i used to believe listaa lapsuuden uskomuksia ja totuuksia. Aloimme tässä muistella omia lapsuuden erikoisuuksia:
Jos soittaa hätänumeroon tai poliisille ilman että joku on vähintään kuolemassa tai talo tulessa, saa sakot. Sen vuoksi vielä aikuisenakin on joutunut miettimään kahdesti hätänumeroon soittamista.
Jos aurinko pääsee porottamaan paljaaseen päähän, tulee auringonpistos. Siispä lippalakki tiukasti päähän pahimmillakin helteillä.
Jos koira nuolaisee naamaan ja sen pyyhkäisee pois, se loukkaa koiran tunteita. Vaikka haisisi miten pahalta. Edelleen mietin, tunteeko Totti itsensä huonoksi koiraksi naamannuolusession jälkeen.
Jutussa “Lapsuuden pelisäännöt” on 8 kommenttia.
Lisää aiheeseen liittyvää luettavaa
Wanhoja mainoksia
Jos olet joskus haaveillut lapsuuden mainoksien uudelleen näkemisestä, nyt olisi sitten mahdollisuus. Joukossa on sellaisiakin, joita ei ole vielä toistettu kyllästymiseen asti muisteluohjelmissa:
MTV3: Kaikkien aikojen...
Tärkiää tekstiä
Isoon sormuksen isäntä, eli Taru sormusten herrasta Etelä-Pohjammaaksi. Lapsuuden maisemien murre on aina yhtä komiaa. Vielä kun tämän saisi äänikirjana! [via Toi]...
Takaisin 70-luvulle
Tommipommi 2: 70-luvun TV-sarjojen alkutekstejä - videoklippejä lapsuuden televisio-ohjelmien alkuteksteistä. Tommi kirjoittaa: "Näistä kai olen oppinut kaiken mitä elämästä tiedän" - voin allekirjoittaa väitteen, mutta lisäisin...
Kirjoita kommentti
8.06.2003 klo 23:17
Ehkä parhain, mitä tiedän, on huonetoverini lapsuuden uskomus. Hän oli pienenä kysynyt äidiltään milloin maailmaan tulivat värit. Aivan loogista: vanhat Suomi-filmit ja valokuvat ovat mustavalkoisia. Ennen täytyi siis olla mustavalkoista, sittemmin tulivat vasta värit maailmaan. Ehkä kertomukseni meni hiukan ohi aiheen, uskomuksilla kaiketi piti olla jonkin moinen seuraamus.
8.06.2003 klo 23:35
Aina piti sanoa “saat sitten maksaa sairaalalaskut” kun joku uhkasi tappelulla. Nyt tästä saa sellasen kuvan että lapsuus oli yhtä katutappelua :P
9.06.2003 klo 12:13
Aikanaan tuli k****a sähköpaimeneen. Pari päivää luulin ettei tässä enää kauaa henki pihise. Edes äidille en uskaltanut kertoa, ettei tulisi surulliseksi. Noh. Vielä henki pihisee :)
9.06.2003 klo 14:58
Ja tietenkin klassinen: jos laittaa silmät kieroon, ne jäävät kieroon. Itselleni tämän uskomuksen valheellisuus selvisi vasta teini-iässä, kun ryhdyin ajattelemaan asiaa.
9.06.2003 klo 17:50
Minä uskoin, että röyhtäily on tapa sanoa “kiitos hyvästä ruuasta”, vähän samaan tapaan kuin käsien taputtamisella esityksen jälkeen sanotaan, että esitys oli hyvä. Minua harmitti, kun en saanut ruokapöydässä ilmoille mitään kovin terävää röyhtäisyä, vain teeskenneltyä korinaa. Tosin rukkasin käsitystäni hieman isäni röyhtäilevän saunakaljan lomassa…
Samik: Oletko saanut sähköpostia? Lähetin tässä taannoin kysyvän viestin pariin kertaan, palautelomakkeella ja suoraan, enkä ole kuullut sinulta vielä mitään.
9.06.2003 klo 19:30
Siis: _isäni röyhtäillessä_. Hauskanen typo taas ;)
11.06.2003 klo 01:28
iannelle: en ole sinulta postia nähnyt, ja taisi vastauksenikin kadota?
14.06.2003 klo 20:58
Samik: Pistin mailin uudestaan.