Muutama päivä sitten aloimme ympäristöystävällisiksi ja tiputimme sähkönkulutustamme radikaalisti asennuttamalla itsellemme ilmalämpöpumpun.
Jaa että minkä? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Tosin vain kuvaannollisesti: oikeasti vekotin toimii samalla periaatteella kuin pakastin ja jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä.
Perinteisiin sähköpattereihin verrattuna siinä on yksi ylivoimainen etu: jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Suoraa säästöä siis. Hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin on aika taas käynnistellä perinteisiä sähköpattereita. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin. Mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa – itse olen tuon suhteen hieman skeptinen, mutta luulen että 30% on ihan mahdollista. Ja sekin on sievoinen summa rahaa sähköllä lämpiävässä omakotitalossa.
Ilmalämpöpumpussa on lisäksi myös muitakin hyviä puolia: lämpötilan säätö sujuu tyylikkään nykyaikaisesti kaukosäätimen avulla – valitset vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Tervetuloa helteet! Eikä siinäkään vielä kaikki: laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. Hyvästi imurointi! (Noh, tuo valitettavasti ei pidä ihan paikkaansa)
Olemme nyt sulkeneet kaikki lämpöpatterit talosta ja eteisessä sijaitseva pumppu on saanut huolehtia talon lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt – myös viime yön kymmenen asteen yöpakkasilla. Perimmäisissä nurkissa olevat huoneet ovat asteen verran viileämpiä, mutta sitäkin voi halutessaan paikata perinteisellä lämpöpatterilla.
Eli ihan positiviisia ensikokemuksia siis. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, en voi vastustaa kiusausta palata aiheeseen ja hieman leuhkia ilmastoinnilla.
Laitteen merkki on siis Panasonic E12 ja asennuksen hoiti hienosti IVT Center. Terveisiä :)
SUURKIITOS vielä kaikille ilmalämpöpumppujen toimintaa ja niiden eroja sekä lattialämmitysasioita kommentoineille! Nyt voimme hyvillä mielin odotella Toshiba Daiseikain asennusta ja alkaa perehtyä sen käyttöön. Pääasia on, että saamme kesällä viilennettyä talon, niin ettei esim. vatsatautisen lapsen tarvitse kärsiä enää tukalasta kuumuudesta (näin kävi viime kesänä). Mielenkiintoista on myös lämmitysmahdollisuus, jota täytyy ainakin kokeilla ja käyttää silloin kun se hyvältä tuntuu. Säästöjä olisi tietysti kiva saada, mutta meillä ilpin ei tarvitse maksaa itseään takaisin. Olisimmmehan joka tapauksessa hankkineet viilennyksen. Tavoite voisi olla se 400 e, minkä verran parempi kone lämmitysominaisuudella maksoi lisää pelkkään viilennyslaitteeseen verrattuna…
Leutoa lopputalvea ja suuria COPeja kaikille! Tulkaahan taas apuun sitten, kun tarvitsen käyttövinkkejä ja apua mahdollisen maanantaikappaleeni oikkujen tulkintaan!
Kalle Kehvelille.
En ole mittaillut noin kovilla pakkasilla, mutta uskoisin sen olevan lähes sama -30 astetta. Lämpöhukka seinistä hieman lämmittää muttei asteita kuitenkaan. Meillä ei piippu kulje noiden sivu ullakoiden kautta.
Diilerille.
Luulenpa ettei tuo ilman lämmitys kannatta, mutta jos lämmittäisi kompressorilta lähtevää kuumaa putkea menisi lämpöenergia paremmin sinne minne halutaan eli sisäyksikölle. Lämpöpuhallin sisälle vaan.
Mitenkäs kaskadi kytketyt kompressorit toimisivat kovilla pakkasilla. toinen auttaisi toista.
Näin tässä pikaisesti ajattelin.
Aho Jouko.
Katsottu on ullakolla monet kerrat kun on helppo mennä ja tulla samasta ovesta, se on niitä “rintsikan” hyviä puolia. Hyvinhän ne höyryt poistuu kun puhallin lähtee pyörimään. Tästä kosteuden kerääntymisestä minua on jo aiemmminkin varoiteltu. Nyt kun oli nämä kahden- kolmenviikon ‘kovat’ pakkaset seurasin juuri tuota huurteen muodostumista ullakon seiniin ja kattorakenteeseen. Huurretta tai jotain sen kaltaista syntyy puupintoihin kun sulatus on käynnissä ja ulkoyksiköstä nousee “usvaa”. Kun puhallin jälleen käynnistyy poistuu huurre pinnoista. Näiden kahden talven aikana ei ole syntynyt kostumisesta kieliviä jälkiä. Tulevaisuus näyttää miten käy. Itsehän olen ongelmani kehittänyt ja myös niistä joudun vastuun kantamaan jos niitä syntyy. Tietoinen valinta. Onhan ne ulkovuorin laudatkin sateen kastelemina monta kertaa vuodessa ja joskus viikko kaupalla eikä ne viiteenkymmeneen vuoteen lahoa. Vanha hirsi rakennus vuotavine pärekattoineen on hyvä vertailukohta myös :).
No joo Eino lähtee nyt paikkaan jossa ei pumppu eikä tietoneen tuuletin hurise. Lueskelen näitä taast ensiviikon lopulla.
Eino.
Sami
Ulkoyksikön huoltaminen… ilmalämpöpumppumme täyttää 3 vuotta..
eipä kai siitä ulkoyksikön huoltamisesta haittaakaan ole, kerran vuodessa käy katsomassa paistaako kennosta päivä läpi, ei siellä viitsi alvariinsa ravata, siihen ei riitä aika eikä energia.
syksy on paras ajankohta tarkistaa ulkoyksikkö ns. kivijalka asennuksessa kun lehdet on tippunu, pölyt ei pölise, puiden lehtiä, neulasia etenkin puustoisella tontilla kertyy sinne kennon ja laitekotelon pohjan väliin.
joo .. tarvittaessa letku käteen varovasti voi kennon takaseinää huuhdella ylhäältä alas ja varovasti harjaillakin pehmeällä pensselillä ehdottomasti lamellien suuntaisesti…sijoituspaikastahan se on kiinni mitä kertyy, ylempänä maanpinnasta ilma puhtaampaa…
sulatukset huuhtelevat kennoa mutta ainoastaan talvella kun ilmassa vähemmän epäpuhtauksia, pölyä.
Eino Vaari
Ehkä huono vihje? Järjestäppä “Rintsikan”painovoimaisen ilmanvaihdon
putkitus ulkoyksikön taakse. (ei liesituuletinta) Saatat onnistua
parantamaan sisäilman raikkautta = vähemmän tunkkainen.
Vaikka ilppi puhdistaa.
ps. taitaa olla ullakko maalattu/ ulkoseinät ei.
? Lähditkö hometta pakoon?
Vaatiiko ilmalämpöpumppu oman pistorasian?
Käytöohjeessa on vaatimus 15 A ja maajohdon paksuus 1.5mm2.
Tuo johto yltäisi tuohon pesukoneen pistorasiaan, johon voi laittaa 2 pistoketta. Sen sulakekoko on 16A ja tulee suoraan keskukselta, eli pesukone on ainut käyttäjä.
Vuonna 2002 ostetiin IVT-Centeristä (=TS-tekniikka) Turusta Panasonicin inverftteri-ilmalämpöpumpun.
Vuoden käytön jälkeen rupesi sisäosan puhallinmoottori pitämään ärsyttävää meteliä. Laakerit oli loppu.
TS-tekniikan toimitusjohtaja vastasi yhteydenottooni, että “takuuaika on umpeutunut” ja asia eteni monen mutkan kautta kuluttajavalituslautakuntaan, josta puolentoista vuoden jälkeen luonnollisesti tuli päätös, että puhallinmooottori on vaihdettava TS-tekniikan laskuun. Takuuajalla ei katsos ole merkitystä, vaan kuluttajasuojalaki määrää.
Kesti kaksi kuukautta, jonka jälken TS-tekniikka vaihtoi moottorin.
Tuon rumban jälkeen on kulunut noin vuosi, ja vika on uusiutunut.
Arvatkaapas mitä TS-tekniikan (=IVT-center) toimitusjohtaja vastasi kun kysyin mitä tehdään. “Takuuaika on umpeutunut”.
Ja taas pitää aloittaa sama perkeleen rumba.
Panasonicin ilmalämpöpumppu kestää vuoden (kahdella tuttavalla on sama kone, molemmissa sama vika!).
TS-tekniikka toi maahan nämä koneet Ruotsista, eikä varsinainen maahantuoja, kaukomarkkinat Oy, halua olla missään tekemisissä näitten laitteiden kanssa.
Älkää Herran tähden ostako Panasonicin vehkeitä, ei varsinkaan TS-tekniikalta!
Heti kun kyseinen kone on maksanut itsensä takaisin, se lentää aivan helvetin kauas meidän talosta!
Kuinkas kauan se kuluttajasuoja”takuu” on voimassa?
Pettääkö pumppu…
Jos ulkoyksikön kennosto jatkuvasti kuiva ja kiiltävä taitaa olla
kylmäaineet tai sähkö, joka on “savua” karannut taivaan tuuliin.
Hanki korjaaja joka lisää joko “savua” tai kylmäainetta.
Nalle & tulevat ilppiasiakkaat:
Ostakaa laitteenne vain ja ainoastaan virallisen maahantuojan
valtuuttamilta asennusliikkeiltä. (Takuut toimii!)
Nalle: Minuakin kiinnostaa ihan myyjänä, että miten kauan tuo kuluttajasuojatakuu kestää. Minä olen ollut viimeisen 10 v siinä uskossa, että kuluttajasuoja suo yhden vuoden takuun. Olen päivittänyt kyseisen tiedon yleensä 3 vuoden välein. Nyt olisi taas päivityksen vuoro. Olen siitäkin syystä kiinnostunut, että jos laitteilla on parempi takuu kuin mitä annan ymmärtää niin on se myynnin kannalta aika oleellinen myyntivaltti. Tosin kaikilla muilla myymillämme pumpuilla on kahden vuoden takuu paitsi Panan kiinamalleilla joilla vuosi ja Fujitsulla, jolla 5 vuotta.
kyllä kenno kiiltelee kuin uusi johtuu lähinnä siitä ,että vintin ilma on 4-5m korkeudella kuivempaa kuin ulkoilma
ts. jos ajatellaan perinteistä ns. kivijalka asennusta 1 m korkeudessa maanpinnasta jolloin maakosteus sulamis-sadevedet yms. lisäävät ilman kosteutta/huurtumista huomattavasti..usein myös lumi ja sadevesi pääsevät esteettä kennon pinnalle ja laitekoteloon, kyllähän kosteus sisältää myös lämpöä/energiaa mutta jäätymisriski kasvaa ja samalla sulatusten määrä mikä on energian haaskausta.
usein eri lämmitystapoja vertailtaessa tärkeä valintakriteeri on käytön helppous esim. suora sähkölämmitys on kallis mutta se valitaan koska käyttö on vaivatonta ja siitä ollaan valmiita myös maksamaan..
sama pätee ilppi touhuissakin sitä vaan haluaa päästä helpolla ettei tarvi pohdiskella ja tarkistella pelaako systeemi ja silloin pitää laitteet asentaa hyvään käyttöympäristöön jolloin ne eivät ole suoraan alttiina mm. sään vaihteluille.
sähkö on savua ? kivihiilivoimalassa vai ?
pumppu pettää,
esim. sähkökäyttöisessä porakoneessa sähkö on pahanhajuista savua. Kun se tulee porakoneesta ulos, ei se toimi enää.
Sähkö on siis poistunut porakoneesta.
Eikä tämä keskustelu niin vakavastiotettavaa ole.
Nalle
Mikä panan malli oli kyseessä????
Kuluttajansuojatakuu. Tuotteen tulee kestää niin kauan, kuin se normaalikäytössä on syytä olettaa. Vapaaehtoinen takuu on periaatteessa jopa turha, mutta toki selvittää asiaa huomattavasti. Takuuajan jälkeenkin tuote on korjattava tms, jos siinä ilmenee tuotteesta, kuten materiaalista tai valmistuksesta johtuva vika, joka ilmeisesti aiheuttaa sen, että tuote on oletettua heikkolaatuisempi. Takuu ei siis pääty yhtenä päivänä. Ilmalämpöpumpun voi odottaa oikealla ja asiantuntevalla hoidolla kestävän muutaman vuoden. Mikä sitten on normaalia, sitä voi punnita monin tavoin.
Dealer on aivan oikeassa. Tulee olemaan kiinnostavaa nähdä mitä kuluttajasuojalautakunta sanoo, kun korjaus kesti tasan vuoden.
Ostin koneen (CU-E9BKP5) Jouluna 2002, ja ongelma ilmeni tammikuussa 2004, eli juuri takuuajan umpeuduttua. Oikeastaan se meteli alkoi jo aikaisemmin, mutta se tuli niin hiljalleen voimakkaammaksi, etten tajunnut mistä oli kyse ennen kuin oli liian myöhäistä takuun kannalta.
TS-tekniikalta tuli tieto, että sisäosa oli liian huonosti puhdistettu. Tämä siitä huolimatta, että ne vastauksessaan kuluttajasuojalautakunnalle totesivat, että “kone ei tarvitse muuta huoltoa kuin suodattimien ajoittainen puhdistus”, mikä on täyttä puppua sekin.
