Muutama päivä sitten aloimme ympäristöystävällisiksi ja tiputimme sähkönkulutustamme radikaalisti asennuttamalla itsellemme ilmalämpöpumpun.
Jaa että minkä? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Tosin vain kuvaannollisesti: oikeasti vekotin toimii samalla periaatteella kuin pakastin ja jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä.
Perinteisiin sähköpattereihin verrattuna siinä on yksi ylivoimainen etu: jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Suoraa säästöä siis. Hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin on aika taas käynnistellä perinteisiä sähköpattereita. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin. Mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa – itse olen tuon suhteen hieman skeptinen, mutta luulen että 30% on ihan mahdollista. Ja sekin on sievoinen summa rahaa sähköllä lämpiävässä omakotitalossa.
Ilmalämpöpumpussa on lisäksi myös muitakin hyviä puolia: lämpötilan säätö sujuu tyylikkään nykyaikaisesti kaukosäätimen avulla – valitset vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Tervetuloa helteet! Eikä siinäkään vielä kaikki: laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. Hyvästi imurointi! (Noh, tuo valitettavasti ei pidä ihan paikkaansa)
Olemme nyt sulkeneet kaikki lämpöpatterit talosta ja eteisessä sijaitseva pumppu on saanut huolehtia talon lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt – myös viime yön kymmenen asteen yöpakkasilla. Perimmäisissä nurkissa olevat huoneet ovat asteen verran viileämpiä, mutta sitäkin voi halutessaan paikata perinteisellä lämpöpatterilla.
Eli ihan positiviisia ensikokemuksia siis. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, en voi vastustaa kiusausta palata aiheeseen ja hieman leuhkia ilmastoinnilla.
Laitteen merkki on siis Panasonic E12 ja asennuksen hoiti hienosti IVT Center. Terveisiä :)
Pakko puuttua tuohon epäillysti “härikön” nimerkkiä “pettääkö pumppu” tekstiin. Samainen teksti pyöri täällä jo kuukausi sitten. Mikään ei tunnu muuttuvan kuukaudessa. Naapurilla tuntuu olevan huippukärsivällinen sekä pumppu aivan huippukestävä kun on sitä jo noin kauan kestänyt. Tuon kaltaisesti ääntelevä pumppu ei voi kestää viikkoa pitempään. Saman jutun saamme kuulla taas kuukauden kuluttua, jos vanhat merkit pitävät paikkaansa.
Diileri: Niinpä. Ostan kunnon pumpun ja jos se menee rikki, ammattimies käy korjaamassa.
Kalle Kehveli: Meillä täytyy vandalismin vaara ottaa huomioon asennukessa, sillä pojat ovat aktiivisia ja tiedonjanoisia ja tyttökin tykkää tunkea tavaraa ainakin pölynimurin aukkoihin…
“Minkäänlaista huurretta tai jäätä ei ulkoyksikössä ole näkyvissä”
Jos noin on, niin sitten se pumppu ei taida toimia oikein. Huurretta pitäisi tulla ja se sulatetaan pois!
Sepä se ehkä se jää on ulkoyksiköstä sulanut. Kävin uudelleen sitä tutkailemassa taskulampun avulla päältä ja sisältä enkä huurretta tai jäätä löytänyt.
En tiedä laitteen toimintaperiaatetta niin paljon että osaisin arvioida toimiiko oikein, sisäyksikkö puhaltaa lämmintä ja talossa ei ole muuta lämmitystä kuin kylpyhuoneenlattialämmitys. Olen testannut sen tehon sulkemalla kylpyhuoneenoven ja lämpömittari näytti lukemaa +17c. Oven auki pitäminen nostaa lämmön n. 20c. josta olen vetänyt johtopäätöksen että sen teho ei riitä talonlämmitykseen ainakaan talvella.
Kalle Kehveli kyseli onko vandaalit olleet ylkoyksiköiden kimpussa.
Ei meillä maalla ainakaan vielä.
Mutta kysymys teille asennusasioista tietäville. Voiko tuota ulkoyksikköä asentaa ylemmäksi tai välikatoille tai muualle suojaan ettei pumputtomat naapurit pääse kynsineen niihin kiinni?
Aika usein nimittäin näkee yksikön asennetun n.polvenkorkeudelle onko syynä tekniikka vai asentajan mukavuudenhalu en tiedä. Meillä pumpun alareuna on maasta 165cm että kyllä sen ylettää mies rikkomaan jos kova halu on.
pienpii. En ole koskaan asentanut yhtään pumppua mutta tiedän niistä jotain. Syynä on kondenssivesi. Oikea asennuskorkeus on 50-90 cm. Alaraja siksi, ettei se hautautuisi lumeen ja yläraja siksi, ettei kondenssivesi roiskuisi pitkin seiniä. Ulkoyksiköitä näkyy asennetun lähes katonrajaan räystään alle mutta silloin asennuksessa ei jostain syystä ole huomioitu näitä seikkoja tai ne on kierretty. Kondenssiveden roiskumisen voi kiertää lämpösaatteella mutta katon rajaan asennettu ulkoyksikkö voi sulatushöyrynsä takia halkaista jopa kattotiiliä ainakin teoriassa. Itse en uskaltaisi sitä riskiä ottaa.
Diilerille Ja pettääkö pumppulle… no miksikäs ei muillekkin.
Meillä on pumppu ullakolla rintamamiestalossa. Saatan olla Diilerin mieliksi tuperä epänormaali ja pettääkö pumpun mielestä siten ainakin kohtalo toveri.
Siellä se on pumppu ollut ja hyrissyt jo liki kaksi vuotta ullakolla. Viime talvena lämmiteltiin varovaisesti kun ei uskottu, että pumpun teho riittäisi kylmillä keleillä. Kaikissa huoneissa oli lämpöpatterit säädetty pienelle lämmölle ja ne olivat aina pikkuisen haaleita. Pummppu lämmitti harvakseen. Viimesyksynä vääntelin sulakkeita irti ja nyt on vain yksi lämpöpatteri yläkerrassa ja yksi lämpöpatteri alakerrassa “virrassa. Ne on säädetty niin ettei ne lämpene ulkolämpötilan ollessa yli -15 asteen ollenkaan. Lämpöä on riittäny aina -26 asteeseen saakka. Kylmemmästä en tiedä kun ei ole ollut enemmän pakkasta. Sulatus vedet menee putken pätkällä ulos ja siitä nelisen metrin pudotuksella lumihankeen, koreasti pissii meidän rintsikka noin kolmen tunnin välein. Alleen laite ei tiputa eikä roiski vettä, sisäsiistiksi kun olen opettanut. Sulanapito kuluttaa noin 40W joten voitolle pääsee lämmön tuotossa vielä noilla 26 asteen pakkasilla, Ovela laite tuo on/off kun ottoteho putoaa pakkasilla COP pysyy pitempään yli yhden ?;)
Pumppu on R407C on/off kahdella erillisellä sisäyksiköllä ja kompressorilla.
Kesällä jäähdytys toimii hyvin vaikka pumpun ulkoyksikkö on siellä ullakolla (n. 4kW/vrk/ n.100m2). Pumppu on asennettu pohjoisenpuolen lullakolle joten aurinko ei kesälläkään paljon lämmitä ullakkoa.
Pettääkä pumppu kaverille sen verran, että oletko varma onko ullakko lämpömittarisi näyttämä oiken. Meillä ullakko lämpötila on vain pariastetta korkeampi kuin ulkona silloin kun pumppu ei puhalla lämpöjä ulos ullakolta. Seinässä ei ole kuin Halteksia ja purua.
Aurinkoista kevättä kaikille sekä sulavia jääpuikko ja kompressoripetejä Tossu miehille. Kyllä se naapurin Tossukin hiljenee kun jäät sulaa pois.
t. Eino
Sanyo 124 asennettu syksyllä ja nyt tämän yhden talven on lämmittänyt ja tasaus helmikuun puoleen väliin -6900 Kwh ! Että kyllä ilpit tosiaan toimii vaikka välillä näkyy epäilyjä, täälläkin olen lueskellut jonkun väittämiä että ilmalämpöpumppu ei sovellu lämmitykseen, se on huttua se, mie olen tyytyväinen!
Eino Vaari:
Todella mielenkiintoista. En epäile ollenkaan sanojasi. Joskus se vaan toimii. Täällä ei 40 W sulatuskaapeli tahdo riittää saatteeksi edes lyhyemmillä matkoilla. Laskennallisesti ullakkosi pitäisi olla noin 5-10 astetta kylmempi kuin ulkoilma näin talvella jolloin se pudottaa hyötysuhdetta aivan oleellisesti. Kesällä sen pitäisi olla kuuma kuin sauna mutta kuten totesit, näin se ei kohdallasi ole. Kehoitan kuitenkin muita varovaisuuteen tuollaisten asennusten kanssa. Tämä tilanne silloin kun laudoitus on siten, että joka toinen lauta on irti jolloin ilma pääsee 50% suodatteella.
Tästähän on kokemusta jo vuosien takaa kun eräs firma asensi ulkoyksikön kellariin. Tapauksesta tuli ensimmäinen kyseseslle firmalle kun pumppu hajosi. Ajatus oli, että viileä kellari antaisi lisähyötysuhdetta ulkoyksikölle mutta jo alle tunnissa kellarista tuli täydellinen sauna.
Ulkoyksikkö on nimensä mukaisesti ulkoyksikkö ja sen paikka on ulkona missä ilmaa on vapaasti saatavilla eikä sen lämpötila muutu ainakaan pumpun aiheuttamana.
Pingback: Eero Pykäläinen - blog » Arkisto » Siparila - paremman laadun paneelit
Diilerille.
Ulkoyksikkö on siis katon alla siellä ullakolla. Se puhaltaa tarkoitukseen tehdystä aukosta ilmaa ulos ja ottaa kennoonsa ilman ullakko tilasta. Se ei ole suljetussa tilassa, kuten ei ilmeisesti ole lämpöpumppu foorumilla kirjoittelevan pp:kään ulko yksikkö.
Olet vain ilmeisesti ymmärtänyt asian niin, että ulkoyksikkö on asennettu umpinaiseen tilaan ja ainoa ilmankierto on räystäslaudoituksen välistä satunnaisesti ullakolle tuulahtava ilma.
Ullakkoni ei ole siis pakastin. Ymmärräthän jo mikä on ideana ullakko asennuksessa.
Sulatusvesien poistoputki on eristetty ja sen lämpötila on -20 asteen pakkasella vielä +15 astetta. Kuten kirjoitin opettaneeni ukoyksikön sisä siistiksi. Se vaati joitain muutoksia ullakko tilaan ja ulkoyksikön pohjalevyn rakenteeseen. Tekemistäni ratkaisuista en nyt tässä halua muuta kirjoittaa.
Kellari asennukset ja umpinaiseen tilaan tehdyt asennukset ovat asia erikseen niihin en puutu. Pumpun kestoikää en osaa arvailla. Tehköön lämpöä ja kylmää niin kauan kuin toimii. Ostan sitten uuden…sinne ullakolle senkin.
Vielä muutama asia jotka ovat mielestäni plussaa ullakko ja mahdollisesti katokseen asennuksessa.
Ullakolla ulkoyksikkö ei kerää kosteutta syksy sateissa ollenkaan, kenno pysyy kuivana ja huurteettoman nolla keleille saakka.
Lumituiskulla ei tarvitse huolehtia lumen tukkiman kennon puhdistuksesta. En ole myöskään tarvinnut kaadella lämmintä vettä sulatellakseni jää möykkyjä ulkoyksikön nurkista ja pohjalevyltä.
Niin ja tämä pumppu sijaitsee itäsessä Suomessa pituuspiirin 27 astetta 44 minuttia kohdalla.
Aivan kuten sanoit.
“Ulkoyksikkö on nimensä mukaisesti ulkoyksikkö ja sen paikka on ulkona missä ilmaa on vapaasti saatavilla eikä sen lämpötila muutu ainakaan pumpun aiheuttamana.”
Ulko yksikkö ei ole asennettu sisälle vaan ulos.. “katoksen” alle.
Eino ?;)
Kyssäri”eikalle”:
Paljonko siellä ullakolla on lämpötila,kun ulkona -30.
Eino Vaari. Nerokasta. Vähän tuota arvelin, että olit osannut nuo niksit. Halusin kuitenkin valottaa mitä tapahtuu jos ei tiedä mitä tekee. Näyt tietävän. Minulta kysellään kaikenlaista. Toisinaan en osaa vastata. Koska tietosi on arvokasta niin esitän kysymyksen joka minulle esitettiin mutten osannut vastata.
Eräs asiakas esitti minulle teorian siitä miten ilmalämpöpumppu toimii kaikessa lämpötilassa mikä Suomesta löytyy. Kyseessä on sinun tapainen tilanne jossa ulkoyksikkö on sisällä ja puhaltaa ulos. Normaalisti -20 asteeseen saakka kaikki on noin mutta kun lämpötila laskee -21- -30 astetta voisi ulkoyksikön taakse (siis imupuolelle) keskelle pistää 2kw lämpöpuhaltimen noin 40 cm etäisyydelle. Näin teoriassa sen teho voisi riittää antamaan imuilmaa joka olisi lämimämpää kuin -20 astetta. Koska en pystynyt vastaamaan tuollaisen toimivuuteen niin pystytkö sinä?
Oma teoriani on, että ulkoyksikön imemä ilmamäärä on niin suuri, että saatu hyöty katoaa lämpöpuhaltimen kuluttamaan määrään.
Milestäni siihen riittää ehkä 1kw,riippuu tietysti ilpin koosta.
Ullakkoasentajat ?? Oletteko koskaan käyneet katsomassa pakkasessa
miten ilpin ulkoyksikkö höyryää kuumakaasusulatuksen jälkeen.
Siis myös takapuolelta ennenkuin puhallin käynnistyy.
EN ASENTAISI ITSE ULLAKOLLENI/MÄTÄ VINTTI & ERISTEET??
Eino vaari teki juuri samoin kun minä olisin minäkin vaari . . . noin ikäni puolesta , , itselläni on ulkoyksikkö rakennuksen harja alla ulkona seinästä n. 40 cm , ja ullakolle on seinään avattu aukko ja siihen ajatuksena vielä rakentaa 12 sähkömoottorilla läppä,että kun helteet tulevat niin ei tarvi kiusata ulkoyksikköä 60 ast lämmöllä, onhan sitä kattopinta-alaa yli 300 neliötä , tähän asti ei ole olllut ongelmia, jääpuikkoja on ilmestynyt ulkoyksikön alle, mutta muuten en ole havainnut ongelmia ,ajatuksena olisi vielä asentaa koneelle kwh -jälleen mittari että voi vähän seurata, uteliaisuudesta,eihän siitä mitään hyötyä ole, mutta kun on utelias
Aho jouko
Ullakkoasentajat ?? Oletteko koskaan käyneet katsomassa pakkasessa
miten ilpin ulkoyksikkö höyryää
ei siellä mikään höyryä, koska kenno pysyy kuivana ja kiiltävänä lisäksi sulatusjaksojen määrä vain murto-osa ns. kivijalka-asennukseen verrattaessa…onhan se hyvä ,että tulee ullakolle ilmanvaihtoa koneellisesti ulkoyksikön puhaltimen avulla…
“isketään monta kärpästä yhdellä yksiköllä”
yleensä vanhemmissa rakennuksissa ullakon ilmanvaihto on vähäistä ja ummehtunut ullakko tarjoaa kasvualustan monenlaisille pöpöille…
diileri
Normaalisti -20 asteeseen saakka kaikki on noin mutta kun lämpötila laskee -21- -30 astetta voisi ulkoyksikön taakse (siis imupuolelle) keskelle pistää 2kw lämpöpuhaltimen noin 40 cm etäisyydelle.
ei kuullosta kovin nerokkaalta..kannattaa ennemmin sijoittaa lämpöpuhallin huonetilaan sisälle, koska ulkoyksikkö lämmönkerääjänä ei pysty talteenottamaan sähköpuhaltimen energiaa, siirrossa syntyy häviöitä lämmön sitoutuessa rakenteisiin putkistoon yms.
ulkoyksikön n.30-40mm ohuen putkikennon kyky taltioida lämpöä on ylipäätään häiriöaltis ja rajallinen, se romahtaa esim. huurun tukkiessa kennon lamellivälit ja estäessä ilman virtauksen sekä imun kennon koko pinta-alalta..
riippuen sijoituspaikasta saattaa kenno melko nopeasti oksidoitua jolloin putkien pintaan jää kiinni pölyä ja likaa muodostaen lopulta tehokkaan eristekerroksen joka estää lämmöntalteenoton…
Kennon paksuutta ja putkien määrää ei voi juurikaan lisätä koska silloin ilmanvastus nousee ja puhaltimen tehoa täytyy suurentaa jolloin sähkönkulutus kasvaa, lisäksi paksu sokkeloinen putkikenno on vaikea puhdistaa sen tukkeutuessa.
Lämmönkerääjän/ulkoyksikön talteenottokyvyn lisäämiseksi ainoaksi keinoksi jää kennon pinta-alan kasvattaminen…mutta siinäkin on omat ongelmansa kun laitekotelot ja paino suurenee..mitä tehokkaampi pumppu sitä suurempi ulkoyksikkö jne…
Edelliset jutut:Kokeilemalla selviää,tulos riippuu monista yksityiskohdista.
Ulkoyksikön hyötysuhde?
Eli paljonko käyttää ottamastaan tehosta kylmän/kuuman tekemiseen?
On selvää,kompuralla on oma hyötysuhde,osa sähköstä menee
harakoille ja puhaltimen ottama teho menee lähes kokonaan
harakoille.
Ulkoyksikön huoltaminen… ilmalämpöpumppumme täyttää 3 vuotta ja ulkoyksikkö on saanut työskennellä sen ajan mitenkään vekottimen toimintaan puuttumatta. Nyt tuli mieleen, että ehkä sekin kaipaa huomiota.
Tarvitseeko esim. ulkoyksikön kennostoa jotenkin puhdistaa, vai pitävätkö talviset sulatusjaksot huolta sen “pesusta”? Otetaanko keväällä vesiletku käteen?
Olen myös huomannut pakkaskausien jälkeen että ulkoyksikön alanurkissa on ollut pienet määrät kertynyttä jäätä. En ole antanut sen stressata itseäni, vaan ajatellut että kyllä se sieltä sulaa. Vaan pitäisikö ottaa kuumavesiämpäreitä kuitenkin kauniiseen käteen?
Terv. ylläpitäjä-Sami