Muutama päivä sitten aloimme ympäristöystävällisiksi ja tiputimme sähkönkulutustamme radikaalisti asennuttamalla itsellemme ilmalämpöpumpun.
Jaa että minkä? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Tosin vain kuvaannollisesti: oikeasti vekotin toimii samalla periaatteella kuin pakastin ja jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä.
Perinteisiin sähköpattereihin verrattuna siinä on yksi ylivoimainen etu: jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Suoraa säästöä siis. Hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin on aika taas käynnistellä perinteisiä sähköpattereita. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin. Mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa – itse olen tuon suhteen hieman skeptinen, mutta luulen että 30% on ihan mahdollista. Ja sekin on sievoinen summa rahaa sähköllä lämpiävässä omakotitalossa.
Ilmalämpöpumpussa on lisäksi myös muitakin hyviä puolia: lämpötilan säätö sujuu tyylikkään nykyaikaisesti kaukosäätimen avulla – valitset vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Tervetuloa helteet! Eikä siinäkään vielä kaikki: laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. Hyvästi imurointi! (Noh, tuo valitettavasti ei pidä ihan paikkaansa)
Olemme nyt sulkeneet kaikki lämpöpatterit talosta ja eteisessä sijaitseva pumppu on saanut huolehtia talon lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt – myös viime yön kymmenen asteen yöpakkasilla. Perimmäisissä nurkissa olevat huoneet ovat asteen verran viileämpiä, mutta sitäkin voi halutessaan paikata perinteisellä lämpöpatterilla.
Eli ihan positiviisia ensikokemuksia siis. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, en voi vastustaa kiusausta palata aiheeseen ja hieman leuhkia ilmastoinnilla.
Laitteen merkki on siis Panasonic E12 ja asennuksen hoiti hienosti IVT Center. Terveisiä :)
Kysymys pumpustani:
Daiseikai RAS 13 GAVP-E siis kyseessä.Pumpun kyljessä oleva arvokilpi ilmoittaa lämmitystehoksi 4,2kW ja jäähdytystehoksi 3,5kW.
Kuitenkin esitteissä kerrotaan masiinan lämmitystehoksi peräti 6,2kW:
RAS-B13GKVP-E / RAS-13GAVP-E
Lämmitys- / jäähdytysteho: 6,60 kW / 4,20 kW
Energialuokka: A
Pinta-alasuositus n. 120 – 160 m2(otettu asennusliikkeen sivulta).
Mistä tämä melkoinen ero syntyy ja onko tuo 6,2kW se “paras teho”, kun olosuhteet ovat optimaaliset, eli lämpötila +7c, jossa tilassa yleensäkin kaikkien laitteiden cop-arvot ovat parhaimmillaan, kun testejä silmäilee vai mistä on kyse ?
Sami(t): no problemo.
äsh…siis 6,6kW piti sanomani kaiken aikaa..
Kalle Kehveli:
Ylläpitäjän asettamat pelisäännöt:
Kommenttiosasto on tarkoitus pitää vapaana, asiallisena, eloisana, mielenkiintoisena ja hauskana.
Mielipiteet ovat sallittuja, eriävätkin. Keskustelu on pidettävä asiallisena ja lain mukaisena – esim. henkilökohtaiset tai yrityksiin kohdistuvat herjaukset ovat kiellettyjä. Kukin vastaa omista kirjoituksistaan. Anonyyminä ja nimimerkillä esiintyminen on sallittua, mutta kaikkien osallistujien tunnistetiedot (nimimerkki, email, linkki, ip-osoite) tallentuvat automaattisesti (niitä ei jaeta kenellekään eikä käytetä markkinointitoimiin yms.) Saatan poistaa kommentteja oman harkintani mukaan, mutta normaalisti mitään poistoja ei tehdä.
Huomatkaa, että täällä kirjoittavista Sameista se, jonka nimestä löytyvä linkki osoittaa osoitteeseen pinseri.com, on ylläpitäjä (eli minä).
Wesku. Valmistaja ilmoittaa esitteessä maksimitehon mutta tyyppikivessä on nimellisteho. Tarkoittaa sitä, että laite antaa keskimäärin tuon verran ulos. En tiedä missä lämpötilassa mutta sitä kutsutaan kuitenkin nimellistehoksi. Siitä se ero johtuu. Maksimiteho ilmoitetaan sen takia koska se ei muutu mutta se ei ole yleensä se oikea verranto kun tehoja lasketaan. Nimellisteho on siis oikeampi mutta se voi vaihdella riippuen siitä missäpäin maailmaa asuu ja se on jouduttu laskemaan huomioiden kaikki muuttujat.
Niin tuo maksimiteho on oikea silloin kun TM päästetään testaamaan eikä huomioida todellisia muuttujia.
Näin se pitää olla,kiitokset Samille.
Ok. Selvensi kuvioita.
Sähkön säästö:
Näin vaalien alla voisi politiikoilta vaatia lisää porkkanoita
sähkön säästämiseen.Voitaisiin säätää esim. laki,joka
tekisi sähköä säästävän investoinnin kokonaan vero-
verovähennyskelpoiseksi,mikäli tietyt kriteerit täyttyisivät
esim. 30% vähennys viiden edellisen vuoden keskiarvoon
nähden.En tiedä mitä Finngrid asiasta ajattelisi.Mutta eri-
koisesti pidän arvokkaina investointeja,jotka pienentävät
kulutushuippuja.
No, empäs tuota ajtellut. Jos vielä joskus tänne tämän jälkeen kirjoitan niin käytän nimim. Sami 2.
” esim. henkilökohtaiset tai yrityksiin kohdistuvat herjaukset ovat kiellettyjä.”
Joko diilerikin muistaa, että ei sovi joka toisessa lauseessa moittia ultia!
Herjaukset ovat varmaan kiellettyjä, mutta ei kritiikki. Jos joku pumppu on omien kokemuksien mukaan huono tai yritys toimii epäeettisesti, pitää sananvapauden nimissä antaa tulla suoraa tekstiä. Herjauksen raja on sitten ylläpidon asia pohtia. Minun mielestä kyllä yritysten pitää kestää rankkaakin kritiikkiä, mutta yksilötason henkilökohtaisuuksiin ei pidä mennä.
Mitenkäs muuten Ultit ym.”halvemman luokan pumput” ovat toimineet nyt kovilla pakkasilla ?
Olisi mukava kuulla kokemuksia nyt, kun on saatu ensin pitkä ja kostea syksy ja lopulta kunnon talvikin.
Samoin myöskään testivoittaja Daikinista ei ole paljonkaan ollut tarinaa. Ilmeisesti niitä ei hirveän paljon ole myyty ainakaan ennen voittoa. Nyt tilanne lienee muuttunut ?
Onhan tuo “TM-testivoittaja” kuitenkin monelle se tärkein pointti, kun jotain kotiin hankitaan.
Ilmalämpöpumppujen markinoinnin “pelinsäännöt”:
Pitäisi selvästi kertoa mihin laite pystyy,mihin ei.
Mielestäni tämän tuotteet eivät yleensä sovellu
esim. mökkikäyttöön,ajatelkaa käyttäjät uskat-
taisitteko jättää mökille käyntiin pariksi kuukaudeksi?
Menetelmää soveltamalla ja varustamalla tämä
tosin on mahdollista,kuten minä olen tehnyt.
En kerro yksityiskohtia,koska ne mielestäni
kuuluvat tuotekehittelyyn.
Miksi ILP ei sovellu mökkikäytöön? Eihän sen tarvitse olla kaiken aika kytketty.
Tai onko kylmäkäynnistys noin suuri ongelma?
Jos tavoite on lämpötilan hoito nollasta ylöspäin, niin se on eri asia.
Kysymys on esim. siitä,miten laite selviää 0- +3 lämpötiloilla?
Err.. Nyt en ymmärrä. Jos laite on suunitelty käyttöön kovassa pakkasessa (-20), niin mitä hattaa on nollalämpötilasta? Vai onko sisäyksikölle haitta, jos se on pois kytketynä ja lämpötila mene miinukselle?
Panani sisäyksikön sipsutus etoo. Jemimar.fi lupasi vaihdossa 400 ekua, jos vaihdan ASY09 Plasma Fujitsuun ja 500 Toshibaan. Pitkä matka jäi esteeksi kaupalle. Sano Diileri jotain.
Nyt katoaa kyllä minunkin ymmärrys. Mistä ihmeestä joku on saanut päähänsä, ettei ilmalämpöpumppu sovellu mökkikäyttöön? Ainakaan kukaan myyjä ei sellaista möläytä. Ilmalämpöpumppu on mökille mitä paras. Seuraavaa en ole nähnyt tai kuullut kerrottavan.
Ilmalämpöpumpulla voidaan yleensä pitää alimmillaan 16-17 astetta. Mökillä tilanne on kuitenkin toinen jos se on esim puolitoistakerroksinen tai avonainen parvellinen kaksikerroksinen. Silloin sisäyksikkö voidaan asentaa aivan ylös. Tällä toimenpiteellä alakerta saadaan pysymään 10 asteisena joka on ilmalämpöpumpulle mahdoton mutta näin se käy.
Mutta varsinaiseen asiaan. Siis ilmalämpöpumppu mökille ja vaikka vuodeksi pois. Miksi ilmalämpöpumppu jotenkin muuttaisi tilannetta siihen, että ilppiä ei olisi.l Tietysti jos vuosi on väliä niin pitää hankkia vuoden huoltovälin ilppi eli Fujitsun itsepuhdistava. Mutta jos kuukausiväli mahdollistaa minkä tahansa pumpun. Lämpötila tietysti pidetään 16-17 tai em. tapauksessa 10 asteisena. Muutenkin huoltoväli voi olla pidempi jos mökillä ei olla.
Siis ilppihän on mitä paras lisälämmitin mökkikäytössä niinkuin kotonakin.
Tällä palstalla jauhetaan peetä, eikä diilereitä huvita ottaa kantaa jo myytyjen pumppujen ongelmiin.
ei diileriä eikä myyjääkään huvita ottaa kantaa ongelmaani banan sisäyksikön huolessa.