Muutama päivä sitten aloimme ympäristöystävällisiksi ja tiputimme sähkönkulutustamme radikaalisti asennuttamalla itsellemme ilmalämpöpumpun.
Jaa että minkä? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Tosin vain kuvaannollisesti: oikeasti vekotin toimii samalla periaatteella kuin pakastin ja jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä.
Perinteisiin sähköpattereihin verrattuna siinä on yksi ylivoimainen etu: jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Suoraa säästöä siis. Hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin on aika taas käynnistellä perinteisiä sähköpattereita. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin. Mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa – itse olen tuon suhteen hieman skeptinen, mutta luulen että 30% on ihan mahdollista. Ja sekin on sievoinen summa rahaa sähköllä lämpiävässä omakotitalossa.
Ilmalämpöpumpussa on lisäksi myös muitakin hyviä puolia: lämpötilan säätö sujuu tyylikkään nykyaikaisesti kaukosäätimen avulla – valitset vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Tervetuloa helteet! Eikä siinäkään vielä kaikki: laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. Hyvästi imurointi! (Noh, tuo valitettavasti ei pidä ihan paikkaansa)
Olemme nyt sulkeneet kaikki lämpöpatterit talosta ja eteisessä sijaitseva pumppu on saanut huolehtia talon lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt – myös viime yön kymmenen asteen yöpakkasilla. Perimmäisissä nurkissa olevat huoneet ovat asteen verran viileämpiä, mutta sitäkin voi halutessaan paikata perinteisellä lämpöpatterilla.
Eli ihan positiviisia ensikokemuksia siis. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, en voi vastustaa kiusausta palata aiheeseen ja hieman leuhkia ilmastoinnilla.
Laitteen merkki on siis Panasonic E12 ja asennuksen hoiti hienosti IVT Center. Terveisiä :)
Terve!
Kuulin talvisulatuksesta seuraavanlaisen jutun:
Silloin kun ilmalämpöpumput sai asentaa itse saattoi ilmauksen yhteydessä päästää vahingossa liikaa ilmaa pois koneesta. Tällöin saattaa tulla ongelmaksi se, ettei ulkoyksikön sulatusteho ole riittävä vaan ulkoyksikköä pitää käydä välillä sulattelemassa manuaalisesti. Jos koneessa ei ole oikeata määrää kylmäainetta pudottaa se laitteen lämmitys- ja jäähdytystehoa sekä tuota talvella tapahtuvaa ulkoyksikön sulatusta.
Myyjät myyvät mielellään tehokkaampia laiteita, koska niistä yksinkertaisesti saa enemmän rahaa. Pienempitehoisen pumpun hankinta ei tarkoita sortumista tuntemattomaan halpamerkkiin. Tunnettujen valmistajien valikoimista löytyy kaikille sopiva teholuokka.
Ylimitoitettujen pumppujen sulatusongelma saattaa johtua juuri siitä, että käyntijaksot jäävät liian lyhyiksi. Tällöin sulatusautomatiikka ei ehdi käynnistyä. Tässä saattaa olla merkkikohtaisia eroja.
Oletko Jore laskenut, kuinka paljon pumppusi takaisinmaksuaika piteni ostettuasi hiukan ylimitoitetun (kalliimman) pumpun?
Toinen asia. Monet kammoksuvat pumppuja, joissa on sulatuskaapeli. Se muka syö sähköä niin, että säästöt menevät siihen.
Lasketaanpa hiukan. Oletetaan, että meillä on 50 Watin sulatuskaapeli.
Annetaan sen lämmittää, sanotaan nyt reilusti 6 kuukautta vuodesta. Se tekee 4380 tuntia. Laitetaan sähkön hinnaksi hulppeat 8 centtiä / kWh.
Saadaan länmmityskaapelin sähkönkulutukseksi 17,5 euroa / 6 kk. Tämä ei ole paljon siitä ilosta, että saadaan sulatusvedet varmasti valumaan pois ulkoyksiköstä.
