Muutama päivä sitten aloimme ympäristöystävällisiksi ja tiputimme sähkönkulutustamme radikaalisti asennuttamalla itsellemme ilmalämpöpumpun.
Jaa että minkä? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Tosin vain kuvaannollisesti: oikeasti vekotin toimii samalla periaatteella kuin pakastin ja jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä.
Perinteisiin sähköpattereihin verrattuna siinä on yksi ylivoimainen etu: jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Suoraa säästöä siis. Hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin on aika taas käynnistellä perinteisiä sähköpattereita. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin. Mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa – itse olen tuon suhteen hieman skeptinen, mutta luulen että 30% on ihan mahdollista. Ja sekin on sievoinen summa rahaa sähköllä lämpiävässä omakotitalossa.
Ilmalämpöpumpussa on lisäksi myös muitakin hyviä puolia: lämpötilan säätö sujuu tyylikkään nykyaikaisesti kaukosäätimen avulla – valitset vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Tervetuloa helteet! Eikä siinäkään vielä kaikki: laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. Hyvästi imurointi! (Noh, tuo valitettavasti ei pidä ihan paikkaansa)
Olemme nyt sulkeneet kaikki lämpöpatterit talosta ja eteisessä sijaitseva pumppu on saanut huolehtia talon lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt – myös viime yön kymmenen asteen yöpakkasilla. Perimmäisissä nurkissa olevat huoneet ovat asteen verran viileämpiä, mutta sitäkin voi halutessaan paikata perinteisellä lämpöpatterilla.
Eli ihan positiviisia ensikokemuksia siis. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, en voi vastustaa kiusausta palata aiheeseen ja hieman leuhkia ilmastoinnilla.
Laitteen merkki on siis Panasonic E12 ja asennuksen hoiti hienosti IVT Center. Terveisiä :)
Mielestäni tämä asia on hoidettu hyvin Sanyon N malleissa. -20 automaattisesti kiinni ja -16 takaisin. Kylmäkäynnistystä ei tarvitse pelätä kun laite on tähän suunniteltu. Kestää varmasti käytössä kun pysytään valmistajan testaaman toiminta-alueen rajoilla. Muutoin ahneet käyttäjät varmasti ajaisivat vielä -35 asteessakin ;)
Jos lämmitysjärjestelmäsi on sellainen että sen saa helposti käyntiin kun pumppu sammuu (esim. ohjattu lattialämpö, sähköpatterit tms.) on Sanyon N malli ykkösvalinta mielestäni, hinta-laatu suhde todellakin kohdallaan.
No niin. Nyt tuo TM:n jälkipyykki on minunkin tiedossa. Heti testin ilmestyttyä moni ihmetteli sen kummallista lopputulosta jossa tilanne oli melkein kuin käänteinen. Tässä yksi melko valaiseva lainaus erään omalla nimellä kirjoittaneen kommentista.
“TM-testin mukaan lämpöpumppu on kuluttanut 5780 kWh vuodessa ja tuottanut 15926 kWh. Eli nämä miinustettuna lämpöpuppu on tuottanut ilmaista lämpöenergiaa 10146 kWh vuodessa. Tämä edellä mainittu esimerkki on testin voittaneen Daikint tuotto. Otetaan vielä laskentaan sähkökulukusessa Daikinille hävinneen Sanyon sama vertailu. Sanyon sähkönkulutus on vuodessa 8608 kWh ja lämpöenergian tuotto on 20856 kWh. Tulokseksi tulee 12248 kWh tuotto vuodessa. Eli vuositasolla laskettuna Sanyo on tu0ottanut lämpöenergiaa Daikinia enemmän mutta häviää testissä? Itse tein vertailun näiden testitulosten perusteella käyttäen pisteytystä 1-10. Voittaja ei silloin ollut RM:n testin kolmen parhaan joukossa.”
Eli toivottavasti kukaan ei tehnyt ostopäätöstä tuon testin perusteella ja sitten huomaakin, että “oho, ai se ei ollutkaan noin” vaikka siitä kyllä varoiteltiin heti testin ilmestyttyä.
Pumpun hankintaperuste on useimmiten sen energiansäästö. Testissä pyrittiin näyttämään energiansäästöä pienellä kulutuksella piittaamatta juurikaan mitä se pieni kulutus maksoi. Jokin toinen laite kulutti enemmän mutta antoi enemmän vastinetta. Vähän sama kuin pitäisi parempana sitä, että investoi lottoon euron ja voittaa kaksi mutta toinen invstoi kaksi euroa ja voitti 10 mutta yhden euron sijoittaja olisi tehnyt edullisemman ratkaisun lopputulosta ajatellen. Asiahan ei ole näin.
