Muutama päivä sitten aloimme ympäristöystävällisiksi ja tiputimme sähkönkulutustamme radikaalisti asennuttamalla itsellemme ilmalämpöpumpun.
Jaa että minkä? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Tosin vain kuvaannollisesti: oikeasti vekotin toimii samalla periaatteella kuin pakastin ja jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä.
Perinteisiin sähköpattereihin verrattuna siinä on yksi ylivoimainen etu: jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Suoraa säästöä siis. Hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin on aika taas käynnistellä perinteisiä sähköpattereita. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin. Mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa – itse olen tuon suhteen hieman skeptinen, mutta luulen että 30% on ihan mahdollista. Ja sekin on sievoinen summa rahaa sähköllä lämpiävässä omakotitalossa.
Ilmalämpöpumpussa on lisäksi myös muitakin hyviä puolia: lämpötilan säätö sujuu tyylikkään nykyaikaisesti kaukosäätimen avulla – valitset vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Tervetuloa helteet! Eikä siinäkään vielä kaikki: laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. Hyvästi imurointi! (Noh, tuo valitettavasti ei pidä ihan paikkaansa)
Olemme nyt sulkeneet kaikki lämpöpatterit talosta ja eteisessä sijaitseva pumppu on saanut huolehtia talon lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt – myös viime yön kymmenen asteen yöpakkasilla. Perimmäisissä nurkissa olevat huoneet ovat asteen verran viileämpiä, mutta sitäkin voi halutessaan paikata perinteisellä lämpöpatterilla.
Eli ihan positiviisia ensikokemuksia siis. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, en voi vastustaa kiusausta palata aiheeseen ja hieman leuhkia ilmastoinnilla.
Laitteen merkki on siis Panasonic E12 ja asennuksen hoiti hienosti IVT Center. Terveisiä :)
tekeekö noilla panasoniceilla mitään…ei ollu testeis huippu mut ei huonokaan…no sit paukahtaa ku paukahtaa…lämmintä se ainaskii hönki
Oktalo: Kyllä sillä tekee. Siitä on iloa vielä useiksi vuosiksi.
Joku mietti sulatusjaksoja. En ole seurannut korva kiinni mutta tv:tä katsellessa koitin samalla seurata ja pumppuni sulatteli useaankin kertaan. Tuo tunnin väli taitaa olla ihan ok näillä keleillä. Ilma oli noin -5 astetta. Sulamisvettä tulee noin 5 L/vrk. Tämä siis tämän hetken tilanne. Yleensä sulamisvettä tulee 5-10L/viikko. Jopa vain 1L/viikko on ollut mahdollista.
Heip!
Ostin syksyllä Toshiba Daiseikai ilmalämpöpumpun ja nyt näyttää huurtuneen ulkokennosto ja ei lähde kennosto sulamaan (ulkona +2). Eli kysymys kuuluu että onkohan jotain vialla koska ei kennosto lähde sulamaan ja otanko yhteyttä asennus firmaan? (kennosto on ollut kokonaan huurteessa ~vuorokauden).
Ilmalämpöpumppu ehdottomasti kahdella sisäyksiköllä tarkoitus hommailla rintamamiesmalliseen taloon joten kertokaapa kokemuksianne multi-invertereiden omistajat ja hinnatkin asennettuna tietysti kiinnostaisi?
Petteri: Jos kyseessä on nollakeli tai lämpimämpi ja olet käyttänyt pumppuasi hyvin vähän eli lämpötilapyyntö alle 20 astetta tai vaihtoehtoisesti olet käyttänyt takkaa tai muuta lämmöntuottajaa niin voi olla, että laitteessasi ei ole vikaa. Jos ulkona on lämpöasteita niin sammuta 6 tunniksi niin laite sulaa itsekseen. Jos on pakkasta niin nosta lämpötilapyyntöä ja laite sulaa. Jos nämä parametrit eivät täyty, tai laite ei sulakaan, niin ota yhteyttä myyjään. Tänä vuonna jäätyi joku pumppu ilman erityistä vikaa ulkolämpötilan ollessa plussan puolella. Pumpussa on kylmäainetta joka huurruttaa ulkoyksikön. Laite sulattaa itsensä tekemällään energialla. Se alkaa sulatustoiminteella tehdäkin kylmää jonka sivutuote on lämpö. Tätä lämpöä laite käyttää kuumakaasusulatukseen. Jos tätä energiaa ei tehdä (lämpötilapyyntö 19 astetta tai alle ja ulkona nollakeli tai plussan puolella tai takka lämmittää vuorokauden ettei pumppu pääse lämmittämään). Laite voi jäätyä merkistä riippumatta. Kerro auttoiko toimenpide? Jos ei auttanut niin sinulla on onnea koskapa pumpussasi on hyvä korjaus ja huoltotakuu. Vikakaan ei ole poissuljettu eikä minun korviini vielä ole tullut yhtään viallista Toshibaa vastaan. Aiemmin tällä palstalla hilpeyttä herättänyt kokemus jossa Toshiban sulanut vesi jäätyi uudelleen kotelon pohjalle kun asiakkaan sormet olivat syyhynneet niin, että hän oli ihan itse asentanut pohjan sulanapitokaapelin oikein nipusiteillä.
Tervehdys kaikille!
Fin 158 Oy -verkkokauppa on nyt avattu.
Tervetuloa tilaamaan ilmalämpöpumput suoraan netistä osoitteesta: http://www.fin158.com
Tammikuun ajan tarjouksena Fujitsun ASYA-7LC inverter seinämalli hintaan 1090,- (sis. alv 22% ja toimituskulut).
—
Terveisin,
Fin 158 Oy -verkkokauppa
Noniin, nyt on kennosto sulanut yön aikana, ihmetyttää että se kennosto oli kokonaan huurteessa reilun vuorokauden. Voi olla että se johtuu kun jossain vaiheessa laskin sen lämpötilan +17 asteeseen ja nostin sen takaisin normaaliin huonelämpötilaan (+22 astetta).
Diileri: Meillä ei ole takkaa vaan pelkkä suorasähkö lämmitys. Kiitos vastauksesta!
Eli nyt ongelma näyttää olevan poissa.
Petteri: Kennosto voi todellakin jäätyä koska laitteessa kiertää nimensä veroinen kylmäaine. Kennosto huurtuu aina mutta sulatustoiminne sulattaa sen sitten. Poikkeuksen tekee erikoinen tilanne jolloin on ihan lievä lämpökeli ja pumppu ei tee oikeastaan mitään. Toshibat käyvät aika kylmänä mutta vastaavasti ne pystyvät sitomaan ulkoilmasta lämpöä vielä lämpökertoimiella (kansankielellä hyötysuhteella yli 1 joka tarkoittaa, että se on edullisempaa kuin suora sähkölämmitys) vielä -25 asteeseen saakka.
Kysymys: Onhan sisä ja ulkoyksikkösi välinen etäisyys vähintään 3 metriä?
Diileri: Minulla on tälläinen Sanyo Nordic (Ahlsell) ilman pohjan lämmityskaapelia.Nyt kuitenkin pohjalevyyn muodostuu pakkasella jäätä. Sulamisvesireiät ovat kyllä avoinna ja laite toimii muutenkin normaalisti.
Onko tämä normaalia vai vikatilanne ja takuukäynnin paikka?
ilpisti
Ei haittaa jää pohjalevyllä mitään, vasta jos alkaa kertyä liikaa että siivet on vaarassa tai jää alkaa vääntää höyrystimen kennoa.
Ilpisti: Asenteja kertoi jo kaiken. Ei tuohon ole mitään lisättävää.
Kiitokset Asentaja ja Diileri!
ilpisti
älä usko ihan kaikkea mitä täällä kirjoitetaan.
ota yhteyttä asennusliikkeeseen.
Mielenkiintoinen aihe:
“vasta jos alkaa kertyä liikaa että siivet on vaarassa tai jää alkaa vääntää höyrystimen kennoa”
Mikä on sitten raja siihen että jää alkaa vääntää höyrystimen kennoa? Eikös se kenno ole siinä ihan lähellä pohjalevyä vai saako se jää olla kiinni kennossa kunhan ei nouse kennoon asti??
Ehn
asia vain on näin. Maahantuojat eivät nordic malleihinsa vastuksia suosittele eivätkä kustanna. Jokaisen on hyvä seurata laitettaan, ettei sinne kerry liikaa jäätä. Joskus ääriolosuhteissa on jäätynyt umpeen, joten laittaisin ainakin omaani vastuksen vaikka pohja olisi kuinka reikiä täynnä.
Jäätämisvaara on suurin ulkolämpötilan noustessa pakkaselta nollan pintaan. On eduksi ettei samassa yhteydessä termostaatin asetuksia muuteltaisi useita asteita kylmemmälle. Muulämmitys kuten esim lattialämmitys tulisi pitää päällä vain kovimmilla pakkasilla. Pitkään kevyellä kuormituksella räntäsateessa pyörivä pumppu jäätyy herkimmin.
Joo tuo on totta että Nordic mallit eivät tarvitse sulanapitovastusta ja tiedän että ne myös toimivat ilman niitä.
Toki jäätyviä poikkeusyksilöitä on, mutta niin on vastuksellisissa versioissakin.
Sekin on jännä että käyttäjät pelkäävät hirveästi pohjalevyllä olevaa jäätä vaikka sillä ei ole mitään merkitystä laitteen toimintaan. Vasta kun jos kenno alkaa jäätymään ja sulatukset eivät tuohon pysty ollaan ongelmissa.
Mutta tuon kohdan määrittely minua kiinnosti. Kenno on lähes kiinni pohjalevyssä ja näin ollen pohjalevyn jää on lähes tai ihan kiinni kennossa. Milloin se sitten alkaa vääntää kennoa tai jäädyttää kennoa?
Arvaukseni on että silloin jos sulamisvesireiät ovat menneet umpeen. Voiko Diileri tai Asentaja vahvistaa tämän?
EHN: Pitää odottaa asentajan vahvistusta tähän. Oletan että olet oikeassa ja oma arvioni on, että silloin on jäätymisvaara kun jää alkaa kiivetä kennostoa pitkin ja reiät tukossa eikä kiivennyt jää enää sula kaikki sulatustoiminteen aikana. Sitä ei saa sulatusvaiheen jälkeen enää olla yhtään. Se, että jää on kiinni kennoston alareunassa on jo vähän paha mutta käytännössä sulanapitotoiminne tekee siihen yhden millimetrin raon. Jos tätä rakoa ei synny niin silloin jää alkaa vääntää kennostoa. Tämä kyseinen malli nyt vaan on vähän erilainen muihin verrattuna juuri tässä suhteessa mutta siinä ei ole sulanapitokaapelin sähkökulua. Hyvä malli kaiken kaikkiaan eikä minun tietoon ole vielä tullut mallin jäätymisiä.
Eteeni tuli laite jossa reikä oli jäässä ja pohjalevyllä olevan jään päälle valunut sulatusvesiä joita tuuletin heitti ympäriinsä. Siivet pyöri kuin putkessa ja jäätä oli muodostunut sulatusvaiheessa kennon sisään asti. Kenno oli auki vain siipien kohdalta. Koko paketti teräsjäätä joka väänsi kennoa ja ulkopeltiä. Siivet hankasivat jäätä ja olisivat todennäköisesti seuraavien sulatusjaksojen aikana jäätyneet kiinni.
Onko kellään kokemusta ultimate ilma-vesi pumpusta.