Huomenta vaan kaikille. ILP on myös itsellä ostoslistalla ja kaikki mahdollinen on yritetty tonkia esille, joka auttaisi valinnassa.
Pakko kuitenkin kommentoida tuota “ylimitoitettua” pumppua (siis lämmitys käytössä). Ongelma on siinä, että pumppu on ylimitoitettu ainoastaan silloin kun sitä vähiten tarvitaan eli lämpöisinä aikoina. Valmistajien antamiin suurimpiin lämmitystehoihin pitää suhtautua kriittisesti, sillä arvot saavutetaan vasta +15 tasolla.
Kun otetaan lämpötilaksi -7 astetta niin erot muodostuu jo todella suuriksi. Pienet invertterit (mallit 9-10) antavat ulos enään hieman reilu 2000W ja isommatkin (mallit 12-13) vajaa 3000W. Eli keskikokoisessa talossa tehot ei enään riitäkään edes pienemmilläkään pakkasilla ilman lämmityspatterien apua. Toki täällä etelässä -7 astetta on jo kohtuullinen lukema.
Markkinoilla on kuitenkin pari merkkiä joiden pienimmät mallit antavat paremmat(=riittävät) tehot kuin muiden valmistajien suuremmat mallit myös pienellä pakkasella – ilman “ylimitoitusta”.
Aivan, ylimitoitus ei kannata. Jos ostaa niin tehokkaan pumpun, että se riittää ilman sähköpattereiden apua alle -5 > -10 asteen pakkasilla, hintaa tulee rutkasti. Ja pumppu on suurimman osan lämmityskautta vajaakäytössä. Mikä tarkoittaa, että käyttötunnit jäävät vähäisiksi eikä sähkön (=rahan) säästöä synny toivotulla tavalla. Ilmalämpöpumpun ei ole tarkoitus eikä edes mahdollista kattaa lämmityskaudella tarvittavia huipputehoja. Se on sitävastoin oivallinen peli jauhamaan perustehoa suurimman osan lämmityskautta.
Katselkaapa joskus ilmatieteenlaitoksen sivuilta, minkälaisia lämpötiloja eri kuukausina Suomessa esiintyy eri paikkakunnilla.
Jyrki: Mistä ja millä lukemalla selviää pumppujen erot esim. -7 asteen lämpötilalla. Antaako esitteen arvo “lämmitysteho KW (esim 0,9-6,0) ” mitään viitettä “kylmätehosta”?
Oikein hyvä että keskustelu on laaja-alaista. Kyllä Ansu laskin ja pisimmillään takaisinmaksuaika piteni 10 kk. Mielestäni kohtuullinen siitä, että pumppu toimii paremmin ääriolosuhteissa. Pitänee tarkentaa kuinka paljon ylisuuri pumppuni on. Sen tilasuositus on laskennallisesti 65-135 neliön asuntoon eli 6 kw. Asuntoni on 120 neliötä ja pumpun vaitususalue sauna, kylppäri ja ehkä apukeittiö poislukien noin 100 neliötä. Eli 35 neliötä se lämmittäisi enemmän mutta lukemahan on hyvinkin tilasuositusten sisällä. (tilasuositus katsottu Panasonikin vanhemman mallin esitteestä) Jos otetaan huomioon Jyrkin mielipide niin se vain vahvistaa lievän ylimitoitukseni oikeellisuutta. Ymmärrän jos olisin hankkinut 12 KW eli tuplatehoisen, olisi se ollut jo järjetöntä. Tämän lievän ylimitoituksen päätarkoitushan on luotettavuuden lisääminen sekä mahdollisen laskuvirheen minimointi. Ei säästön koskapa jo ostohetkellä huomasin sen hyötysuhteen olevan hieman pienempi kuin 1kw pienemmän laitteen. Olin jo osothetkellä tietoinen, että lievä ylimitoitus on säästön kustannuksella. Kiitos hyvistä mielipiteistä.
