Muutama päivä sitten aloimme ympäristöystävällisiksi ja tiputimme sähkönkulutustamme radikaalisti asennuttamalla itsellemme ilmalämpöpumpun.
Jaa että minkä? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Tosin vain kuvaannollisesti: oikeasti vekotin toimii samalla periaatteella kuin pakastin ja jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä.
Perinteisiin sähköpattereihin verrattuna siinä on yksi ylivoimainen etu: jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Suoraa säästöä siis. Hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin on aika taas käynnistellä perinteisiä sähköpattereita. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin. Mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa – itse olen tuon suhteen hieman skeptinen, mutta luulen että 30% on ihan mahdollista. Ja sekin on sievoinen summa rahaa sähköllä lämpiävässä omakotitalossa.
Ilmalämpöpumpussa on lisäksi myös muitakin hyviä puolia: lämpötilan säätö sujuu tyylikkään nykyaikaisesti kaukosäätimen avulla – valitset vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Tervetuloa helteet! Eikä siinäkään vielä kaikki: laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. Hyvästi imurointi! (Noh, tuo valitettavasti ei pidä ihan paikkaansa)
Olemme nyt sulkeneet kaikki lämpöpatterit talosta ja eteisessä sijaitseva pumppu on saanut huolehtia talon lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt – myös viime yön kymmenen asteen yöpakkasilla. Perimmäisissä nurkissa olevat huoneet ovat asteen verran viileämpiä, mutta sitäkin voi halutessaan paikata perinteisellä lämpöpatterilla.
Eli ihan positiviisia ensikokemuksia siis. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, en voi vastustaa kiusausta palata aiheeseen ja hieman leuhkia ilmastoinnilla.
Laitteen merkki on siis Panasonic E12 ja asennuksen hoiti hienosti IVT Center. Terveisiä :)
Kiitos diileri ja rv55.
Jotkut ovat herkempiä melulle kuin toiset. Kodin laitteiden äänensävyjen häiritsevyydessäkin on eroja. Esim. topfieldin kovalevyllinen digiboxi pitää laittaa kaapin sisään, koska se pitää ääntä. Lehtien testeissäkin se on todettu.
Wesku (26.1.2007, 13.02) oli sanonut: “Pakkasella laitteen täytyy antaa puhaltaa kunnolla. Muuten ei lämpö leviä(ainakaan meillä). Senpä vuoksi olenkin erittäin tyytyväinen ettei laite ole makuu- tai olohuoneessa.”
Mietin, minne omani sijoittaisin, kun Weskulla se ei ole olohuoneessa.
Toinen asia, joka mietityttää, on ulkoyksikön sijoitus. Se ei ole mikään kaunistus, joten paraatipuolelle sitä ei viitsi laittaa. Ulkoyksikön mahdollisen melun takia naapurin suuntaan ei mielellään haluaisi laittaa. Kuinka pitkä putki sisä- ja ulkoyksikön välillä voi olla?
Joo, ei makkari ole ilpin paikka. Pakkasilla ääntä tulee, kun joutuu puhallusta laittamaan isommalle. Ei se tuossa telkkaria kattoessa häiritse, mutta en kyllä ehkä nukkuisi ilpin alla. Yleisesti ottaen sisäyksikkö kannattaa laittaa paikkaan, josta lämpö leviää mahdollisimman tasaisesti koko taloon.
Ei se ulkoyksikkö nyt niin kovasti jyrää, etteikö naapuriin päin voisi tykittää :) Putki kai voi olla ilman lisätäyttöä 10 metriä, mutta hyötysuhde kai teoreettisesti alkaa kärsimään pitkällä putkella. Diileri tietänee tästä enemmän. Asentajat osaa aika hyvin sanoa paikan. Tai noh.. meillä kävi yksi, joka oli asentamassa terassille. Epäilytti koko mies, niin tilasin toiselta, joka sanoi heti että ei tuohon. Keksi paremman paikan kulman takana, kondenssivesi menee soralle ja vetokin on suht. lyhyt (vaihtoehtojakin oli pari muuta). Eli vaikka näitä diilereitä kovasti parjataankin, niin ainakin mulla hyvä asentaja oli hintansa väärti. Eikä resonoi yksiköt.
Niin. Normaalisti Ilmalämpöpumppujen arvot pysyvät 20 metriin asti valmistajan ilmoittamien arvojen sisällä. Tokikin kylmäainetta pitää lisätä mutta siinä kaikki. Pumppu toki toimisi yli tuon 20m mutta eivät sallituilla arvoilla joten niitä ei edes asenneta pidemmille. Muu tuli tuossa niin kattavasti, että turha minun on enää mitään lisätä.
Siuntiossa ulkona -24c. talon alakerrassa +18c. yläkerrassa +23c. Tossu 10 puhkuu automaatilla pyyntinä 24c. Laitoin yöksi ilmanvaihdon(poistoilman talteenotolla) pois kokeeksi.
Hyvin näyttäisi pärjäävän näillä leveysasteilla pelkällä ilpillä. Varalla pikkuLauritakka ja lattialämmitys alakerrassa yläkerrassa 5.patteria.
Joo, pakko se on taas kehaista, mutta näköjään Tossussa on roimaa alkumiehen voimaa, heh.
Aamulla ronskit -23 ja alakerrassa pumpun ja polttopuiden turvin +20. Yläkerran makkareissa oli sentään yösähkön yli patterit päällä. Aamulla nekin pois. Ihme peli. Lehmänhenkäyshän sieltä ulos tulee, mutta on se siellä +30 paremmalla puolella edelleen.
Tuosta ulkoyksikön resonoinnista puhutaan paljon, mutta kyllä se on vaan asennusmoka jos siellä hirveä resonointi on päällä. Ei ainakaan meillä kuulu kuin vaimea surina vaikka on kuistin lautaseinässä kiinni. Sisään ei kuulu yhtään mitään. Kompura tietenkin vetää jengaa(kierroksia) miehekkäästi näillä säillä, mutta sehän ei ole resonointia se.
Sisäyksikkö on meillä eteisaulassa oven päällä ja siinä kohtaa se ei häiritse muutaman metrin päässä tapahtuvaa tv:n katselua eikä ainakaan yöunia yläkerrassa. Kuitenkin kun näillä säillä joutuu puhallusta pitämään lähes täysillä, niin kyllä se olohuoneessa ainakin minua haittaisi. Voihan sitä siellä tietenkin pitää hiljaisemmalla, mutta silloin ei laitteesta saa enää täyttä hyötyä. Jokainen talo on kuitenkin oma yksilönsä ja kaikille ei eteisaula sovi tai ei ainakaan välttämättä ole se paras paikka. Makuuhuoneen pitäisin kyllä ehdottomasti “asennus kielletty”-alueena ellei kyse ole ainoastaan viilennyksestä kesäaikaan.
Ulkoyksikön sulatusvettä tulee paljon. Jäätyy komeaksi keoksi ota huomioon asennettaessa Timo.
Tuosta metelistä vielä. Lapsillani on XBOX **** peli. Se on tv:n vieressä hyllyllä. Sen puhallusääni ei ole häirinnyt ketään mutta se on kovempi tai sam kuin ilmalämpöpumppuni suurin puhallusteho.
Tiedän joitain terassiasennuksia, eli laite on lankkujen varassa pultattuna terassin lattiaan mutta tietenkin terassin ulkopuolella. Ne ovat yleensä onnistuneita asennuksia juuri resonanssin suhteen. Naapurillani on sellainen ja mielestäni hyvä ratkaisu. Kaiken kaikkiaan yhtä oikeata asennuspaikkaa ei olekaan vaan jokainen on oma suunnitelmansa. Pääasia, että putkiveto saataisiin mahdollisimman lyhyeksi.
Joku ei millään halunnut ulkoyksikköä paraatipuolelle. Minun mielestäni tällainen komistus nimenomaan kuuluu paikkaan mistä vieraatkin sen näkevät. Tämä asia on ennenkin tullut esille. Sama pätee savupiippuihin. Jos taloissa ei olisi savupiippuja niin kukaan ei niitä keskelle talon kattoa haluaisi näkyvälle paikalle. Niin vain on, että savupiippu on osa taloa. Samoin on ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö ihan parin vuoden kuluttua. Silloin vieraiden ensimmäinen ihmetys on, “missä ulkoyksikkösi on”? jos sitä ei näy.
Muutenkin (tämä on siis vain oma näkemykseni) mielestäni ulkoyksikön pitäisi olla helpossa paikassa huoltamisen suhteen. Sen kuoret ovat samaa ainetta kuin auto. Sitä pitää hoitaa. Se pitää pestä ja mielellään vahatakin. Tämä ruostumisvaaran vuoksi, sekä, että naapuri näkee kuinka hyvännäköisenä laite pysyy. Laitehan on seinällä ehkä 15 vuotta. Kesällä voi uteliaisuuttaan tarkistaa, ettei sen lauhdutinosa ole kovin pölyinen tai roskainen. Varovainen imurointi on silloin paikallaan tekstiilisuuttimella tai jos laite on Mitsubishi niin sen mukana tulevalla suuttimella.
Tosiaan tuota sulatusvettä tulee reippaasti ja se kannattaa ottaa huomioon asennuspaikassa. Hyvä jäävuoren siirtopeli on muuten pulkka. Itsellä on lasten pulkka siinä alla ja siitä on mukava kiskoa jäät aina vähän kauemmaksi vaikka varaa olisikin kekoa kasvattaa metriin saakka.
Pulkalla homma hoituu näppärästi ja kerran vuorokaudessa se on käytävä tyhjäämässä ainakin meillä. En ihan noin paljon uskonut sitä kertyvän vaikka asentaja sanoikin, että se on pulkka/ päivä. Pitää näköjään kutinsa.
Tjaah… Mitsun ulkoyksikön alle ei kyllä ole sulatusvesistä kekoa kertynyt. Laite kyllä toimii ja sulattaa, alapuolella näkyy märkä läntti. Johtuneeko siitä, että vesi menee alla olevan sepelin läpi… Mutta kertaakaan ei ole tarvinnut tämän talven aikana mitään kekoa siivota, mitä nyt lumimyräkän jälkeen työntelin enimmät lumet pois alta.
Taas pari juttua keskustelusta jos sallitte:
Wesku: “Tuosta ulkoyksikön resonoinnista puhutaan paljon, mutta kyllä se on vaan asennusmoka jos siellä hirveä resonointi on päällä.”
Ei pidä paikkaansa.
Se on tapauskohtaista kuinka ääni kulkee ja liikkuu rakenteissa. (rakenteet ovat erilaisia). Karkeasti 90% seinäasennuksista ei ole ongelmia ja 10% on ongelmia. Näissä 10% tapauksissa paras vaihtoehto on maapukki.
Wesku: “Joo, pakko se on taas kehaista, mutta näköjään Tossussa on roimaa alkumiehen voimaa, heh”
Kun mittarissa on -23 se alkumiehen voima on siellä tulipesässä, joten laita pumppu vaan kierrättämään jolloin saat parhaan hyödyn.
Dilleri:
Puolustauduit edellisellä sivulla että “Minulta kysyttiin mitä pumppua suosittelisin tietynlaiseen tarkoitukseen. Mietin huolella mikä siihen olisi sopiva ja sitten löysin ja tarjosin”
Tämä ei ole provosointia vaan tulkintani miksi neuvojasi epäillään. Se saattaapi johtua siitä että tarjoat aina tiettyä merkkiä tai sen sisarmerkkiä…. Lisäät kevennykseksi että muita hyviä ovat … Esimerkiksi kun eräs kysyjä etsi vain normaalia viilennykseen sopivaa laitetta kuka rehellisesti toimiva myyjä kehtaisi ehdottaa 2 kiloeuron daisekaita tähän tarkoitukseen parhaana?
Olisikohan se ollut niin, että se olisi ollut sitten se paras ?
Järkevin ei varmaankaan, koska jäähdytykseenhän käy kaiketi vaikka perus on-off vempele.
Totta on, että suurin voima löytyy ilman muuta tulipesistä näillä keleillä, mutta kyllä pumppu hyvin antaa taustatukea. Tiedän tämän siitä, että kun joskus ennen pumppua kokeiltiin kuinka pitkälle lämpö riittää pelkillä tulipesillä, niin tällaisilla säillä oli sisällä ehkä 18 astetta ja suoraan sanoen hampaat kalisi. Nyt pärjää paljon paremmin. Johtuu tottakai parantuneesta ilmankierrosta myös.
Pumpun laitan pois päältä jos luvataan usean päivän pakkasjaksoa, jossa lämpötilat koko ajan yli -20 asteen. Tällöin saa vain sisäyksikkö kierrättää ilmaa. Toistaiseksi ei tähän ole tarvinnut ryhtyä Etelä-Suomessa.
Kaikkien paras ja resononnin suhteen varmin vaihtoehto(jotta ei siis resonoisi) on takuulla oma pukki ulkoyksikölle. Se on selvä asia, mutta näköjään ammattitaitoinen asennus ja riittävän hyvät kumit toimivat myös erinomaisesti. Kaverillani on pumppu uudehkon talon seinässä ja valitti, että resonointi on melkoinen näillä säillä. Ei ole kuulemma kovin kummoiset kumit alla. Yksilöllistähän tuo on, mutta ilmeisesti tässä tapauksessa ainakin hieman puutteellinen asennus syynä. Ei nyt yöunet sentään häiriinny, mutta ei hyvä kuitenkaan.
Kiitos Wesku.
Pari juttua:
Ihan mielenkiintoinen näkökanta. Se vain on niin, että kun parasta haetaan niin sitä on vain yksi. Tuo laite jota tarjosin, ei ole koskaan tämän palstan historiassa tullut koskaan edes esille. Muutenkin ennakkotarjoukseni oli on-off Panasonik mutta kun aloin tutkia annettuja parametrejä niin päädyin tuohon Carrier Allegroon. Perustelin sen niin hyvin, etten tässä enää sitä toista. Näin siihen vaivaakin useamman tunnin. Mielestäni palaset vain loksahtivat ikäänkuin kohdalle tuossa tapauksessa.
Se “epäilijä” on epäillysti koko ajan ollut yksi ja sama häirikkö eikä se ole paha asia, että neuvoni kyseenalaistetaan sillä vain kysymällä asiat selviävät. Minulta kysellään joka päivä. En pidä sitä ollenkaan pahana. Yllytän usein korjaamaan sanomaani “korjatkaa jos olen väärässä” silloin kun neuvoni peurustuvat omiin kokemuksiini tai käsityksiini. Provosoijalle annan kyllä mielelläni “samalla mitalla”. Kiitos ystävällisestä palautteesta.
Mulla reilu vuoden vanha T. Daisekai. Talossa normaali eristys, sähkölasku ennen ilpin hankintaa 1000-1200€ vuodessa. Sisäyksikkö kellarissa (n. 50 m2). Yläkerrassa lämpö 21 C takalla ja pattereilla. 19C pyyntö ja tuuletin auto asennossa. Jos ulkona on >-11 niin kellarissa on 21C. Jos ulkona on -15C niin kellarissa on enää 16 C, ulkoyksikkö pyörii täysillä ja sisäyksikkö melkein täysillä. Pitäisikö tulkita niin että Daisekai hyytyy vai että Daisekai ei pysty pitäämään tasaista lämpötilaa pyyntöä säätämättä kun ulkona kylmenee? Kellari on avoin ja ilma pääsee hyvin kiertämään lämpötila melko tasainen koko kellarissa.
On melkeinpä mautonta väittää että on vain yksi vaihtoehto kun parasta haetaan. Ilp maailmassa on niin monta muuttujaa että on monta vaihtoehtoakin.
Hyytynyt Toshiba:
Tarvitaan vähän enemmän parametrejä. Laitteesi on näillä tiedoilla reilusti ylimitoitettu pelkkään kellariin mutta ongelmat näyttävät silti menevän toisinpäin. Toisaalta jos laite hallitsee koko rakennusta niin silloin tilanne on toinen. Paha arvioida toistaiseksi mitään. Kerroit, että talo on normaalisti eristetty mutta varmuuden vuoksi kysyn silti alla vähän kysymyksiä. Heti tulee mieleen, että miksi ihmeessä laitteesta ei ensin yritetä ottaa tehoja eli pyydetään enemmän kuin vain 19. Pyydä enemmän ja katsotaan riittääkö laitteessa tehot. Jos ei riitä niin sitten palatataan allaoleviin kysymyksiin. Mutta kokeile ensin. Sillä saadaan suljettua laitteen teho tai tehottomuus. Tuollainen vika on vaikea löytää koska se voi olla liian yksinkertainen. Sitä lähtee mielellään heti hakemaan laitevikaa vaikka vika voi olla kaukosäätimessä tai vain niiden yhteydessä. Tai sitten aivan jossain muualla. Mahdollisuuksia on 37 näin yhtäkkiä ajatellen. Olen huomannut, että kolmen asteen ero voi hyvinkin olla mahdollista. Eli jos pyydät 16 niin heitto voi olla 13-19. Riippuu niin paljon laitteen sijoituspaikasta. Joskus uusissa taloissa se täsmää asteen tarkkuudella vaikka siinä on jo valmiiksi liikkumavaraa. Jos laite sijoitetaan yli 2 m:n korkeuteen niin sen ero suurenee lisää.
1. Onko kellari hyvin eristetty?
2. Millainen lämmönlähde oli ennen ilppiä ja paljonko silloin olivat
lämpötilat
3. Paljonko arvioisit laitteen hallitsevan noin neliöitä ajatellen kun
ovet ovat auki ja lämpö menee sinne minne nyt meneekin?
Tämä on ensimmäinen askelma. Tämän jälkeen sitten mennään toiselle askelmalle.
Pari juttua.
Vaihtoehtojahan on vaikka kuinka. Varmaankin sata. Kuka tietää?
On kuitenkin kohteliasta vastata kysymykseen. Olisi ollut epäkohteliasta läjäyttää luetteloa kun yhtä kysyttiin.
Tämä alkaa taas näyttää riidanhaastolta joten en enää jatka tästä aiheesta.
Diileri:
Niin tarkoitinkin että yksi haluaa halvan, toinen tehokkaan, kolman hyvän suodatuksen jne.. Mutta tämä asia käsitelty, en kaipaa minäkään tänne riidanhaastoa.
Kiitos Diileri vinkeistä,
Kokeilen nostaa lämpötilaa. Olen pyytänyt 19 C koska silloin on kellarissa mukavat 21-22 C jos ulkona on lämpimämpää. Toiveena olisi tietenkin että ilpin lämpö riittäisi yläkertaankin ja näin on jos kun ulkona on lämpimämpää. Nyt kylmemissä keleissä niin on pakko pitää lämpöpatterit yläkerrassa. Kellariportaikossa (katonrajasta mitattu missä ylöspäin menevä virtaus) lämpötila on enää 16 C, joten lämpövuo ei kyllä ole ylöspäin enää.
Vika saattaa hyvinkin olla säädöissä. Eihän sisälämpötila saa heilua tällä tavalla. Tyhmä kysymys, mutta pitäisikö olla jatkuva yhteys kaukosäätimen ja sisäyksikön välillä? Nyt ei ole näin, enkä muista että ohjekirjassa olisi mainittu tai että asentaja olisi maininnut. Lisäksi kauko-ohjain sammuu satunnaisesti kun siiheen koskee, vika ei johdu pattereista.
Yksi syy mitä olen miettinyt on että ilma pääsee kiertämään kellarissa ympyrää huoneesta toiseen ja takaisin pumpulle. Pumppu saa siis näin “viileetä” ilmaa takaisin. Sekoittaakohan tämä pumpun logikkaa? Sisäyksikkö puhaltaa aika usein melkein täysillä, vaikka ulkona on lämpimämpää. Tämä on kätevää sillä lämpö leviää todella tehokkaasti. Pumpuissa pitäisi olla COP näyttö, niin pystyisi paremmin arvioimaan parhaat säädöt.
Talo on tosiaan vanha ja hirsi runkoinen. Kellari on tehty jälkeenpäin 29 cm harkoista, sisäpinnassa 5 cm PU, ja ulkona 5 cm PS. Pitäisi riittää hyvin koska kellari on maan alla. Talon lämmityskustannukset sähköpattereilla olivat talon kokoon nähden aika matalat, täysin vastaavat kun “uusissa taloissa”.
Palataan asiaan huomenna, testaan mitä laitteesta irtoaa illalla.
Hyytynyt Toshiba:
Kuten arvelitkin, ei tarvitse olla jatkuvaa yhteyttä. Kysymyksesi ei kuitenkaan ollut hölmö koskapa vastaus olisi toinen jos kyseessä olisi Sanyo tai Technibel tai Argo joissa siis pitää olla jatkuva näköyhteys.
Ulkona -23c ja sisäyksikön puhallus elohopeamittarilla mitattuna säleikön edestä +44c onko pana9egebille kovakin luku,laite alkaa tuntumaan alku ulko yksikön jäätymisen(oli kenossa eteen päin,säädetty taaksepäin kallelleen niin ei ole kerännyt sen jälkeen jäätä ulkoyksikköön)jälkeen oivalle lämmitys härvelille,talon terpparit kaikki asetusarvossa 19c paitsi kosteat tilat.ilppi pitänyt leivin uunin kans 170 neliötä lämpimänä.uunia kylläkin pitänyt lämmittää aina kun ulkona kiristynyt -15c alle.ilppi öllut 5 kk hyöty/säästöistä ei osaa sanoa vielä mitään mutta huitsin jännää seurata mihin hivenen parjattu pana kykenee.