Pelin säännöt

Olen tolkuttoman kyllästynyt hakemaan töitä suomalaisilta työnantajilta. Viimeisin varoittava esimerkki on Apali Oy, joka etsi toimitussihteeriä. Paikka oli auki, ja päätin lähettää hakemuksen, koska työ vaikutti kiinnostavalta. Soitin firmaan, jossa kerrottiin yrityksen painottavan “hyvää visuaalista silmää, erityisesti Quarkin käyttötaitoa ja vahvaa suomea sekä englantia”. Jees, sehän olen minä, ajattelin hyvällä syyllä. Mukavan kuuloinen ihminen puhelimessa sanoi vielä, että hakemuksen saa mieluusti lähettää sähköpostitse.

Tänään tuli postissa kirje, jossa kerrottiin haastatteluun valitun ihmiset muun muassa “hakemuksen taiteellisuuden ja työnäytteiden perusteella”. Anteeksi, mitä? Miten taiteellista sähköpostia Apalissa odotettiin? Minkälaisina liitteinä siellä varrottiin työnäytteitä, kun puhe oli vain CV:stä?

Tämä oli tyypillinen tapaus, jossa säännöt muuttuvat matkalla. Töitä olen etsinyt sen verran ahkerasti, että olen törmännyt tämän leikin variaatioon lukemattomisssa muodoissa. “Otimme äärettömän ihmeellisen uusmediafirmamme copyksi Nakin, koska hän on tutkinut pelejä.” On tutkinut pelejä? Sekö oli copyn ominaisuus, jota tässä etsittiin? Kas, kun asia tuli puheeksi tasan tarkkaan rekrytointiprosessin jälkeen.

“Otimme tiedottajaksi maan mainioon propagandapuljuumme Suttanan, koska hän on tehnyt töitä nuorten kanssa.” Tehnyt töitä nuorten kanssa? Mutta eikös tarkoitus ollut tiedottaa EU:sta kaikille kansalaisille?

Ilmeisesti minun on pakko kehittää itsestäni brandi, jota ilman mikään itseään kunnioittava firma ei voi elää. “Otimme töihin Riitan, koska hän kostaa Pinserissä valoakin nopeammin huonon rekrytointiprosessin.”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *