Käyttäjäkokemuksista ja WOW-kokemuksista

Kirjoittaja Sami, 6.5.2003

Oletko koskaan joutunut elokuvan lumoihin? Uppoutunut filmin maailmaan niin että kun esitys loppui ja kävelit teatterista ulos, normaalimaailma tuntui täydellisen vieraalta ja kesti pitkän tovin ennenkuin sopeuduit taas siihen.

Tätä on tapahtunut varmaankin kaikille meistä ainakin joskus. Elokuva tarjosi sinulle täydellisen käyttäjäkokemuksen. Mutta olet varmasti kokenut hyviä käyttäjäkokemuksia muidenkin medioiden parissa. Lukenut kirjaa auringonnousuun asti tai antanut musiikin viedä mukanaan.

Eri medioiden tarjoamat käyttäjäkokemukset ovat luonteeltaan ja keinoiltaan erilaisia. Elokuvissa astut tapahtumiin mukaan, ikään kuin sivustakatsojana. Käytät näköäsi ja kuuloasi tapahtumien aistimiseen. Elokuvan juoni kulkee nopeasti eteenpäin ja leikkaukset pitävät huolen siitä että tylsiä kohtia ei ole. Elokuva näyttää sinulle sellaisia paikkoja ja tapahtumia, joita et ehkä koskaan tule näkemään oikeassa elämässä. Parhaimmillaan elokuvan hahmot muuttuvat tosiksi kuin tuttavasi ja heidän kohtalonsa ilahduttavat tai järkyttävät.

Fiktiivisissä kirjoissa astut päähenkilöiden pään sisään. Ikään kuin telepaattisesti pystyt havaitsemaan päähenkilöiden ajatukset, unelmat ja pelot. Tiedät ihmisten aikeet ja tavoitteet. Kirja ei tarjoa näkö- tai kuulohavaintoja, mutta sen sijaan kehittelet ne omassa päässäsi. Sijoitat tietämättäsi kirjan tapahtumat itse lavastamiisi tapahtumapaikkoihin (jotka todennäköisesti pohjautuvat paikkoihin joissa olet käynyt). Sen lisäksi että pystyt sielusi silmin näkemään ja kuulemaan tapahtumat, pystyt tuntemaan niitä myös muilla aisteillasi. Elokuva ei osaa näyttää, miltä kevään ensimmäinen pyöräilylenkki tyynessä ilmassa leijailevan poltettujen lehtien savun keskellä tuoksuu, mutta jo yksi virke kirjoitetussa tekstissä pystyy siihen (huomaatko!)

Siinä missä elokuvat tai kirjallisuus kertovat tarinansa suoraviivaisesti, musiikki ja runous toimivat assosiaatioiden ja vertauksien tasolla. Jollain tietyllä tärkeällä hetkellä kuultu kappale muuttuu ikään kuin pakatuksi versioksi palasta aikaa. Kymmenenkin vuoden kuluttua Meidän Laulumme pystyy avaamaan aivojen harvoin käytettyyn yhdeksään kymmenesosaan tallennetut tiedot pienimpiä yksityiskohtia myöten: miltä laivan kannen penkki tuntui istuessamme drinkillä tärkeässä paikassa tärkeänä päivänä.

Erilaisiin käyttäjäkokemuksiin liittyy olennaisena osana WOW-efekti: hetki, jolloin näit ideaalisen elokuvan tai luit maailmaasi muuttavan runon. Tätä efektiä ei voi olla huomaamatta. Silloin tajuat kokeneesi jotain uutta ja hienoa, kenties tunnet kuinka maailma muuttuu jälleen hieman.