Ekku: Esitteen tiedot ei anna muuta kun min ja max arvot joista ei voi päätellä todellisia tehoja eri lämpötiloissa.
Kuten arvaat ei luvut olet hihasta vedettyjä, joten pistän tähän Norjalaisen lehden tekemän testin (2004), josta kouluruotsillakin saa oleellisen tiedon selville. Osa näistäkin laitteista on jo korvattu uusilla malleilla, joten vertailu vaikeutuu.
http://www.toshibavarmepumper.no/filer/pdf/DinePenger-08-2004-VPtest.pdf
Kuten huomaat on Toshiban pienempi malli RAS-10 täysin omassa luokassaan tehojen suhteen pakkasella. Tällähän ei ole mitään tekemistä COP-luvun kanssa, mutta auttaa laitteen valinnassa mitoituksen suhteen.
Tuo kouluruotsi arvosana oli aika heikko…
Nyt ei Ekku heti ymmärrä…Mistä ominaisuudesta se kertoo jos lämpöä pukkaa hyvin pakkasellakin (-7) jos ei COP:ista? Toshiba on tosiaan omaa luokkaansa, tuntuu melkein kirjoitusvirheeltä.
Toinen testi pdf jos kiinnostaa
http://www.ilmalampopumput.fi/Nordic_test.pdf
En löydä, että tämä Motivan laskurisivu olisi ollut täällä. http://amb69.it.ambientia.fi/tyyppitalovertailu-vaihe1.php?talotyyppi=1
Katsokaa ja vertailkaa. Siihen voi lisätä ilmalämpöpumpun ja katsoa kulut 30 v kuluttua. Yllättäen sähkölämmitys osoittautuukin aika edulliseksi.
Se COP-luku on lämpökerroin. Eli lämmitysteho jaettuna omakäyttöteholla. Valmistajat “unohtavat” mainita esitteissään (kun mainostavat suurta COP-lukua) missä lämpötilassa arvo on mitattu. Tietysti kun mitätaan yli +10 asteessa saadaan parempi arvo kuin miinus puolella. Testissä on mitattu laitteille kaksi COP-arvoa. Toinen -7 asteessa ja toinen +7 asteessa. Kummatkin on tärkeitä mutta -7 arvo on tärkeämpi koska enrgian kulutus on paljon suurempaa ja hyvällä lämpökertoimella säästyy enemmän euroja. Laitteissa saattaa siis olla hyvä COP-arvo plussan puolella, mutta heikkenee rajusti mentäessä selvästi kylmän puolelle. Optimaallista olisi mikäli kummatkin arvot on hyviä (luonnollisesti).
Se hyvä lämmöntuottamiskyky -7 asteessa kertoo taas sen, kuinka paljon watteja laite ylipäätään pystyy tuottamaan ko. lämpötilassa. Siinä ei siis katsota kuinka paljon laite tarvii omakäyttötehoa. Arvo on erittäin tärkeä (varsinkin kun erot ovat noin suuria) siitä syystä, että se antaa osviittaa onko laite tarpeeksi tehokas myös kylmillä ilmoilla. Mitä enemmän laite antaa ulos miinuksella sen vähemmän tarvitaan pattereita avuksi. Pattereiden COP-arvohan on yksi ja ILP:n kuitenkin noissa lämpötiloissa vielä reilusti yli kahden.
Lämmöntuottamiskyvyllä +7 asteessa ei ole suurtakaan merkitystä koska lämpöä ei kuitenkaan tarvita niin paljon kun ILP pystyy tuottamaan.
