Muutama päivä sitten aloimme ympäristöystävällisiksi ja tiputimme sähkönkulutustamme radikaalisti asennuttamalla itsellemme ilmalämpöpumpun.
Jaa että minkä? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Tosin vain kuvaannollisesti: oikeasti vekotin toimii samalla periaatteella kuin pakastin ja jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä.
Perinteisiin sähköpattereihin verrattuna siinä on yksi ylivoimainen etu: jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Suoraa säästöä siis. Hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin on aika taas käynnistellä perinteisiä sähköpattereita. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin. Mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa – itse olen tuon suhteen hieman skeptinen, mutta luulen että 30% on ihan mahdollista. Ja sekin on sievoinen summa rahaa sähköllä lämpiävässä omakotitalossa.
Ilmalämpöpumpussa on lisäksi myös muitakin hyviä puolia: lämpötilan säätö sujuu tyylikkään nykyaikaisesti kaukosäätimen avulla – valitset vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Tervetuloa helteet! Eikä siinäkään vielä kaikki: laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. Hyvästi imurointi! (Noh, tuo valitettavasti ei pidä ihan paikkaansa)
Olemme nyt sulkeneet kaikki lämpöpatterit talosta ja eteisessä sijaitseva pumppu on saanut huolehtia talon lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt – myös viime yön kymmenen asteen yöpakkasilla. Perimmäisissä nurkissa olevat huoneet ovat asteen verran viileämpiä, mutta sitäkin voi halutessaan paikata perinteisellä lämpöpatterilla.
Eli ihan positiviisia ensikokemuksia siis. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, en voi vastustaa kiusausta palata aiheeseen ja hieman leuhkia ilmastoinnilla.
Laitteen merkki on siis Panasonic E12 ja asennuksen hoiti hienosti IVT Center. Terveisiä :)
Mites tommonen käytännössä sijoitetaan? Kuvista päätellen ulkoyksikkö on ikkunoiden alapuolella mutta sisäyksikkö yläpuolella. Miten ko. yksiköt on kytketty toisiinsa?
Mietiskelen tässä, että mihin tommosen voisi sijoittaa omassa talossani. Mahdollisia asennuspaikkoja joihin yksiköt saisi tasan vastakkain on todella vähän tai ei ollenkaan. Paljonko asennuspaikoissa voi olla sivu- tai korkeuseroa?
Meillä ulko- ja sisäyksikön välissä on kaksi huonetta. Välillä kulkee yhdessä nipussa kaksi eristettyä kylmäaineputkea (sisään ja ulos), poistovesiputki ja sähköjohto. Nippu on halkaisijaltaan ehkä n. 5-10 cm.
Matkaa yksiköiden välillä voi olla hyvinkin toistakymmentä metriä ja korkeuseroakin useita metrejä (tarkat lukemat löytyvät laitteiden manuaaleista), eli vastakkain niiden ei tarvitse olla.
Poistovesiputkessa täytyy olla aina kaatoa poispäin sisäyksiköstä niin että siihen kesällä kertyvä vesi valuu pois.
Lisäksi putkien asettelua kannattaa toki miettiä myös niin ettei niistä tule kovin suuria esteettisiä haittoja :-)
MITEN ILMALÄMPÖPUMPPU SOPII TALOON JOSSA LÄMMÖNTALTEENOTTOJÄRJESTELMÄ. KARKAAKO HYÖTY HARAKOILLE.
JOLLAIN KOKEMUKSIA Toshiba PUMPUSTA JA MINKÄ HINTAISIA.
MOI
Ei ole kokemusta lämmön talteenotosta, mutta ei kai se ilma harakoille karkaa sillä se alkuperäinen lämpö täytyy jotenkin kuitenkin tuottaa ja ilmalämpöpumppu on siinä sähköpattereita edullisempi tapa.
Onko ilmalämpöpumpusta sovellutusta,jolla voisi lämmittää 20m³:n uima-allasta? Linkki tietoon.
Tuollainen tieto kiinnostaisi itseäkin. Panasonicin maahantuoja ainakin kertoi sellaisen tiedon meille, että ilmalämpöpumppu ei sovellu uima-allashuoneen (ei siis itse altaan) lämmittämiseen.
Täällä keskustellut pumput ovat toiminnaltaan tyyppiä ilma/ilma – ottavat lämpöä ilmasta ja jakavat lämmön ilman kautta.