Kone siis toimi vuoden verran ostohetkestä. Sitten tappelin kyseisen firman kanssa melkein kaksi vuotta ennekuin vika korjattiin (kuluttajavalituskunnan päätös oli vieläpä yksimielinen) minkä jälkeen se toimi vuoden verran. Videssä vuodessa kone on toiminut hyvin yhteensä vähän alle kaksi vuotta. Paskavärkki sanon minä, ilmavesilämpöpumppu lähifirmasta on seuraava valintani, mutta ei missään nimesä Panasonic tai IVT!
Aion vaatia lämpöpumppukaupan purkua .
Miten taisto etenee ?
Onpa hyvä tietää, että omassa tapauksessanikin vuodenkin takuuajan jälkeen voi saada laitteen korjattua takuun piikkiin. Ainoa miinus mikä on tullut esiin on ollut -10 ja -15 välillä ajoittain alkava tärinä sisäyksikössä. Koska ääni ei johdu puhaltimesta, se mitä ilmeisimmin on kompuran “kovilla kierroksilla” syntyvää resonanssia. Kun lämpötilan pyyntiä muuttaa pienemmäksi tai suuremmaksi loppuu ääni. Jos tämmöiseen ongelmaan on jollakin ratkaisu niin olisi mukava kuulla.
Laite (Ultimate 18 Super inverter) on palvellut kuukautta vaille vuoden ja lopulliset säästöt ovat vihdoinkin selviämässä. Lämpötila on ollut kovilla pakkasilla 19C ja leudoimmilla 20-21C. Yösähkössä on säästymässä lähes tasan puolet eli 11 000kWh sekä päivälämmityksessä vaatimattomimmin 2 000kWh ja kun rahan palautus lasketaan juuri korottuneiden hintojen perusteella saadaan ehkä jopa 900€, eli enemmän kuin näytöskappale laite maksoi. Tallin lattialämmitys korvattiin pattereilla, josta syntyi huomattavat säästöt (seurailin päivittäin kulutuksia eri vaihtoehdoilla), ja vaatetta ja villasukkaa on päällä ollut, mutta elämänlaatu ei ole heikentynyt. Nyt voi ainakin hyvällä omallatunnolla tuntea tehneensä jotain ympäristönsä hyväksi. Sähkölämmitysaikoihin lämpötila oli jopa 25C, mutta aivan ilmiselvää on, että laite on toiminyt hyvin. Yleisenä vinkkinä kaikille, jotka tavoittelevat säästöjä on, että lattialämmitys varsinkin tallissa on monin kerroin kalliimpaa kuin pieni patteri. Ja villasukka jalassa vie täysin tarpeen lämpimään lattiaan, johon itsekkin olin tottunut!
ilmari, osaatko arvioida miten paljon säästöstäsi tulee keskilämmönlaskemisesta ?
Aho Joukolle.
En lähtenyt pakoon hometta. Olen asunut samassa talossa vuodesta 1972 lähtien. Ei terveessä talossa ole hometta. Lähdet varmaan itsekin joskus pois kotoasi muunkin syyn kuin homeen vuoksi.
Loma kotini on myös “rintsikka”, tosin vielä ilman ilppiä.
Onko sinulla itselläsi ilppiä vai asutko elementti lokerossa jossain puiden latvojen tasolla asfaltti viidakossa ?;)
Ei kai se sinua haitta, jos joku on saanut hyvän mielen kun on voinut toteuttaa hullun ideansa sijoittamalla ilpin vintille.
Ilman vaihto ja lämmöntalteenotto hoituu jo koneellisesti. Enkä laittaisi kosteaa sisä ilmaa menemään ulkoyksikön kennolle ja tiivistymään siihen. Kenno ottaa paremmin lämpöä ulkoilmasta kuivana ja huurteettoman siellä vintillä, miksi pilaisin toimivan asennuksen.
Katsoin aamulla töihin lähtiessäni “tiedon keruun” ja viime vuorokautena oli vain kaksi sulatusta, vaikka keli onkin nollan tuntumassa ja kostea.
Niin tuosta savusta. Ei se sähkö ole sitä savua, vaan se taisi mennä niin, että laite saa voimansa savusta. Kun savu poistuu laitteesta laite ei enää toimi.
Ihmisen henkikin poistuu tietyllä tavalla kun ihminen kuolee.
Eino
Lämpöpumppumyönteisiä kansanedustaja ehdokkaita?
Onko niitä?
Eikö ne kuule ole kaikki, kun niin bioenergiasta, vaihtoehtoenergioista sekä maalämmöstä ovat puhuneet.
Kukaan ehdokkaista vaan ei ole tainnut ehtiä ilppiä itselleen ostaa, koska tuotahan olisi mainostettu välittömästi “tein muuten juuri hiljattain ympäristöteon ja…”