Meillä on ongelmana talon yli lämpeäminen talvisin, lämpöä tuottaa puulla/sähköllä lämpiävä varaava vesi kierto pattereissa + 1 varaava leivinuuni +1 varaava takka alakerrassa, koko talo lämmitetään pelkästään puilla joten sähköä ei kulu kuin vesikiertopumpun kulutuksen verran , vaikka vesi kierron pattereista katkaisikin niin yläkerrassa on joku 25- 27 astetta ja alhaalla on n.20 vaikka ulkona on -20 auttaisiko ILP pitämään lämmön kurissa ja jakamaan sitä tasaisemmin vaikka leivinuunia lämmitetäänkin. Onko siinä mitään järkeä alkaa viilentämään taloa ILP:llä, mutta kun ei viitsisi pitää ikkunoita auki keskellä talvea. Haluaisin saavuttaa tasaisen lämmön melkeen koko taloon pitääkö asentaa sitten alakertaan oma yksikkö ??? talossa on n.80 neliötä kerroksessa yht.165 ja jos asentaa vain yhden ILP.n niin kannattaako se laittaa ylös vai alas. Kesällä talo on sietämättömän kuuma (etelä rinteessä)… ostin talon n. vuosi sitten joten toi lämmitys tekniikka on pikkasen haussa vielä mutta tasalämpöä haluaisin eikä se tunnu olevan mahdollinen jos haluaa nauttia takkatulesta
Tiedoton: Tämä kuulostaa vähän alkeelliselta ehdotukselta mutta eikö leivinuunia voi lämmittää vähemmillä puilla (ja useammin=tasainen lämpö)? Kesä jäähdytykselle ilp voisi olla ok siinä kerroksessa missä makuuhuoneet ovat (jos haluaa nukkua viileämmässä). Tai sopisiko rappujen luo mistä voisi puhallusta vähän jakaa eri kerroksiin?
Tuosta testistä vielä… En vieläkään ole mielessäni sulkenut “näppihäiriön” mahdollisuutta Toshiban varmeffekt arvojen kohdalla.Miten voi lämmöntuottokyky olla enemmän -7 asteessa kuin +7 ??
Tässä viittaamani testiin linkki
http://www.toshibavarmepumper.no/filer/pdf/DinePenger-08-2004-VPtest.pdf
Tässä vanhemmassa testissä on Toshiballa (toinen malli ilmeisesti kun uudemmassa testissä) loogisemmat lukemat
http://www.toshibavarmepumper.no/filer/pdf/dinepenger.pdf
Tässä linkki aiheeseen liittyviin kysymyksiin ja vastauksiin. Ja vastaus siihen että miksi ei kannata ulkoyksikköä asentaa kellariin tai muuhun suljettuun tilaan…
http://www.sulpu.fi/faq_index.asp
Tiedottomalle tiedoksi, kesäaikaa silmälläpitäen kannattaisi hankkia tehokas ilmastointilaite. Noilla neliöillä ehkä useampi huonekohtainen. Jos kesälläkin leivotaan leivinuunilla, siinä sitä riittää jäähdyttämistä. Varsinaista ilmalämpöpumppua ei kannata hankkia, koska et tarvitse sellaista lämmitykseen. Talvella voit yrittää tasata lämmön jakautumista kerrosten välillä ilmankiertoa parantamalla, puhaltimilla, yms.
Talviaikana tuntuisi takaperoiselta käyttää jäähdyttimiä liikalämmön poistoon. Mieluummin yrittäisin pienentää lämmöntuottoa.
Ekku: Testistä vielä. Samaa ihmettelin kyllä itsekin. Voipi olla painovirhe ja oikea -7 luku onkin pienen Toshiban kohdalla joko 2600W tai 3000W.
Toisaalta kun vertaa aikaisempaa testiin niin…
– Vanhempi iso Toshiban malli RAS-13UAV lämmitysteho 0.9-6.0kW ja -7 asteessa antaa 3500W
– Uudempi iso Toshiban malli RAS-13EAVP lämmitysteho 0.6-6.6kW ja -7 asteessa antaa 3900W
– Vanhempi pieni Toshiban malli RAS-10UAV lämmitysteho 0.7-4.0kW ja -7 asteessa antaa 2300W
– Uudempi pieni Toshiban malli RAS-10EAVP lämmitysteho 0.6-6.2kW ja -7 asteessa antaa ????W
Kuten huomaat on pienemmässä mallissa muutos huomattavasti suurempi kuin isossa joten on mahdollista, ettei testissä olisikaan virhettä.
