Veneistä ja matkailuautoista

Veneet ja matkailuautot vaikuttavat asiaan vihkiytymättömästä hankalilta tavoilta matkustaa. Silti minua ovat alkaneet kiehtoa pienet, liikkuvat tilat, joissa ihmiset pystyvät kokemaan kotoisuutta olinpaikastaan riippumatta. MITEN se tehdään? Bilteman kuvaston katselu ei tarjoa vastausta tähän kysymykseen – millaista on viettää lomansa parin neliön kopissa, jossa on kaikki tarpeellinen kotiutumista varten (ja miten se on saatu mahtumaan sinne)?

Kari T kirjoitti 24. maaliskuuta veneilystä: “Juttuhan on siinä, että ainakaan minä en veneilyä harrasta kotoisen tunteen takia, vaan eräs parhaista asioista on irtautuminen tavallisista arkisista ympyröistä. Viihtyvyys onkin sitten toinen asia, ja se on hyvin paljon kiinni veneilyseurasta (täällä en tarkoita pursiseuraa, vaan veneessä aikaansa viettäviä kavereita).”

Hyvä pointti, että kotoisuus ja viihtyvyys ovat kaksi eri asiaa. Jostain olen kuitenkin saanut signaaleja, että veneestä (ja matkailuauatosta) olisi tarkoitus sisustaa jonkinlainen kakkoskoti. (Käsitykseni veneilystä tosin perustuu lähinnä naistenlehtien satumaailmaan, jossa pieneen purjeveneeseen on mahdutettu kaikki mahdollinen olohuoneesta makuuhuoneisiin, keittiöön ja kylppäriin kukkatyynyjä ja maustehyllyjä unohtamatta. Toisaalta samaisissa lehdissä 400 neliön koteja, jotka on maltettu sisustaa muutamalla tuolilla ja pöydällä. Kaikkea sitä uskookin. Kokemukseni osoittaa, että kaikki tila täyttyy vääjäämättä eikä sitä ole koskaan tarpeeksi.)

Veneilyyn liittyvä vapaus ja kulkemisen riemu tulee toivottavasti joskus koettua sekin, eikä vene askarruta minua enää pelkästään sisustusratkaisuna. Mutta entä matkailuautoilu? Liittyykö siihen vapauden tuntemuksia yhdistettynä viihtyisyyteen?

Erityisen mielellään lukisin jonkin karavaanarin kokemuksia matkustamisesta (jopa kokeilisin sellaista viikon verran itsekin). Lähinnä minua kiinnostaisi, miten matkailuautoilu poikkeaa muusta matkailusta. Ennen harrastin mielelläni matkustelua rinkka selässä nuorisomajasta toiseen, mutta nyt voin jo myöntää, että vapauden ja ilon sijasta se useimmiten herätti stressiä ja huolta seuraavasta yöpymispaikasta sekä sankkaa kututusta, koska rinkka painoi ja oli tiellä. Se oli myös aina täynnä vääränlaisia tavaroita, samalla kun tarvittavat puuttuivat. Kerta toisensa tein samat virheet pakatessa. Ehkä silloin alkoi jo itää ajatus, että joku kerta kaikki tarvittava kulkee mukavasti mukana ilman, että se on itse kannettava paikasta toiseen.

Sen verran on tullut vietettyä aikaa hotelleista ja motelleissa sen jälkeen, että matkailussa ne selkeästi ovat tylsin puoli muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Siksi etsin korvaavia ratkaisuja – voisiko matkailuauto olla sellainen? Vai toisiko se mukanaan vain kodinhoidon tylsyydet, yöpymispaikan etsinnän hankaluudet, rajoitukset minne ja mitä vauhtia voi ajella ja klaustrofobian? (Luultavasti tunkisin sen liian täyteen liian vääränlaista tavaraa, kuten reppuni aikoinaan. Mikä on olennaista viihtyvyyden kannalta?)

Lisää kysymyksiä: Voiko matkailuautolla matkustaa tyylikkäästi, mennen minne miellyttää mutta nukkuen ja syöden omaan tahtiinsa eikä paikallisten check-inien ja -outien mukaan? Onko sillä aina pakko yöpyä jossain sumpussa, joka on täynnä muita matkailuautoja? Onko matkailuautoilijan hiljainen pakko ottaa osaa muun karavaanarikansan sosiaalisiin kuvioihin? Voiko jostain vuokrata kohtuuhintaan matkailuautoja, joihin voi myös ottaa lemmikkikoiran mukaansa? Tiedän, että jossain joku tietää vastaukset näihin kysymyksiin. Toivon asiaan perehtyneiltä kommentteja!

