Kesälomaprojekti

Kirjoittaja Sami, 22.7.2004

Kesäloma. Myöhään valvomista, vielä myöhempään nukkumista. Raukeaa löhöilyä. Pyh, tuotahan tehdään joka viikonloppu! Tällä lomalla on vuorossa taas uuden asian kokeileminen. En ole vielä koskaan maalannut talon ulkoseinää, joten tuumasta toimeen. Kun nuo kesäiset kelitkin alkoivat juuri sopivasti yhtäaikaa lomani alkaessa (tätähän ennustinkin!)

Homma menee näin: ensin kannetaan rautakauppaan jotakuinkin nörttien leikkikalun (sellaisen pauttiarallaa satagrammaisen, useamman gigatavun kokoisen) verran rahaa ja tullaan pois tikapuiden, siveltimien, kaapimien, teräsharjojen, pressujen, teippien sekä alus-, päällys-, väli- ja mitäliemaalia sisältävien purkkien kera. Kotiin tultua täytetään vesipullo, kääritään hihat ja hyökätään talon seinän kimppuun. Raaps vain, vanhat maalit pois.

Myöhemmin illalla auringon painuessa jo puskien taakse ensimmäinen vaihe on lopultakin valmis. Paljaaksikynityt seinälaudat näyttävät lähinnä vanhalta ladolta ja käsivarret kipinöivät punaisia kolmioita ranteesta olkapäihin saakka, kuin tv-mainoksessa konsanaan. Kaivan nenästäni maalipölyä varmaan vielä joulunakin.

Nolon asiasta tekee se, että asumme tiilitalossa. Sankarillisesti raaputtamani seinä on itse asiassa vajaan kuuden neliön kokoinen pala laudoitusta yhdellä seinällä. Ja samanlaisia löytyy vielä kuusi muuta. Tästä on vedettävissä jompikumpi kahdesta johtopäätöksestä: a) ne, jotka tekevät tätä huvikseen muiden arkiaskareiden ohessa ovat Oikeita Äijiä tai b) jollain salaisella Oikeiden Äijien tuntemalla kepulikonstilla vanhojen maalien hävittäminen olisi sujunut käden käänteessä.

Huomenna jatketaan ja katsotaan mitä ihmeellisyyksiä maalipurkkien sisältä paljastuu ja miten ne saa levitettyä seinään kunnialla. Pitäkää peukkuja.

    Jutussa “Kesälomaprojekti” on 8 kommenttia:

    • mea says:

      Nyt sie Samikki oot käsittänyt väärin: vanhojen maalien rapsottaminen seinistä amatööriprojekteissa on naisten hommia. Äijät sekottelee maaleja ja ohentelee ja mitä niille nyt sitten tehdäänkin, oikein äijät keittelee itse punamullat. Mutta naisväki rapsuttaa. Näin on, nimittäin.

    • samik says:

      Arvasin! Riitta!!!

    • vili says:

      Äijien konsti on kuumailmapuhallin. Sillä kun maalia lämmittää, irtoaa se puusta itsestään, vielä perään hieman näyttää kaavinta -> on seinä puhdas.

    • Riitta says:

      Mea, rapsuttaminen ei todellakaan ole naisten hommaa. :-) Olet nyt käsittänyt jotakin väärin! Naisten kuuluu toimia taideraatina, joka selittää, arvioi ja tulkitsee seinään syntyvää maalipintaa. Niin. :-D

    • mea says:

      Jaa näin. Nootti lähtee siinä tapauksessa isälleni, joka vakuutti, että se on vain ja ainoastaan naisten työtä. Ja minä uskoin. Tosin iskä väitti, että maalaaminenkin on naisten työtä ja mies sekoittaa ja arvioi. Ja senkin uskoin. Että piti tämäkin päivä kokea; vanha isäni ei ollutkaan aina oikeassa. Huoh!

    • mab says:

      Jaahas,
      Nyt on 25.8. ja mitään uutisia maalausprojektin edistymisestä ei näy. Onko rukkaset lyöty naulaan ja pensselit santaan?

      nimim. “huolestunut pinserinlukija”

    • mab says:

      Johan tässä menee kuukaudetkin väärin! Siis tietenkin 25.7.

    • samik says:

      Ei sentään ole projektia unohdettu :-) Seinässä on nyt puunsuojaa ja alusmaalia mutta lopulliset maalit saavat odottaa sadekuurojen ohimenemistä.

Kirjoita kommentti


Tämä linkki on ansa roskapostittajille.