Uima-altaan saa lämpimäksi ilma/vesi-pumpulla. Jossa lämpö kerätään ulkoilmasta ja tällä lämmöllä sitten lämmitetään vettä. Tällaiset pumput yhdistetään tyypillisesti lämminvesivaraajaan ja vesikiertoiseen lämmönjakoon (esim. patterit tai lattialämmitys).
Virittämällä tällaisella ilma/vesipumpulla voisi ainakin teoriassa lämmittää uima-altaan vettä. Onko siinä sitten mitään järkeä, niin tuskin ainakaan taloudellisessa mielessä ottaen huomioon mitä veden lämmittäminen sähköllä maksaa ja paljonko pumppuun on investoitava. Asia selviää helposti laskemalla.
Lisätietoa ilma/vesi-pumpuista osoitteesta http://www.citcop.se/
Sivut on ruåtsinkieliset, mutta hei, kamoon! Itse olen ollut ruotsinkielen kurssia vaille maisteri jo 7 vuotta, ja kyllä sitä nyt sen verran ymmärtää – jos ei muuten niin ihan arvailemalla.
Produkter = tuotteet
Luft/vatten = Ilma/vesi
Värmepumpar = lämpöpumput
Ja tehotiedot on ihan arabiankielisin numeroin.
Asun 1.5 kerroksisessa rintamamiestalossa jossa on myös kellaritilat. Siitä tulikin mieleeni että voisiko tuon ilmalämpöpumpun ulkoyksikön sijoittaa lämmittämättömään kellaritilaan jossa kuitenkin on yli 10 astetta lämpöä ympäri vuoden sekä viemäri kondenssivettä varten? Olisi näin nopeasti ajateltuna melko ihanteellinen ympäristö ulkoyksikölle. Meluhaitta saattaisi olla vähän suurempi. Mitä mieltä olette? Onko jotain, mitä en ole huomannut, ja tarvitsisi ottaa huomioon.
Asentaja kertoi tarinan eräästä jolle oli tullut mieleen samanlainen ajatus – hän oli siis asentanut ulkoyksikön autotalliin. Ulkoyksikkö hajosi parissa vuodessa (kuulemma ainoa hajonnut ulkoyksikkö mistä ovat kuulleet firman historian aikana).
Lämmittäessä ulkoyksikkö puhaltaa ulos kylmää ilmaa. Käsittääkseni seurauksena olisi että kellariin sijoitettu ulkoyksikkö tekisi talvella kellarista pakastimen eikä sen jälkeen pystyisi enää tuottamaan lämpöä ennenkuin kellari taas lämpenee.
Kesällä se vastaavasti lämmittäisi kellarin hiljalleen saunaksi. Tämä siinä tapauksessa että kellarissa ei olisi riittävää ilmanvaihtoa – ja kun ilmanvaihtoa kerran tulee olla, lopputuloksena on se että ulkoyksikkö kannattaa sijoittaa ulos missä korvausilmaa on saatavilla rajattomasti.
meillä on myös tuo panasonic ilp.hieno peli
varsinkin laitteen viimeistely ja rakenne
vakuuttaa.
laite asennettiin maaliskuussa-04,joten muuten
olen aika noviisi tässä asiassa.
katsotaan muutaman vuoden päästä tuliko säästöä.
(ainakin näin lyhyellä kokemuksella voin suositella.jos ei nyt säästöä,niin asumismukavuutta lisäävänä laitteena).
Mukava olisi kuulla, miten olette istuttaneet lämpöpumpun sisäyksikön asuntojenne sisustukseen. Lämpöpumpun hankinta on nimittäin meillä harkinnassa, mutta mietityttää se, miltä vekotin 1900-luvun alkupuolella rakennetun huvilan perinnetapetoidussa seinässä sitten näyttää. Onko kokemuksia siitä, miten esim. kotelointi tai maalaaminen vaikuttaa laitteen tehoon?
Ilmalämpöpumpun kuori on muovia ja siinä on runsaasti reikiä sekä ilman sisäänottoa ja puhallusta varten. Maalaus ehkä onnistunee, tuloksesta en kyllä sitten osaa sanoa mitään.
Kotelointi tuskin kannattaa, koska ilman vapaa liikkuminen laitteen ympärillä on tärkeää. Sen täytyy voida imeä vapaasti huoneilmaa yläpuolelta ja edestä sisäänsä ja puhaltaa sen alareunastaan ulos niin että ilma leviää mahdollisimman laajasti asuntoon.
Tuossa valokuvassa näkyy miten laite sopii meillä sisustukseen. Ei se mikään komistus ole, mutta on toisaalta eteisen katonrajassa suhteellisen piilossa silmistä.
Olen harkinnut ilmalämpöpumpun ostamista (täydentämään suorasähkölämmitystä), mutta on jäänyt vielä ostamatta koska en ole ihan vakuuttunut laitteen hyötysuhteesta. Lämpöpumpun hyötysuhdehan on heikoimmillaan kovilla pakkasilla, jolloin lämmitystarve on suurimmillaan. (Talossamme hyödynnetään aurinkolämpöä, joten keväällä ja syksyllä lämmitystarve on pieni, ja kesällä tietysti olematon.)
Vaihtoehtoina olisivat maalämpö tai poistoilmalämpöpumppu vesikiertoisella lattialämmityksellä, mutta nämä taas vaativat huomattavasti kovemmat investoinnit kuin pelkkä ilmalämpöpumppu.
Onko kellään esittää mitään _faktoja_ siitä, paljonko ilmalämpöpumppu tuo säästöä, kun kulutus mitataan ympäri vuoden Suomen olosuhteissa? Onko “säästöä jopa 50%” vain mainospuheita?
(Hinnaltaan ilmalämpöpumpun ja maalämmön väliin sijoittuu poistoilmalämpöpumppu, mutta hyötysuhteen kannalta sillä on periaatteessa sama ongelma kuin ilmalämpöpumpussa. Sisään tuleva korvausilma, jota kai tuleekin melko runsaasti kun pumppu jauhaa täysillä, on tietysti kylmintä juuri silloin kun lämmitystarve on suurimmillaan. Löysin netistä idean (http://koti.mbnet.fi/otec), että korvausilman voisi kovimmilla pakkasilla imeä taloon maahan kaivettujen (tai järveen upotettujen) putkien läpi (jolloin ilma imisi itseensä “maalämpöä”). Olisikohan tässä mitään järkeä?)
Lisäys edelliseen, että kesällähän talon jäähdytys onnistuisi imemällä taloon ilmaa samojen maaputkien kautta. En tosin tiedä, tulisiko putkiin kertyvän kondenssiveden tm. juttujen kanssa ongelmia.
Hups, antamani linkki ei näköjään toimi. Tässä vielä toimiva versio:
http://koti.mbnet.fi/otec
Remontoimme kolmiota. Talossa on suora sähkölämmitys, patterit vuodelta -69.
Tarkoitus olisi laittaa ilmalämpöpumppu (palvelisi ilmeisesti myös siitepölyallergikkoa).
KYSYISIN, kannattaako hankkia uudet (varaavat?) lämpöpatterit ikkunoiden alle vai laittaa lattialämmitys kun lattiapinnat uusitaan -?
Meillä on vesikiertoinen lattialämmitys kaikissa lämpimissä tiloissa, lämpö hankitaan maalämpöpumpulla. En vaihtaisi lattialämmitystä kuin pakon edessä pois, paitsi tällöin kattolämmitykseen, josta on meillä hyvät kokemukset. Lattialämmityksessä lämpö on miellyttävä eikä ole patterit haittaamassa (vaimon mielestä tärkeä asia).
Onko kenelläkään kokemuksia/näkemystä onko vastaavaa hyötyä laittaa vielä ilmalämpöpumppu kun on jo maalämpö käytössä? Kesää varten olisi varmaan mukava mutta muuten?
Jos käytössä on maalämpö, laitteen asennus lämmityksen takia on täysin hyödytöntä, koska maalämmön hyötysuhde on parempi. Maastahan saa lämpöä vielä pakkasillakin, kun taas ILP:in hyötysuhde laskee -15-20 keleillä yhteen tai ehkä allekin.
Onko kellään kokemusta ilmalämpöpumpusta jonka sisäyksikkö asennetaan kattoon eikä seinälle?
Sinänsä sisäyksikkö joka puhaltaa neljään suuntaan luulisi olevan tehokkaampi kuin yhteen suuntaan puhaltava seinämalli, onkohan näin?
Löysin netistä kaksi valmistajaa joilla tälläinen malli on myynnissä, Hyundai ja Argo.
Minulla on itselläni käytössä kattomallin argo, voit kysellä:
tatu@jemimar.fi
http://www.jemimar.fi