Joku ihmetteli miksi tuosta testistä pidettiin niin “suurta meteliä”. Ehkäpä se nyt on jo selvinnyt, ettei sitä tarvitse enää perustella. Pääsääntöisesti virheet ovat oikaisua varten ja ne pitääkin oikaista. Ilman “suurta meteliä” virhettä tuskin olisi oikaistu ja se saattaisi harhaanjohtaa tavallista kuluttajaa.
Hei ! Tänä aamuna oli meillä Itä-Suomessa aika holotna-34 ja tossu kävi vielä aamulla mutta ei se kovinkaan suuri lämmönlahde enää ollut, joten sammutin sen pois koska tällaiset kelit kuulostaa jatkuvan. Kysyn, että mistä asteesta jyräytän Tossuni jälleen käyntiin kun ohjeissa ei sitä mainita ja en raskisi heti “särkeä”. Kohta tulee vuosi täyteen joten on mukava seurata kulutusta vaikka vuosi on ollut lauha. Olen ollut tyytyväinen hankintaani koska lämmityksen lisäksi siinä on muitakin ominaisuuksia. Diilerilelle kiitos, kun olet jaksanut olla aktiivinen ja anna muiden vetää herneet nokkaansa, meitähän on moneksi
Kölli: Jollakin Diilerillä oli joku ehdotus sivulla http://www.pinseri.com/2004/04/03/ilmalmppumppu/comment-page-175/#comment-44524 jossa hän ehdotti -14 asteen olevan sopiva. Mene ja tiedä sitten onko totta;)
Sanyon 93 eh pumppun käyttöohjeessa ei ole kerrottu pakkasrajaa.Ensi yöksi keskiseen suomeen luvattu yli 35 pakkasta sammutanko pumpun?
Jo toinen kysyjä tuosta sammutusaiheesta johon annoin vastauksen sivulla http://www.pinseri.com/2004/04/03/ilmalmppumppu/comment-page-175/#comment-44524 Kerronko sen jotenkin epäselvästi vai halutaanko siihen lisää mielipiteitä?
JH: Sinulla on hyvä pumppu, mutta sammuta.
kts. VTT testi Argosta (vastaava kuin Sanyo) -30 asteessa COP 1.1 ja tästä eteenpäin ei ole kuin yksi suunta.
Kannattaa ottaa huomioon että se todellinen COP alle -20 asteessa on kaikilla nykypumpuilla vain hitusen yli yhden ja jossain vaiheessa se oikeasti menee alle yhden. Samalla lämpötehot pienenevät vastaavasti. Mielestäni jos et ole aivan varma että laitteesi COP on vähintään 1.3 —huom. sulatusjaksot mukana— noissa pakkasissa niin sammuta.
Scanofficen sivuilta löydätte joidenkin laitteiden VTT testit jos haluatte omin silmin nähdä miten COP käyttäytyy kun ylitetään -20 astetta.
Itse pidän järkevän käytön rajana -20 astetta, mutta yleisesti kannattaa pitää rajana viimeistään laitevalmistajan ilmoittamaa alinta käyttölämpötilaa. Laitteen tulee toimia oikein sitä lämpimämmässä, mutta sitä kylmemmästä ei ole mitään takuuta.
Ilmalämpöpumppu on edelleenkin kuitenkin lämmityksen apuväline eikä päälämmitysmuoto vaikka sillä aika pitkälle selviääkin. Välillä ihmiset tuntuvat saavan ylikuumenneen alan markkinoinnin takia kuvan kaikkeen pystyvistä ihmevempeleistä kaikkine suodattimineen.
1,5 vuotta Toshiba käytössä en kertaakaan talvella sammuttanut max pakkanen tosin ollut “vain” 30 astetta. Sählöpatterit eivät ole lämmenneet kertaakaan asennuksen jälkeen. Pidän termostaatteja sen verran alhaalla, että lähtevät lämmittämään vain jos ip rikkoutuu.
Säästöä vuositasolla vaikea vertailla vuodet kun eivät ole veljeksiä.
Eikö muuten laitteissa ole turvarajaa joka huolehtii sammutuksesta jos olosuhteet liian kovat? Asentaja ainakin sanoi, että ei samuutuksista tarvitse murehtia.
Toshiba ainakin on toiminut tämän ajan täysin moitteetta.
Jilipelle?
Minulle jäi epäselväksi lämmitätkö koirankoppia vai
hehtaarihallia vai jotain siltävälin?
