosikulutus liikkunut 18000 kwh:ssa. Sähkönkäytön muista eroista en tiedä, mutta tuskin tuo ero on pelkällä ILP:llä selitettävissä, mutta kai silläkin joku vaikutus on.
Jore: COP arvot ilmoitetaan yleensä +7 asteessa. Sitten pakko ottaa kantaa ulkoyksikön kondenssiveden putkitukseen. Toki vedet voi putkittaa ja jos yksikkö on seinällä hieman korkeammalla, on putkitus järkevä tehdä. Tämä tietenkin vaatii, että putki lämpösaatetaan, ts. laitetaan samaa itsesäätyvää lämpökaapelia putken sisään, mitä laitteen pohjallakin yleensä on.
Moi,
Ehdottamasti ulkoyksikkö pukille/jalustalle, jos on lautaseinä. Itse asensin ensin seinään ja varsinkin yöllä hiljaisena aikana kompura resonoi hyvin sisälle. Uni kyllä aina lakkasi kompuran startatessa. Kuukauden päästä asensin ulkoyksikön jalustalle ja nyt ei kuulu kuin sisäyksikön releen napsauksen, mutta muuten on hiljainen peli.
Asentaja kävi katsomassa paikat talossani ja useampikin hyvä paikka olisi tarjolla Panalle. Nyt vaan ketuttaa, kun itse asennus meni yli kuukauden päähän! Tonnin investointi seisoo autotallissa ja mitään ei voi :-(
Asentaja oli vakaasti sitä mieltä, että millekään pukeille ei kannata konetta laittaa edes puurunkoisessa talossa. Putket kuulemma menee lopulta poikki ennemmin kuin telineessä. Äänet kuulemma saa hyvin kuriin oikealla vaimennuksella.
Ja putkien pituudella ei uusissa invertterikoneissa ole merkitystä. Mitä lyhyemmät, sen parempi hyötysuhde. About 2m putket tulee meille.