Muutama päivä sitten aloimme ympäristöystävällisiksi ja tiputimme sähkönkulutustamme radikaalisti asennuttamalla itsellemme ilmalämpöpumpun.
Jaa että minkä? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Tosin vain kuvaannollisesti: oikeasti vekotin toimii samalla periaatteella kuin pakastin ja jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä.
Perinteisiin sähköpattereihin verrattuna siinä on yksi ylivoimainen etu: jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Suoraa säästöä siis. Hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin on aika taas käynnistellä perinteisiä sähköpattereita. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin. Mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa – itse olen tuon suhteen hieman skeptinen, mutta luulen että 30% on ihan mahdollista. Ja sekin on sievoinen summa rahaa sähköllä lämpiävässä omakotitalossa.
Ilmalämpöpumpussa on lisäksi myös muitakin hyviä puolia: lämpötilan säätö sujuu tyylikkään nykyaikaisesti kaukosäätimen avulla – valitset vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Tervetuloa helteet! Eikä siinäkään vielä kaikki: laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. Hyvästi imurointi! (Noh, tuo valitettavasti ei pidä ihan paikkaansa)
Olemme nyt sulkeneet kaikki lämpöpatterit talosta ja eteisessä sijaitseva pumppu on saanut huolehtia talon lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt – myös viime yön kymmenen asteen yöpakkasilla. Perimmäisissä nurkissa olevat huoneet ovat asteen verran viileämpiä, mutta sitäkin voi halutessaan paikata perinteisellä lämpöpatterilla.
Eli ihan positiviisia ensikokemuksia siis. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, en voi vastustaa kiusausta palata aiheeseen ja hieman leuhkia ilmastoinnilla.
Laitteen merkki on siis Panasonic E12 ja asennuksen hoiti hienosti IVT Center. Terveisiä :)
Sensuri iski ja poikkaisi viestin loppuosa. Näin sen pitää jatkua…
Energialuokan A-laitteeksi voidaan kutsua ILP:tä jonka COP-luku on >3.6
Halpislaitteilla COP-luku taitaa jäädä reilusti alle 3:n.
Kaukolämpötalosta kokemuksia.
Tammikuussa hankin Panasionikin E12 ja koska kaukolämmössä ollaan kiinni, niin ilmapumpun hyödyt mietitytti, koska kaukolämmön hinnaststa 1/3 koostuu muusta kuin kulutuksesta, kun vastaavasti sähkölämmityksessä on 10-13% muita kuin kulutuksesta johtuvia maksuja. Talouksia jotka käyttävät muita lämmitysmuotoja (ilmapumppu ja/tai tulisiat) kaukolämmön rinnalla, joutuvat maksamaan kaukolämmön tuottajalle melkoisesti, riippumatta käyttääkö kaukolämpöä paljon vai vähän. (tässä olisi omakotiliitolla hiukan työn sarkaa)
Mutta itse asiaan; Seurasin kauolämmön ja sähkön kulutusta jo useamman vuoden ajan ja kun vertaa monen vuoden keskiarvoja, niin on tammikuussa asennetun lämpöpumpun asennuksen jälkeen tullut maksuja lisää yhteensä (kaukolämpö pienentynyt ja sähkö suurentunut yhteissummalla, alkuvuoden osalta) +9€. Siis koko alkuvuodelta, mikäli olisin maaliskuussa, kovimpien pakkasten aikaan pitänyt pumpun sammuksissa, olisin 20€ summan hankkinut, mutta halusin takuun ollessa päällä, kokeilla IP kestävyyttä ja katsoa kulutusta, ja jään muodustusta ym. Hyvin panasonic kesti talven rasitukset ja nyt helteillä tuo E12 malli jaksaa pitää 150m2 talon viileänä hyvin.
Lopuksi; Kaukolämmäössä olevat taloudet ei tule hankkimaan pumpun hintaa takaisin, vaan ainut on asumusmukavuuden parantuminen, joka itselleni oli se tärkenin vaikutin pumpun hankinta kriteereissä.
Täytyypä taas pistää pieni mainospätkä tähän väliin ;)
Alkaa tämä pinserin blogi olemaan jo aika pitkä selata ylhäältä alas asti.
Käykääpäs kokeilemassa ja tsekkaamassa pelkästään ilmalämpöpumppuihin “erikoistunutta” foorumia osoitteessa http://www.lampopumput.tk. Siellä kirjoittelun voi jakaa eri aihealueiden ja otsikoiden alle. TK- palveluntarjoajasta johtuen tulee nykyisin mainossivu ennen kuin pääsee varsinaiselle sivulle. Tämän voi ohittaa foorumin suoraa osoitetta käyttäen, joka on tosin hieman pitempi:
http://www.createphpbb.com/phpbb/index.php?mforum=lampopumput&sid=830cda0ee69ce3f91e09fa197befa80a
Tähän ei kukaan koskaan vastannut.
“MHoo kirjoittaa:
11.02.2005 klo 12:07
Hei onko kenelläkään kokemusta Mitsubishin ilmalämpöpumpuista?
Myyjä sanoi ettei sen sisäyksikkö naksu kuin Panasonicin.
Onko mitsussa riittävät suodattimet verrattuna esim. Panasoniciin.”
Vastaan siis MHoo:lle
Itsellänihän on nyt tuo Mitsubishi (kokonainen kuukausi). Sen naksumisesta en voi sanoa mitään mutta suodattimet ovat varmasti riittävät tämän hetken Panasoniciin. Jotenkin tuntuu, ettei noiden ilmalämpöpumppujen hinnat enää putoa siten kuin tähän asti mutta juuri tuossa ilmansuodatuksessa ja muussa tekniikassa tulee lisää hienouksia.
Mielenkiintoista keskustelua, aika paljon Panasonic vaikutteista
– Lienee sopiva merkki Suomen oloihin???
– Kuka on jälleenmyyjä Länsi-Uudellamaalla?
– Itselleni sattui ensimmäisenä silmiin Ultimate mainokset/esitteet, siitä lähti kiinnostukseni “toinen vaihe” ilmalämpöpumpun hankintaan. “Ensimmäinen vaihe” meni ohi muutama vuosi sitten, ilman tulosta.
En ole kuitenkaan havainnut palstalla vastauksia/kommentteja Mikko 16.3.05 ja Veikko 6.5.05 kysymyksiin. Koskien ilmalämmitysjärjestelmää ja ilmalämpöpumppua.
Itselläni on v. 1980 rakennettu 2-kerroksinen talo, 140 m2, jossa on sähkökäyttöinen vesivaraaja ja ILA 15 -ilmalämmityslaitteisto, sisältäen
– ilmakanavat eri huoneisiin (lämmönjakelu)
– poistoilman lämmöntalteenotto ja poistoilmakanavat
– lämminvesivaraaja 240 l
Lämminvesivaraaja ja ILA 15 ovat vielä alkuperäisiä, joten remontointitarvetta alkaa olla lähiaikoina tiedossa.
Olisin todella kiinnostunut kommenteista ja kokemuksista, kuinka ilmalämpöpumppu soveltuu ko. taloon, jossa on jo olemassa oleva ilmalämmitysjärjestelmä. Koska talo on 2-kerroksinen, sisäyksikön paikka olisi ilmeisesti porraskäytävässa ja ulkoyksikön (kompressori) yläkerran kuistilla, näin minimi siirtoputkiston pituus, n. 6-7 m.
Kun nykyisessä järjestelmässä on poistoilma/lämmöntalteenotto ja puhallin + kanavat lämpimän ilman jakeluun eri huoneisiin, olisiko niin, että uusi ilmalämpöpumppu toimisi ns. päälämmönlähteenä ja olemassa oleva järjestelmä toimisi lämmön jakelijana & poistoilman lämmön talteenottajana, sekä kovilla pakkasilla lisälämmönlähteenä.
Kuinka on nykyisen termostaattiohjatun järjestelmän ja uuden ilmalämpöpumpun lämmönjakelun suhde, jos molemmat ovat samanaikaisesti päällä. Eli lämmittävät samanaikaisesti, ei taida kertyä ainakaan säästöä jos on kaksi järjestelmää lämmittämässä samanaikaisesti.
Toinen vaihtoehto on, jos normaalioloissa lämmitetään vain ilmalämpöpumpulla ja antaa nykyisen järjestelmän kierrättää ilmaa huoneistoon, sekä kovilla pakkasilla käytetään vanhaa järjestelmää lisälämmönlähteenä.
Koska ajatuksena on, että lämmitysremonttiin ei panosteta mahdottomia rahasummia, niin on tullut mieleen vain ilmalämpöpumpun hankinta.
Onko kenelläkään kokemuksia LG ILP:stä? Itse ajattelin hankkia ko. valmistajan laitteen AS-W096RLH0, hinta Kodin Terrassa (www.kodinterra.fi) 599 €.
Mistä löytyisi edullinen kWh-mittari ILP syöttökaapeliin, kiinteään asennukseen? Pistorasiamalleja löytyy kyllä Hong Kong ja vastaavista myymälöistä. Mittari saisi olla myös digitaalinen, kuten pistorasiamallitkin ovat.
A-Mies:
Itse olen samaa laitetta harkinnut. Saako tuohon hintaan mukaan kaiken tarpeellisen, eli talvivarustuksen (lämmitin) ja ulkoyksikön seinä-asennustarpeet? Hinta kuulemma on samaa tasoa Onnisellakin (Voiko joku varmistaa?)… Vaikuttais kaikkiaan asialliselta peliltä.
Niin, LG:n laitteiden esitteitä löytyy täältä:
http://www.onninen.fi/onninen/onninen+suomi/liiketoimintayksikot/ilma-kylma/kylma-esitteet/lg/lg+esitteet.html
Em. laite siis löytyy kohdasta Invertterit.
Riippuu tietysti mihin käyttöön laitteen hankkii. Jos se tulee pääsääntöisesti lämmitykseen, niin teknisten tietojen perusteella ei voi suositella LG:n pumppua.
Lämmitysteho (0.6-3.6kW) on täysin riittämätön pakkasilla(ellei kyseessä ole joku miniasunto). Suurin arvokin saavutetaan selvästi plussan puolella vaikka tuo maximi teho riittää nipin napin pienehkön talon lämmittämiseen -10 asteessa. Samoin laitteen ottoteho on melko suuri joten huonot COP/EER luvut antavat viitettä, että todellinen hyötysuhdekin on melko heikko. No eipä maahantuoja lupaa toimintavarmuuttakaan kuin -10 asteeseen.
Myöskin sisäyksikön max. läpivirtaus ilmamäärä on heikko, kun sitävastoin ääntä tuntuu kuitenkin riittävän alimmillaan 29dB. Puhallussiiven/lämmönsiirtimen muotoilussa lienee parantamisen varaa.
LG:n vahvuus on sen itsensä kehittämä Plasma-ilmanpuhdistusjärjestelmä joka on otettu käyttöön myös muiden valmistajien pumpuissa.
Voiko yksiköiden väliset putket asentaa väliseinän sisään vai tuleeko ongelmia? Kerääkö putket kosteutta ulkopinnoille tai jotain muuta vastaavaa?
Kyllä pystyy asentamaan myös väliseinän sisään. Putket on eristettyjä, joten mitään hikoilua ei pääse syntymään. Eristyksellä estetään myös putkien toisiaan vastaan synnyttämä mahdollinen resonointi.
Näin ainakin minulla asentaja vastasi samaan kysymykseen.
Hei,
kysyisin ovatko Haierin ILP:t Suomen oloihin sopivia (lämmityskäyttöön)?
Olisin myös kiinnostunut mahd. käyttäjien kokemuksista.
Onpas tosiaan tämä foorumi sinkunut mielettömän pitkäksi. Itse olen seuraillut pumppujen kehitystä jo parin vuoden ajan ja sen voin sanoa, että kehitystä on tapahtunut valtavasti. Pari vuotta sitten Panasonic oli silloin parasta mitä lähes rahalla sai. Nyt foorumin alussa puhuttiin vain Panasta ja ihmettelin, kun ei muista merkeistä puhuttu mitään.
Nyt alkukesästä alkaen muut merkit IVT Nordig, Toshiba, Mitsubishi ja muutamat muut merkit ovat ajaneet testeissä Panasonikin edelle. Norjalaisessa testissä IVT kantoi kirkkainta kruunua hieman paremmilla hyötysuhteella mitä muut parhaat merkit, Toshiba ym…
Ruotsissa tehty tulos taas kirjoitettiin Toshiba Daiseikai:n nimiin. Siis kummassakin testissä jyvät erottuivat akanoista selvästi. Siis ehdotukseni, katsokaa niitä testejä ennenkuin ostatte niitä halpoja rimpuloita tänne kylmään pohjoiseen, jossa on myöskin pakkasta ainakin täällä hieman Oulun yläåuolella.
Siihen kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota ostaessa millainen talvivarustus laitteessa on. Ainakin eräs asentaja/liikkeen työmies kertoi, että ainoastaan Hitachi:ssa olisi ainoana laitteena ulkoyksikön takana putki, joka lämmittää koko laitteen omalla tuotto kuumakaasulla edustaa myös muita hyviä merkkejä. Onkohan se näin, no sama asia vastuksella tai vaikkapa kaasulla kunhan toimii vain moitteettomasti. Itse olen vihdoin päätymässä, joko Toshiba Daiseikai tai Hitachi:in. IVT:stä luovoin siksi. että eroja ei ole muussa, kuin hinnassa.
Ja se Ruotsalainen testi kertoi loput minulle. Siitä testistä ei ole varsinaisia tuloksia yksityiskohtaisesti mainittu missään, mutta vapaa suomennos osoiyyyeessa http://www.ts-tekniikka.fi/dyn/282.Samasta ts- tekniikan sivulta löytyy myös Norjalainen testitulos.
Melkein kuin olisi lukenut omia ajatuksia tuo Jupen kirjoitus. Pumppumarkkinoilla on tosiaan valta vaihtunut ja edellä luetellut merkit on parhaat mitä markkinoilla on. Ehkä vielä lisättynä Sanyon pumpulla.
Ongelmana näissä kaikissa on se, että halvalla niitä ei saa, vaan kaikki on näitä kalliimman katekorian pumppuja ja usein vielä niin, että laitetta ei edes myydä kuin valmiiksi asennettuna.
Rotsalaistestin tulokset löytyy kyllä netistä täältä http://www.radron.se/upload/tabeller/2004/nr_10/041203_10_varmepumpar.pdf
Kuumakaasu sulatus löytyy myös ainakin IVT Nordig laitteesta. Toisaalta myös termostaatti ohjattu sulatuskaapeli ajanee saman asian.
Testitulokset antaa hyvän pohjan valinnalle, mutta hieman ihmetytää eri testeissä samankin laitteen erilaiset tulokset. Tulokset sinänsä ovat saman suuntaiset mutta eroja on vähän liikaa huomioiden, että testausympäristö lienee laboratoriot jolloin eroavaisuuksia ei uskoisi tulevan kovinkaan paljon.
No mitkä asiat tekevät pumpusta hyvän? Mielestäni niitä on vain muutama tärkeä tekijä.
1. Riittävä lämmitysteho pakkasilla.
2. Hyvä COP-hyötysuhde täydellä teholla pakkasilla ja vajaalla teholla plussan puolella.
3. Laite tehty skandinaavisiin oloihin
4. Suodatusjärjestelmä
5. Sisä- ja ulkoyksikön hiljaisuus
Itse tilasin juuri uuden Toshiban ILP:n edellä painituin perustein + tunnettu maahantuoja + laite valmistettu Japanissa. Toshibaltahan on juuri tullut aivan uusi malli joka korvaa “testivoittajan”. Muutokset tosin pieniä kuten paranneltu suodatinjärjestelmä, hieman paremmat hyötysuhteet (valmistajan ilmoitus) sekä uusi sisäyksikön muotoilu.
Käykää ihmeessä katsomassa edellämainittuja linkkejä ennenkuin olette hankkimassa ilmalämpöpumppua itselle. Alimpana myös uusin testi 2005. Senverran vielä mainittakoon, että sanokoon kuka mitä vaan niin tosiasiassa pumpun sijoitus kuitenkin kannattais laittaa seinänvierustalle ihan omalle jalustalle. Tällä toimenpiteellä varmistat, että pumpusta ei aiheudu mitään resonanssiääniä rakenteissa sisälle. Vaikkakin uudet parhaat pumput ovat jo erittäin hiljaisia, mutta ei niitä millään saa täysin värinättömäksi ja silloin ainakin puurakenteista saattaa kuulua pientä kompressorin aiheuttamaa jyrinää vaimeasti.
Se miksi viimeisimmistä parhaista pumpuista on parannettu vielä COP- arvoa johtuu siitä, että uusimmat pumput on rakennettu DC- moottorilla ja aikaisemmat systeemit AC- moottoreita. Näinillen DC-moottorin teho/ virrankulutus suhdeluku on hieman edeltäjäänsä parempi. No kyllähän muutkin tulee ajankuluessa perässä kenties…
Alla vielä uusin 2005 ruotsalaisten tekemä testi myös viimeisimmistä laitteista eli mukana myös isompi hyvin menestynyt SAnyo 12 ja Mitsubishi. Verratkaa ja tutustukaa ihmeessä testeihin. http://www.radron.se/upload/tabeller/2005/050323_x_varmepumpar.pdf
Nyt on LG:n AS-W096RLH0 ILP ostettu Kodin Terrasta. Pakettiin ei muuten kuulu putkia, telinettä, eikä ulkoyksikön sulanapitokaapelia. Onnisen hinnoista en tiedä. Sain syöttökaapeliin kWh-mittarin paikalliselta sähköyhtiöltä. Kone asennetaan pienehköön tilaan, joten uskon kyllä tehon riittävän.
Nyt odotetaan mielenkiinnolla omia testejä sitten kun saadaan pumppu asennettua. Lopputulokseen ja saavutettuun hyötyyn vaikuttavat kuitenkin paljon myös paikalliset olosuhteet sekä sisällä että talon ulkopuolella.
Toshibaa on kehuttu ja se on voittanut testejä, mutta mitä se oikein maksaa. Soittelin asentajalle joka sanoi ettei sitä ole saatavilla kuin erikseen tilattuna eikä osannut sanoa hinnasta mitään. Paljonko olette Toshibasta maksaneet? IVT olisi ollut saatavilla, mutta noin 3000 euroa on minusta aika paljon.
Toshiba tuotteiden myynti ja asennus tapahtuu ainoastaan valtuutettujen edustajien kautta. Täältä näet koko suomen edustajat.
http://www.toshibafinland.com/?path=edustajat&scms=ccf7c16e9140eb75fafad965b5ddcaa1
Muista että myynnissä on nyt aivan uusi malli RAS-10EAVP-E. Jotkut yrittävät myydä “vanhaa mallia” samaan hintaan. http://www.toshibafinland.com/files/daiseikai_esite1.pdf?scms=09db320934b77515bf796fbe6c1b7cc4
Hinta on melko kallis riippumatta myyjästä, mutta mikäli pumppua ja asennusta ei saa tinkittyä niin kannattaa yrittää hyödyntää kotitalousvähennys mahdollisimman hyvin.
Esim. ILP + asennus 2000 euroa. Pyydä että kirjoittaa asennuksen hinnaksi puolet eli 1000 euroa.
Kotitalousvähennys on 60% 1000 eurosta -100 euroa omavastuu. Eli pumpun kokonaishinnaksi jääkin “enään” tasan 1500 euroa.
Teidän keskustelujen innoittamana minäkin ostin sitten itsellenikin ilmalämpöpumpun. Pumppu odottaa nyt asentajaa. Itse värkkäsin sähköt, reiän seinään ja kannakkeet paikoilleen niin sain asennuksen halvemmalla.
Minulla on öljylämmitteinen talo joten en tiedä minkälaista hyötyä siitä taloudellisesti saa, mutta toivotaan, että asumisviihtyvyys nousee. Tosin olen nyt kesän ajan “lämmittänyt” taloa sähköllä (kattilassa sähkövastukset), kun pääsi öljy loppumaan eikä ole viitsinyt tilata vielä, kun maksaa maltaita.
Niin se ilp oli Panasonic CS-E9DKEW ja hintaa asennuksineen tuli/tulee 1250€.
Mitä mieltä olette taloudellisista hyödyistä? Eli kannattaako pitää öljy-lämmitys back-uppina taustalla vai pidänkö sen sähköllä? Käyttöveden joudun lämmittämään sillä jota pidän backuppina (öljy/sähkö).
MAM. Ilmeisestikään sinun ei enää ole aivan välttämätöntä ostaa öljyä. Ilmalämpöpumppuhan lämmittää suurimman osan ja sähkövastuksesi loput. En tiedä miten tyhjälle öljysäiliölle käy. Kondesoiko ja sitten syövyttää itsensä pilalle. Nythän sinulla on yksi mahdollisuus jota tuskin tulee. Mutta jos tulee yllättävä öljyn hinnan laskupiikki niin voin hyödyntää sitä ja täyttää säiliösi juuri tuona hetkenä. Tosin kokemus osoittaa, että vitkuttelu tulee kalliimmaksi. Toinen vaihtoehto on ostaa säiliö täyteen ja nythän sitä kuluu vähemmän ja täyttöväli on pidempi joten saat halvempaa öljyä koska ostit sen ennen uutta hinnankorotusta ja poltat sillä hinnalla siis siihen asti kunnes se loppuu. Ilmalämpöpumppulämpö on kuitenkin halvempaa kuin öljylämpö lämpötilojen ollessa suunnilleen alle -10 astetta. Tuo sinun kannattaa laskea mutta sen jälkeen taitaa öljylämpö olla hyödyllistä ja sähkövastukset ovat hyvät olla varalla. Öljypumpun mahdollisesti reistaillessa sinulla ei ole kiire sitä korjata ja näin saat aikaa tutkia edullisen korjausvaihtoehdon. Mielestäni sinulla on ihanneolotila ja taloudellinen hyöty siitä on kai sellainen, että 10 vuoden aikajaksolla se juuri ja juuri maksoi itsensä. Käytännössä ILP on sinulle ilmainen tuona aikajaksona.