lokakuu 23, 2002

Unia

Saapa nähdä koska tulee ensimmäinen tupakointiuni. Muistan nähneeni niitä edellisten lakkojen aikana.

Siis, uni jossa alkaa polttelemaan ja yhtäkkiä kauhukseen muistaa ettei niin voikaan tehdä.

Pari edellispäivää on mennyt selkeän ylensyönnin merkeissä. Luulenpa että elimistölle annettava säälihelliminen loppuu kun lopettamista tulee viikko täyteen.

Pikkupirukin tuli tervehtimään tyypilliseen tapaansa: työntämällä absurdeja ajatuksia päähän. "Kyllä jokaisen lakkolaisen on lupa sortua ainakin kerran. Pummipa huomenna yksi tupakka ja polttele ihan piruuttaan. Vaikka viikon polttamatta olemisen kunniaksi. Ei siihen vielä sorru." Ihmisaivojen uskomattomista kyvyistä tosiaan vakuuttuu viimeistään siinä vaiheessa, kun ne alkavat suostutella itseään paheen poluille.

Niin olikos täällä lukijoiden joukossa paljonkin sellaisia, jotka ovat parastaikaa lakossa? Kertokaapa miten sujuu...

Posted by samik at 23.10.02 00:52
Comments

Neljäs päivä ja pikkupiru alkaa jo kehottamaan ottamaan savut, tai pummaamaan yhden tupakan joltain kaverilta tai ohikulkijalta. Periksi en sille anna, sillä tiedän että se on menoa sitten. Muuten kyllä menee loistavasti. Mässäilyä ei ole ilmennyt, eikä tupakkaa pahemmin edes tee mieli. Luennolla istuessakaan ei tarvinnut katsoa kelloa koko ajan seuraavaa tupakkataukoa odotellessa, vaan 1,5 tunnin rupeama meni kuin siivillä.

Opiskelun kannalta lakko, tai toivottavasti lopetus, on positiivista. Energiaa on enemmän ja keskittyminen tuntuu jostain kumman syystä olevan helpompaa (!). Outona himona olen havainnut makeanhimon sijasta mielettömän himon juoda koko ajan kahvia. Tupakkaunia en ole vielä nähnyt. Vaimo tosin sanoi nähneensä jo niitä. Aloitimme siis yhtä aikaa lakon. Hän on myöskin ollut monin verroin hermostuneempi kuin minä.

Posted by: Aranwe on 23.10.02 19:44

Mulla on menossa jo 25. paiva. Tahan asti kaikki on mennyt yllattavan helposti, takana 10v royhyttelya. Luulen, etta mua auttaa, kun vaihdoin samalla valtiota, niin tupakoimattomuus oli vain yksi muutos muiden joukossa.

Sain kylla ruumiiltani kiitokseksi flunssan, joka jatkuu jo toista viikkoa.

Posted by: Ilkka on 23.10.02 20:15

Mulla tulee kohta kuukausi täyteen enkä ole sortunut edes baarireissulla. Olen lopettamisen jälkeen päivitellyt kuinka addiktiivista tupakka tosiaan on. Vieläkin tekee mieli tupakkaa vähintään kerran päivässä. Tulee tunne että, vittu tää on mun elämä ja mähän voin tupruttaa keuhkoni pellolle jos niin haluan eikä kenelläkään ole siihen mitään sanomista. Tupakalla ei voi kuitenkaan, kuten viinalla ja laittomilla päihteilllä, elämäänsä pilata. Sitä vaan suuremalla todennäköisyydellä kuolee muita aikaisemmin. Pikkupiru taas näköjään kolkuttelee...

Olen kuitenkin ollut tyytyväinen lopettamispäätökseen ja aion todellakin jättää tupakoinnin kokonaan. Halu suurempaan todennäköisyytten elää vielä 70 vuotiaana voittaa. Seuraava projekti olisikin alkoholin juonnin vähentäminen. Opiskeluaikana tuli juotua monta vuotta niin että vieläkin hirvittää ja nykyäänkin tulee vedettyä viikonloppuisin lärvit. Olsiko kenelläkään tiedossa vastaavaa blogia alkoholin käytön vähentämiseksi?

Posted by: jani on 25.10.02 10:47

Musta näe vain rauhassa unia tupakasta mutta älä polta.en usko että tupakasta uniennäkeminen huonontaa sun terveyttä:)

Posted by: Tuomo on 13.11.03 12:19
Post a comment