Vihre painajainen

Olen viime in nukkunut levottomasti, ehk sen takia ett koiramme Totti alkaa kierrell asuntoa vinkuen ja valittaen jo aamuyst. Lhistll on juoksunarttuja ja koira-Casanova rakastaa kiihkesti niit kaikkia. Aamu-unet ovat siis aika horteisia, ja niihin liittyy erilaisia nitehosteita, kuten vinkuvia piippuja, ulisevia susia ja salaperist itkua jyrknteell.

Tmn aamuinen horreuni vei kuitenkin voiton kaikista edellisist. Olin vihreiden kunnallisvaaliehdokkaana yhdess nykyisen valtuutetun kanssa. Meihin otti yhteytt jokin paikallinen isntmies, joka halusi kuulla vaaliteemoistamme. Hn ajelutti meit autollaan pikkutiet ja Merja innoissaan selitti, ett tllhn on niit vihreiden hommaamia rauhoitusalueita harvinaisten kolopesijiden takia. Silloin huomasimme joutuneemme vijytykseen. Maanviljelij juoksi kirves kdessn perssmme ja toinen yritti ajaa auton lyttyyn valtavalla puskutraktorilla. Kaasu pohjassa oli paettava paikalta, ja permme kirveenheiluttaja huusi, ett olemme tuhonneet hnen elmntyns. Kaikki vain sen takia, ett jokin typer piipittj on tehnyt kolonsa hnen mailleen!

Maalaiskunnassa on paljon piilevi poliittisia jnnitteit, joita olen rekisterinyt ilmeisen tiedostamattani. Olen kyll ihmetellyt, miksi juuri kukaan ei halua Kangasalla mynt julkisesti olevansa vihre tai asettua kunnallisvaaliehdokkaaksi.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *