Kirjan ja ruusun päivän kunniaksi tarjoan teille arkistostani äskettäin löytyneen käsikirjoituksen ensimmäisen sivun. Keskeneräiseksi jääneen teoksen päähenkilö on Ann, jolla “oli kai asiat aika hyvin. Hänellä oli neljä hevosta, joista yksi oli arabialainen.” Ensimmäisessä luvussa esiintyvät myös neidit Pamela ja Elisabeth Chotera Däyss sekä r:va Dirtc.
Kahdeksanvuotiaana aloitettu teos ei ollut omaelämäkerrallinen. Säästän teidät tässä yhteydessä myöhemmiltä sivuilta, joilla kohdataan muun muassa hevonen nimeltä Marihyana.
Tämä oli mainio! :D
Parempi kuin yksikään julkaistu ponikirja! Saisikohan tätä lisääkin…
Hieno!
Nyt juuri harmittaa että olen niitä, jotka muutaman vuoden välein tuhoavat kaiken menneisyydestä muistuttavan.
— # mab
Ah, nuoruuden luovaa paloa vailla estoja ;D.
Minäkin olin hevoshullu, mutta tyydyin valmiisiin ponikirjoihin. Kuten sanottu, tämä ei jää niistä lainkaan jälkeen.
Upeaa draamaa!
Tämä jäi kyllä tosi jännään paikkaan! Klassikon aineksia.
Huh, hieman hätkähdin, luin kiireessä rivit 6-7 väärin (on “sitäpitsi mihin he pane vat papukaijansa”, luin “sitäpaitsi he panevat papukaijaansa”). No, ehkä tämä kertoo minusta jotain, mutta väliäkö hällä. Kiitän joka tapauksessa hauskasta hetkisestä.
mahtavuutta! minusta korrelaattivirheiden korjaaminen seuraavassa lauseessa on hurmaava tyylikeino. oli se sitten tiedostettua tai ei :)
Nostalgianaurun nyyhkäleet silmissä kiittää allekirjoittanut hyvästä hekotuksesta! Minäkin tahdon pari arabialaista talliin, wrum wrum!:D
Tuo teksti on ihan kun minun ikuisuuksia sitten yläasteella tekemästäni Chaplin tutkielmasta. :D On säilössä kans. On niin järkyttävää tekstiä ja koneella kirjoitetun näköistä.