kesäkuu 03, 2003
Miten on mennyt?
Anonyymi kysyjä kirjoitti kommenttiin: "mites on nykyään mennyt?"
Kiitos kysymästä, ihan mukavasti. Olen ollut edelleen savuttomana. Kuten joskus taisin kertoakin, mieliteot jättävät tuskin koskaan rauhaan. Mutta ne ovat lyhyitä. Nyt-liitteessä taisi joku sanoa, että jos pystyy vastustamaan mielitekoa 30 sekuntia, se on jo mennyt ohi. Sitten voi olla taas monta päivää rauhassa.
Ja niinhän se on.
Muuten täytyy tunnustaa, että en ole juurikaan huomannut suurta eloa elämässäni. En tunne itseäni juurikaan terveemmäksi, fiksummaksi, kauniimmaksi tai raikkaammaksi. Mutta ehkä muutokset ovat niin pieniä ettei niitä itse huomaa. Jonkun muun on kerrottava minulle niistä.
Tajusin tässä vähän aikaa sitten, että koko tämän tupakoimattomuuden ajan (ja pitkälti ennen sitäkin) olen ollut käytännössä vesiselvänä. Humalan aiheuttama tupakanhimo on siis vielä kokematta. Mutta ehkäpä silloin voi yhden maistaa. Olen vain lähestulkoon varma että siitä seuraa instant-pahoinvointi. Joten en ole varma uskaltaisinko, vaikka antaisin itselleni luvan.
Nyt kesällä, kun tuuletusikkunoita pidetään auki, sisällä tuoksuu ihan lapsuuden kesiltä. Tuota en ole haistanut aikoihin. Ehkä se hajuaisti toimii sittenkin paremmin.
Melkein kaikki polttaneista kavereista ovat lopettaneet polttamisen viimeisen parin vuoden sisään. Savuttomalla puolella on tilaa, tupakanhajua tarttuu vaatteisiin ratkaisevasti vähemmän, ja krapulat helpottavat huomattavasti, ainakin minulla.
Kun lopettaneiden määrä kasvaa tietyn rajan yli, polttajat alkavat vuorostaan tuntea itsensä typeriksi. Tupakkalakkolaisen kyllä kannattaa minun mielestäni käydä baarissa ja juoda kaljaa (jos on aiemminkin niin tehnyt) heti lakon alkupuolella että oppii olemaan pubissa savuamatta.
Kapakissa tekee tosiaan mieli pitkänkin tauon jälkeen kessua varsinkin jos joku muu polttaa vieressä, mutta kyllä siitä yli pääsee.
Tärkeintä on tehdä itselleen selväksi ettei polta. Repsahtaminen elää epävarmuudessa, ja kun ei anna epävarmuudelle tilaa, ei sorrukaan. Tämän ovat todistaneet monet tuntemani entiset ketjupolttajat, jotka tuhosivat pari toppaa kovaa kamelia tai punaista mallua päivässä ennen lopettamistaan.
Itse rupesin näkemään tupakointiunia ensimmäistä kertaa vasta lopetettuani. Siltikään en ole hetkeäkään lakkoa katunut. Tupakalla on kyllä kieltämättä sellaista pientä ahdistusta helpottava vaikutus, mutta ei oikeastaan muuta hyvää.
Posted by: on 03.06.03 11:01Ensimmäinen päivä itsellä menossa ja yritän surffata ja imeä itseeni kannustusta. Työpöydän laatikko on täys sokerittomia karkkeja ja purkkaa, täytyy varautua hyvin :o) Tsemppiä kaikille muillekin mutta etenkin itselleni.
Posted by: Ice on 16.06.03 13:19