Onkohan kellään kokemusta LG:n pumpuista.
Malli AS-126URH0. Ois mukava tietää kokemuksia
Vielä tuosta AS-126URH0 toiminnasta. Toimiikohan automaattitoiminne siten että laite lämmittää kun pitää ja viilentää kun tarve vaatii.
Luin Ultimaten sisäyksikön (Inverter 12) kyljestä seuraavia tietoja
Model KFR-30GW/XBPc
Cooling Capacity 3000 (1580-3700) W
Heating Capacity 3600 (1500-4200) W
Kyseistä mallia markkinoidaan luvuilla 5,5/5 kW ja 170/100 m2 tiloihin.
Olen kuullut, että Ultimatella lisätään noin puolet ulkoyksikön kompressorin tehosta ilmoitettuihin lukuihin sillä perusteella että sen lisävaikutus olisi vähintään 50 %.
Jos tällä tavoin “paisutellaan” teholukuja niin eikö se vaikuta automaattisesti kaunistelevasti COP-lukuun ja ilmoitettuihin neliömääriin.
Kyseinen malli on ilmeisesti Chigo KFR-30GW ja muissa maissa se on markkinoitu 3,7/4,2 laitteena.
Miten on muiden valmistajien kohdalla, ovatko kyljessä olevat luvut samat kuin mainoksissa?
Krisu. Ultimaten laite on juuri sama Chigo KFR-30GW/XBPc, mitä Suomessakin myydään monella eri “merkillä”. Esim Keskinen myy sitä Luxus -merkillä. He ainakin ilmoittavat tehot kuten pitääkin, lämmitys 1,5-4,2kW 12000btu ja jäähdytys 1,6-3,7kW 10000btu, neliöt 50/140m2.
Kompura on kait Sanyon kaksoisruuvikompura, ja laatu muutenkin ok. Keskisellä ko. laitteen hinta 589e täydellisenä pakettina 4m putkilla ja telineellä! (Ultimatella kaikki myydään erikseen.) Isompi 18000 invertteri on 695e
Mulla ko. laite, ostettu eri paikasta ja eri merkkisenä viime kesänä, ja olen todella tyytyväinen ostokseen. Ainakin on hinta/laatu kohdallaan, sanovat merkkikoneiden omistajat/asentajat/myyjät mitä tahansa.
On/off pumput muuten alkaen 379e varusteineen.
Onko kellään kokemusta technibell pumpuista?
malli oli joku MCAF124R5
Krisu:
“Heating Capacity 3600 (1500-4200) W” Kuten aikaisemmassa viestissä kirjoitin ei luvuista voi tehdä kovin pitkälle johtavia päätöksiä. Luvuissa ilmeisesti annetaan +7 asteessa saavutettava teho (3600W) sekä min. että max. teho.
Myös nuo laitteen soveltuvuus lämmitysneliömääriin voi unohtaa. Jos otetaan vaikka Panasonic E9 joka antaa -7 asteessa 2.2kW (max. teho 5kW) ulos, niin teho riittää kai korkeintaan 70m2 lämmittämiseen -7 asteessa.
Minimi arvo taas olisi hyvä olla mahdollisimman pieni sillä se on arvo jonka laite tuottaa lämmityksessä tarvitaan lämpöä tai ei. Saattaa keväällä päivisin huoneiston lämpötila nousta turhan korkeaksi. Tietysti laitteessa saattaa olla automatikka joka kytkee automaattisesti jäähdytyksen päälle (joissain malleissa on).
COP-lukuja harvoin halpislaitteissa ilmoitetaan. Ja jos ilmoitetaan niin niilläkään ei ole juuri merkitystä, sillä luvut ilmoitetaan +7 asteessa. Hyvä olisi mikäli arvo annettaisiin myös -7 asteessa. Energialuokan A-laitteeksi voidaan kutsua ILP:tä jonka COP-luku on