WOW-efektit eivät ole ainutlaatuisia. Erilaisten viestintätapojen kehitys liikkuu eteenpäin ikään kuin askelin, valaistumisten ja havaintojen myötä. Ensimmäisissä elokuvissa filmattiin asemalle saapuvaa junaa ja tarina kertoo kuinka katsojat ryntäsivät paniikissa pois pelätessään jäävänsä junan alle. Elokuvataide kehittyi kuitenkin jatkuvasti. Pian nähtiin ensimmäinen komedia. Ensimmäinen draamaelokuva. Elokuvalle alkoi muodostua oma tapa esittää asioita – oma joukko erilaisia elokuvien kliseitä.

Erilaisten viestintätapojen kehitysaskeleita pystyy muistelemaan erilaisten WOW-kokemusten jonona. Miten maailma pieneni suorien TV-lähetysten myötä. Kuinka ensimmäinen rock-laulu muutti musiikin luonteen ja olemuksen.

Tätä lukiessasi istut mitä todennäköisimmin tietokoneen ääressä ja luet tätä juttua internetin välityksellä. Monien jo perinteiksi muuttuneiden medioiden rinnalle onkin lyhyen ajan sisällä syntynyt kokonaan uusi viestintätapa. Internet itsessään on 30 vuotta vanha keksintö, mutta se on alkanut muuttua muidenkin kuin nörttien tuntemaksi ilmiöksi viimeisimmän 10 vuoden aikana.

Koska kyseessä on nuori media, olemme myös aitiopaikalla katsomassa sen kehittymistä ja muuttumista. Samalla tavalla kuin elokuvien kerrontatyyli alkoi muodostua 1900-luvun alussa tai television tapa kertoa asioita 1950-1960-luvuilla, nyt on rakentumassa tapa käyttää internetiä.

Tässä vaiheessa mukaan kuvaan astuvat käyttäjäkokemuksien suunnittelijat. Nämä ovat ihmisiä, joiden tehtävänä ja kiinnostuksen aiheena ovat yllä kuvatun kaltaiset asiat. He ovat äärettömän kiinnostuneita internetin kehitysaskelista. He haluavat havainnoida sitä, millaisia WOW-efektejä, käyttötapoja ja kliseitä ihmiset kokevat internetissä. Samalla he miettivät sitä, miten näitä kokemuksia ja ideoita voisi viedä eteenpäin, jalostaa ja saada kehittymään. Pitäessäni konseptisuunnittelua käsitteleviä luentoja olen kysynyt luennon osanottajilta heidän parhaista käyttökokemuksistaan.

Jollekin WOW-kokemuksena on ollut nettipankki: mahdollisuus maksaa laskuja keskellä yötä tai siirtää rahaa tililtä toiselle. Mahdollisuus tehdä jotain, mikä vaikuttaa todelliseen maailmaan. Saada pankkiautomaatti antamaan rahaa.

Todellisen maailman muokkaaminen tietokoneen välityksellä on usein toistuva kokemus. Sen huomaaminen, että tietokone ei olekaan enää pelkkä pöydällä makaava muovilaatikko, vaan että se on työkalu jonka avulla saadaan asioita tapahtumaan. Mahdollisuus ostaa verkosta lentolippu, varata hotelli ja vuokra-auto. Lähteä maailmanmatkalle mukanaan pelkkä sähköpostilla saatu numerosarja – ja päästä sisään lentokoneeseen, saada auto ja tulla hotelliin!

Maailmankyläilmiö on muuttanut monien maailmaa. Se, että voi osallistua keskusteluun, jonka jäsenet ovat hajautuneena ympäri maailmaa, eivät ole koskaan tavanneet toisiaan mutta ovat silti yhtä hyviä tuttavia kuin naapurit konsanaan. Tai pelata verkkopeliä, jossa vastustajana ei enää olekaan tietokone vaan oikea ihminen. Useita oikeita ihmisiä. Jotka ovat perustaneet jengin. Jotka taistelevat sinun jengiäsi vastaan.

Monilla ensimmäinen internetistä mieleen tuleva asia on informaatio. Se onkin yksi ensimmäisiä netin WOW-kokemuksia: mahdollisuus löytää tietoa melkein asiasta kuin asiasta todella pienellä vaivannäöllä. Tästä erinomaisena esimerkkinä Tommin nuoruudenkokemukset (jotka allekirjoitan täysin): “Me jotka teineinä lymysimme tuntikausia kirjastoissa, luimme läpi tietosanakirjoja ja tuhlasimme rahaa toinen toistaan oudompien teosten kaukolainaamiseen tiedämme, millainen muutos on vain kirjoittaa hakusana googleen.

Blogit tarjoavat monille ihmisille WOW-efektejä – ei päiväkirjamaisuutensa vuoksi, eikä tirkistelynhalun tyydyttymisen vuoksi. Vaan siksi, että blogien ansiosta koko verkon sisältö on muuttumassa entistä interaktiivisemmaksi blogien välisen vuoropuhelun ansiosta. Keskusteluryhmät, kommentit, viittaukset toisiin blogeihin, yhteisöt – kaikki nämä vievät eteenpäin kollektiivista blogiyhteisöä, johon voi osallistua monella eri tasolla aina lukemisesta kommentoinnin kautta oman blogin pystyttämiseen.

Tässä vaiheessa paatuneena konseptisuunnittelijana heitän pallon sinun suuntaasi. Haluan kuulla millaisia WOW-kokemuksia olet saanut internetistä. Mikä sai sinut unohtamaan ajan kulun? Oletko koskaan havahtunut silmiä räpytellen ja tajunnut kokeneesi jotain aivan uudenlaista?

Kommentoi alle tai kirjoita omaan blogiisi (voit lisätä linkin kommentteihin).

    Jutussa “Käyttäjäkokemuksista ja WOW-kokemuksista” on 13 kommenttia:

    • kalaktika says:

      Olipa se uskomaton tunne, kun kaverini jmt:n kanssa tekemä oman ystäväpiirin yhteydenpito-sivuston valmistui ja huomasi sitten että kaverit jopa kirjoittaa sinne ja käyttää sitä! Jo koko sivuston säätäminen oli upeaa, mutta se vasta olikin kun ensimmäiset poustaukset tulivat…

      WOW

      Näin ystäväpiirissä, missä tietokone ei ole se kaikista tutuin kone. Vaiva oli kaiken sen arvoista.

    • Aranwe says:

      Leffassa vastaavaa ei yleensä pääse tapahtumaan. Siitä muut katsojat pitävät kuiskuttelullaan ja popkornien rapistelullaan huolen. Kotisohvalla WOW-efekti on tapahtunut useinkin.

    • Henri says:

      Viimeisin WOW-kokemus on Opera-selain kännykässä. Google taskunpohjalla aina tarvittaessa ja Dark Horizonsin leffajuorut bussia odottaessa.

    • anssi says:

      Napster silloin alkuaikoinaan + kiinteä yhteys + musiikinhimo + rahapula = WOW, näinkö helppoa tämä on. Napster oli ja nämä nykyiset p2p-verkot ovat kyllä mainio tapa tutustua vieraampiin artisteihin. Sittemmin olen kyllä äänitteitä ostanutkin :)

    • vm says:

      Erittäin mielenkiintoinen kirjoitus, hyvä Sami. :)

      http://etsin.org/archive/2003_05_04_etsin.shtml#93849611

    • kelso says:

      Vieraantumisen ulkomaailmasta saa helposti aikaan tietokonepeleillä. Hauskin kokemukseni on kun kaverini kanssa pelattiin legendaarista Shadow Warrioria iltakahdeksasta aamukahdeksaan rankan muuttopäivän päätteeksi. Kun seuraavina päivinä kävelin kouluun oikeassa maailmassa ja vastaan tuli liikennevalo, streiffasin kauhuissani pakoon muutamia askelia. Liikennevalon piippaus oli kuin ilmetty pelissä olleen proximity-pommin ääni.
      Jälkeenpäin kyllä nauratti.

    • Marjut says:

      Loistava kirjoitus! Sain tänään tuta vähän toisenlaisen näkökulman käyttäjäkokemukseen liittyen, siitä lisää blogissani:

      http://www.netti.fi/~marjutm/

    • cf says:

      Itselläni voimakkain elokuvamaailmaan liittyvä WOW-ilmiö tapahtui kahden eri elokuvan aikaansaamana. Kun olin n. 9-vuotias, YLE lähetti hongkongilaisen Tsui Harkin ohjaaman elokuvan Peking Opera Blues.
      http://www.lovehkfilm.com/reviews/peking_opera_blues.htm

      Huomasin tykkääväni elokuvasta kovasti sen erikoisuudesta (oudon kuuloista kieltä jne.) huolimatta. 14-vuotiaana lainasin kaverilta tuhnuisen VHS-kopion John Woon Hard Boiledista.
      http://us.imdb.com/Title?0104684

      Tuon ikäinen miehenalku luonnollisesti hullaantui ensisijaisesti mielipuoliseen toimintapaukutteluun, mutta sivussa tajusin, että elokuvia tehdään muuallakin kuin Hollywoodissa.

      Myöhemmän iän WOW-ilmiöihin elokuvissa liittyy vahvasti japanilaisen Takeshi Kitanon elokuva Hana-bi.
      http://us.imdb.com/Title?0119250

      Kävin katsomassa elokuvan muistaakseni vuonna ’97 tai ’98 Helsingissä, Kino Engelissä. Elokuva jäi jotenkin pyörimään mieleen. Se tuntui todellakin avaavan uusia uria siitä miten ajattelin itseäni ja elämää ympäröivässä maailmassa. On vaikea selittää tarkasti miten ajatusmaailmani muuttui, mutta jonkinlainen liikahdus tapahtui “syvissä vesissä”. Saatoin tietysti luonnollisesti työstää noita ajatuksia mielessäni muutenkin ja satuin vain näkemään elokuvan sopivaan aikaan. Jollekin toiselle elokuva luultavasti on melko yhdentekevä.

    • juhanio says:

      dc++ downloadamaan musiikki/leffoja laittomasti, kun tajusin että hubilla oli +1500 käyttäjää ja 60 teratavua kamaa jaossa.

    • Anonymous says:

      kiva tietää

    • […] Surffailin eilen amerikkalaisilla helmisivuilla. Löysin monia tosi kivoja ideoita ja sitten sellaisia vähän ”erikoisempia” ratkaisuja, jotka saivat räväkkyydellään aikaan wow-ilmiön, kääteisenä. Meinasi tukka lähteä päästä katsoessa tätä korua. Korussa oli todella kauniita elementtejä, mutta korua käyttäessä tulisi aika levoton olo. Jostain ihmeen syystä olen lukenut osittain Tony Halmeen kirjan Jumala armahtaa, minä en. Siinä hän kertoi tavanneesa miehen, jonka kaulaan oli tatuoituna tästä poikki teksti. Voisin kuvitella, että tuota wow-korua käyttäessä vastaantulevalle tulisi sama efekti kuin Tonylle kohdatessan tuon tatuoidun miehen. On kuitenkin hienoa, että jotkut uskaltavat rikkoa rajoja ja kokeilla rohkeasti disharmoniaa. Itse olen enemmän suuntautunut koruissani valööriharmoniaan ja lähiväriharmoniaan. Oikein kaunis esimerkki valööriharmoniasta on Outin avalon-kk ja lähiväriharmoniasta hieno esimerkki on magsin Maia. […]

    • AkiT says:

      Laitoin Starwreck elokuvan 3gp kännykkäversion uuteen nokia 5500 puhelimeeni ja avot. WOW. Hauskaa huvia töllätä alle 1.5″ koossa kokoillan laajakuva scifi elokuvaa.

Kirjoita kommentti


Tämä linkki on ansa roskapostittajille.