Siltä väliltä 113m2
Onko jotain erityistä perustetta sille, että pumppu pitäisi sammuttaa, jos ulkoyksikön murina tms. ei haittaa ja kone vaan pyörii? Jos teoreettisesti COP menisi hetkeksi alle yhden, niin alkaahan laite heti taas pienentämään sähkölaskua kun kelit lauhtuvat? (Vrt. tilanne jossa pyöritään -20 asteen tuntumissa päiviä/viikkoja ja sammutettua ilppiä ei uskalla laittaa takaisin päälle ennen kuin kunnolla lauhtuu).
Jotenkin nuo sammutusperusteet ei nyt vakuuta, kun ottaa huomioon että kone taas “kuluu” kylmäkäynnistyksessä ja lauhtumista pitää taas odotella ennen kuin uskaltaa käynnistellä. Jos ei muuta, niin ilppi levittää ainakin takan lämpöä mukavasti päällä ollessaan. Mutta kärsiikö laite nyt -25 kelissä vai juokseeko minulla sähkölasku kuin hirvi kun vehje on päällä? Ei millään jaksaisi alkaa kyttäilemään sulatusjaksoja ja mittailemaan puhalluslämpöjä. Koko ilpin idea pitäisi olla vaivattomuus vrt. puu/pelletti tms. lämmitykseen. (Toki puuta ja sähköä pitää olla näissä keleissä lämmityksenä apuna.)
Tuohon kylmäkäynnistykseen lainaansuomen lämpöpumppuyhdistystä: eli tämä osoitteesta http://www.sulpu.fi
–
Mitä vaikuttaa ILP:n toimintaan/kestävyyteen sen käyminen läpi talven kelillä kuin kelillä? Hyötysuhteesta ei väliä vaan laitteen kestävyydestä yleensä. Jos sammutat laitteen -15 pakkasella ja käynnistät -10, onko kylmäkäynnistys huonompi vaihtoehto kuin antaa koneen käydä vaikka -30:ssa? Tästä asiasta olen kuullut monenlaista mielipidettä, haluaisinkin kuulla mikä on asiantuntijoiden näkemys. Kiitos etukäteen.
–
Kylmäkäynnistys on parempi vaihtoehto kuin -30. Lämpötilarajan asettaa kylmäaineen tyyppi, eli laitteelle suunniteltu min. höyrystymislämpötila (esim. -15). Kun mennään sen alle (esimerkkisi -30) niin kompressori ei kykene imemään höyrystimeen sellaista alipainetta, että kylmäainetta kaasuuntuisi riittävää määrää kompressorin kierrätettäväksi. Kompressori käy itsensä ns. “hengiltä” kun voitelukiertokin samalla pettää
–
Zakk W:
Jos pumppusi valmistajan antamaa käyttörajaa ei ole ylitetty niin ei kai se mikään estä noilla perusteilla. Siinä tapauksessa anna vaan sen pyöriä. Kuitenkin tuosta vaivattomuudesta puheenollen toistan sen että ilp on apulämmönlähde ja sitä voi joutua välillä säätämään.
Talostasi löytyy varmasti joku muukin lämmönlähde ja jos on takka niin ilp voi kierrättää sen lämpöä.
Mitsun (FA-35) käyttöohjeissa lukee, että lämmitystoiminta taataan -20 asteeseen saakka. Mitään siellä ei lue siitä, pitäisikö laite pysäyttää kylmemmällä, saatikka missä ulkolämpötilassa sen voi tuon jälkeen taas käynnistää. Käyttöohje ei ota varoituksilla tai edes suosituksilla mitään kantaa tuohon pysäytykseen tai absoluuttiseen käyttörajaan.
Pyörikööt tuolla nyt kun lämmintä vielä pukkaa eikä sulattelekaan vielä kovin pitkiä aikoja (oisko 5-10 min, en jaksa mitata tarkkaan). Kovista pakkasista parjattu Mitsu on toistaiseksi toiminut hönkinyt -20 -25 keleillä vielä mukavasti.
Ohjeistuksessa olisi ainakin petrattavaa valmistajilla. Tai sitten kukaan ei oikeasti tiedä, milloin pumppu on järkevää pysäyttää. TM asialle testaamaan?
Itse otin järjen käteen tai sitten vaan nössöilin, heh. Eli eilen illalla meni meidän Toshiba talvilomalle, kun pakkanen nousi lähes -25 asteeseen. Mielestäni sitä ei enää ollut järkevää rääkätä vaikka kykenikin yhä tuottamaan lämpöä hyvinkin kohtuullisesti. Kaakeliuunien kanssa piti sisälämpötilan +21 asteessa, joten tulihan tuokin raja nyt selvitettyä. Tällä hetkellä ämmityksen hoitavat patterit ja uunit ilpin kierrättäessa uunien lämpöä. Ulkoyksikkö on siis sammuksissa.
Nyt saa odotella kelien lauhtumista tuonne -10 – -15 välille, jolloin laitetaan uudestaan käyntiin.
Aika monet kyllä tuntuvat antavan pumppunsa laulaa vaikka paikka paikoin ollaan jo yli -30 asteen. Ei kyllä taida tekninen käyttöikä ainakaan pidentyä tuolla toiminnalla.
Zakk W:
Mitsun pienempi malli yhdessä Argon kanssa tuottivat vielä -30 asteessa COP 1.1 (muilla testatuilla alle yksi), mutta lämpöteho mitsulla tuolloin enää pienen patterin verran ja ns. ilmainen lämpöteho enää lehmänhenköyksen verran, mutta ei kuitenkaan miinuksella. Että sinänsä ei mitään hätää sinulla.
Wesku:
Eiköhän tuo ole ihan hyvä ratkaisu. Tossusi on ansainnut leponsa ja kohta joutuu taas töihin kun lauhtuu. Tosin sinulla kun on uunit niin sisäyksikköhän voi levittää niiden lämpöä nytkin.
Pri muuta asiaa ympäristöstä.
Ilmalämpöpumpun hankinta on todellinen ympäristöteko. Moni kyllä puhuu ympäristöteoista mutta harva tekee. Ympäristöteolla tarkoitan sitä, että pumpun asentaa luvanvarainen ammattilainen eikä siinä synny aineen haihtumista taivaan tuuliin. Ilmaston lämpeneminen on tosiasia ja se on ihmisen aiheuttama. Ilmalämpöpumppu on yksi harvoja lämmityslaitteita joiden ei tiedetä aiheuttavan ilmaston lämpenemistä. Pumppukun pyrkii pakastamaan ulkoilmaa vielä vaan lisää. Harvojen laitteiden päästö on kylmä ilma mutta tämän on. Eli tehkää ympäristöteko ja hankkikaa ilmalämpöpumppu ja käyttäkää sitä oikein.
Minulta saa tilata tm:testin jälkipyykin missä on kuva paleltuneista sormista. Tosi hyvä esimerkki kylmäaineen voimasta. Tee tilaus osoitteeseeni ilmalampopumppumyyja@hotmail.com osoitteenne poistan lähetyksen jälkeen eikä se leviä eteenpäin.
Lämmönlähteistä:
Todennäköisesti tulevaisuuden lämmönlähteitä tulevat olemaan
maa-ja ilmalämpö sekä aurinko,ovat ekologisia.
Minkälaisen maailmankaikeuden entropian muutoksen
nämä pumput aikaansaavat?
Terkkuja ylläpitäjältä! Minulla oli siis tuo sivun yläreunan jutussa esitelty Panasonic E12 (vuosimallia 2004). Laite on ollut tänä talvena päällä koko ajan, mutta viime yön -30 pakkasilla kuulunut miehekäs murina havahdutti muistamaan että laite kannattaisi ehkä sammuttaa.
Itsekin olen usein miettinyt, että kumpi on pahempi, kylmäkäynnistys vai koko ajan ajaminen, mutta edelliset kommentit vakuuttivat minut siitä että laite kannattanee sammuttaa ensi yöksi kun tiedossa on taas alle -30 menevää pakkasta. Sähköpatterit saavat huolehtia lämmityksestä.
Olikos jollakulla tietoa siitä, mikä on E12:ssa järkevän käytön raja, eli koska alkaisin taas käynnistellä sitä? Tuo vanhempi kone tuskin jaksaa ihan yhtä koviin kylmyyslukemiin kuin nykyiset. Meillä on ulkoyksikön pohjalevyyn asennettuna jonkinlainen lämmityskaapeli.
Onkos muuten merkitystä sillä, missä vaiheessa pumpun sammuttaa – heti sulatusjakson jälkeen vai jossain vaiheessa varsinaisen lämmityksen aikana?
Säätiedotus näemmä lupailee Kangasalle -20 liepeillä pyöriviä lämpötiloja viikonloppuun asti.
Hienoa kuulla ylläpitäjän kommentteja!
E9 mallissa ainakin COP on tuon VTT:n testin mukaan -30 asteessa alle yhden. Eli olisiko joku -25 raja. Ehkäpä joku tietää paremmin?
-25 siis käytön raja. Käynnistykseen diileri ehdotti aiemmin -14 astetta, joka on aika hyvin linjassa esimerkiksi Sanyon automaattikäynnistyksen kanssa, joka on -16.