4 thoughts on “Veneistä ja matkailuautoista

  1. Ei valitettavasti ole omakohtaista kokemusta matkailuautoista. Mutta jos aihe kiinnostaa niin ‘About Schmidt’ leffaa voisin suositella.

    Stressiä reppureissaamisesta? Höpö höpö – ei välttämättä, ei ainakaan täällä aasiassa. Tietysti jossain muualla, muussa kulttuurissa tilanne voi todellakin olla aivan eri.

    PS. 30 litraan saa mahdutettua yllättävän paljon, väittäisin että kaiken tarvittavan omaisuuden… thanks to Mp3 :-)

  2. olen pari kertaa matkustanut pohjoiseen matkailuautolla. molemmilla kerroilla autossa lähinnä taitettu matkaa. siinä on omat hyvät ja huonot puolensa. hyvää on se, että isompi henkilömäärä mahtuu yhteen autoon, autossa voi nukkua makuulla, voi liikkua ja oikoa jäseniä, pelata korttia jne. erityisen hyvää pitkilä matkoilla on matkan taittuminen nopeasti, sillä kuskit voivat nukkua vuorotellen. huonoa puolestaan sekasotku, joka syntyy erilaisten ihmisten matkustaessa. mua ahdisti kavereiden kamojen levittely aivan mihin sattuu.

    molemmilla reissuilla nukuimme autossa vain yhden yön ja se sujui ihan mukavasti. ruokaa emme siinä laittaneet.

    (hauskaa oli myös moikkailu muille matkailuautoilijoille :)

  3. Olen karavaanareiden lapsi ja elänyt hyvinkin monta kesää ja viikonloppua pakettiauton takaboksin kokoisesta kopista aina suureen matkailulinja-autoon asti, erittäin vaihtelevissa olosuhteissa siis. Uskokaa tai älkää, siihenkin jää kiinni…

    Aikuisena olen ilokseni löytänyt elämänkumppanin, jonka kanssa on hankittu asuntoauto. Omat keittiökamat aina mukana, oma sänky ja petivaatteet, vapaa pysähtymään kahville koska tahansa (ja kahvi on aina tuoretta) ja vapaus kulkea oman mielen ja aikataulujen mukaan illan hotellivarauksista riippumatta. Karavaanari-riehoihin en ole ikinä osallistunut (enkä osallistu), asuntoautolla voi matkustaa myös erakkohenkisempi pari :)

    Kun on kaksi kuskia, liikkuminen ei rasita ja kesämökin maiseman voi aina halutessaan vaihtaa…

  4. Joo minä en myöskään tajua mikä saa ihmiset uskomaan, että on hienoa matkustella asuntoauton tai sitten törkeen hitaan ja suorastaan vaarallisen asuntovaunun kanssa.

    Ostetaan ensin 25 000 euron asuntoauto, joka homehtuu ja ruostuu. Sillä ei oikeasti saa edes yöpyä missä huvittaa tietysti, jos pitää yöpymisestä tien laidassa olevalla levikkeellä tai muka virkistävillä roskatuilla ja paskotuilla lepopaikoilla, niin hyvä. Sitten on nämä karseat karavaanareiden yhteisöt joissa jotkut asuntovaunut möllöttää vuosikaudet paikallaan ja porukat puhuu kivasta sosiaallisesta yhteisöstä, hah! juoppoja, outoja, moukkamaisia ja ylipainoisia ihmisiä lähes kaikki.

    Eikö olisi helpompaa käyttää tämä 25000 euroa perheen hyvinvointiin viemällä heidät esimerkiski tutustumaan eri kaupunkeihin, käyttämällä kaupunkien tarjoamia luksushotelleija porealtaineen ja lapsiparkkeineen. Hotelleisssa olisivat samalla käytössä hieronta-, kuntosali-, yökerho- ja aamupala palvelut.

    On varmasti helpompiakin tapoja tyhjentää kossupullo tai kaljakori(karavaanareiden lempi juomia?) ja saada pilattua perheen kesälomat, kuin hankkia itselleen renkaallinen pieni koppi, voisi kokeilla vaikka omaa vaatekomeroa tai vessaa, niin pääsee varmasti samoihin fiiliksiin.

    T. Linda Lo

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *