Korttipakka, nykyaikaisina versioina

Kirjoittaja Sami, 29.12.2005

Monet muistanevat Tapio Rautavaaran esittämän kappaleen Korttipakka. Verkossa liikkuu sen pohjalta tehtyjä parodiaversioita, joista yksi hauskimpia on Sanoma Ihmiskunnalle -blogin esiinnostama työelämän versio korttipakkalaulusta.

“Tuloskorttipakka” on kiertänyt sähköpostissa jo pidempäänkin ja on pulpahtanut nettiin jo huhtikuussa karppaus.infon keskusteluketjussa. Karppausinfosta löytyi myös muita hauskoja Korttipakan parodioita: Turo’s Hevi Gee -yhtyeen esittämä Santapaperi, jonka sanat löytyvät viestiketjun lopusta, sekä samaisesta ketjusta linkitetty Ajopäiväkirja.

Jos Rautavaaran esittämä kappale ei ole tuttu, nämäkään versiot eivät välttämättä aukene lukijalle. Suosittelenkin etsimään ja kuuntelemaan alkuperäisen version, onhan se osa suomalaista musiikkihistoriaa.

Pienellä etsiskelyllä löytyivät lopulta ne alkuperäisetkin Korttipakan sanat: katso Hartaustekstejä -sivun keskivaiheilta.

    Jutussa “Korttipakka, nykyaikaisina versioina” on 4 kommenttia:

    • Santtu says:

      Alunperinhän tuo on toisen maailmansoddan aikainen kappale, ja ihan alkuperäiset sanat löytyy täältä: http://members.tripod.com/~Synergy_2/lyrics/thedeck.html

    • […] (via pinseri ym, katso pinseristä ja kommenteista blogiketjua taaksepäin.) […]

    • Mikko says:

      Korttipakkatarina on muuten tuntuvasti toista maailmansotaa vanhempi juttu: varhaisin tunnettu versio on julkaistu newcastlelaisessa sanomalehdessä elokuussa 1776.

      http://www.cs.man.ac.uk/~daf/i-p-c-s.org/faq/deck-of-cards.php

    • Buahaahaaa! Tässä on työttömän versio korttipakasta. Tämä ei muuten sitten ole mikään vitsi vaan karua arkitodellisuutta kymmenille tuhansille orjatyöläisille, siis vuonna 2009, Suomi-nimisessä “demokratiassa”. Suomi on nykyisellään Pohjolan Albania, “hyvinvointivaltio”, ei Herra Jumala mikä vitsi!

      #######################

      Tämä on vanha tarina.

      Kerran orjatyöaikana tapahtui näin: Oli oltu pitkällä lumekurssilla ja orjatyökomppania oli tullut Paltamoon. Seuraava päivä oli sunnuntai ja Kyykyttäjä komensi pojat CV-sulkeisiin. Kun Kyykyttäjä luki karenssiuhkauksen, ne, joilla oli CV-raamattu, ottivat sen esiin.

      Mutta yhdellä orjalla ei ollut muuta kuin korttipakka ja sen hän levitti eteensä penkille. Kyykyttäjä huomasi kortit ja sanoi: “Orjatyöläinen, kortit pois!”

      CV-menojen jälkeen orja vangittiin ja vietiin TYP-oikeuteen. TYP-kenttätuomari kysyi: “Perustelkaa tekonne tai rankaisen teitä pitemmällä karenssilla kuin ketään koskaan.” Orjatyöläinen vastasi: “Herra TYP-tuomari! Olen ollut pitkällä lumekurssilla melkein koko vuoden, eikä minulla ole työnhakusuunnitelmaa eikä CV-raamattua, mutta toivon, että ymmärrätte vilpittömän selvitykseni.” Näin sanoen orjatyömies aloitti kertomuksensa.

      “Katsokaas, herra TYP-tuomari. Kun näen ässän, muistan, että minulla on vain yksi elämä enkä halua tuhlata sitä orjatöissä.

      Kakkosesta muistan, että työttömyydessä on kaksi osaa, alku ja loppu.

      Kun näen kolmosen, ajattelen kolmosolutta.

      Kun näen nelosen, tulevat mieleeni neljä työttömän pahinta vihollista: TYP, Jaakonsaari, Filatov ja Cronberg.

      Kun näen viitosen, ajattelen viittä väljää loispummiyrittäjää, jotka laittoivat hanurinsa kuntoon. Yhteensä heitä oli kymmenen, viisi avautuvaista, jotka saivat löylykauhaa ja viisi eunukkia, joilta ovi suljettiin.

      Kun näen kuutosen, tulee mieleeni, että kuutena päivänä eduskunta loi orjatyölain.

      Kun näen seiskan, muistan, että seitsemäntenä päivänä pitää levätä ja kunnolla.

      Kun näen kasin, ajattelen niitä kahdeksaa euroa, jotka saan kulukorvauksena orjatöistä.

      Kun näen ysin, ajattelen loispummiyrittäjiä, joille TYP toimittaa ilmaisia orjia. Yhdeksän kymmenestä ei edes kiittänyt TYPpiä siitä.

      Kun näen kympin, ajattelen niitä kymmentä orjatyöpaikkaa, jotka olen joutunut läpi käymään, tuloksetta.

      Kun näen kuninkaan, muistan, että on vain yksi Temppu- ja tupeeministeriön kuningas, Mauri Tupeehinen.

      Ja kun näen kuningattaren, ajattelen Tarjaa, joka on Suomen Työttömien Valtakunnan kuhnuri-kuningatar.

      Sotilas on kohta myös kortistossa, eikä missään pelikortistossa!

      Kun lasken yhteen korttipakan pisteet, saan 364, niitä on vain yksi vähemmän kuin on karenssipäiviä vuodessa.

      Kortteja on 52, yhtä monta kuin on piinaviikkoja orjatöissä.

      Maita on neljä, yhtä monta, kuin on keskimäärin orjia loispummiyrittäjällä.

      Kuvakortteja on yhteensä kaksitoista, yhtä monta, kuin kuukausia on mennyt hukkaan tälläkin lumekurssilla.

      Kussakin maassa on 13 korttia, yhtä monta, kuin on karensseja annettu varttitunnissa läpi vuoden.

      Kuten huomaatte, herra TYP-tuomari, korttipakka on minulle
      CV-raamattu, almanakka ja henkilöhakemisto.”

      Hyvät kuulijat, tämä tarina on tosi!”

Kirjoita kommentti


Tämä linkki on ansa roskapostittajille.