raikas

Pysy lujana. Itse noin 50 tupakkalakkoa läpikäyneenä voin kertoa, että kun nikotiini poistuu kehosta 24 tunnin kuluttua alkaa ensimmäiset oikeat vieroitusoireet. Niitä kestää henkilöstä riippuen 48 - 72 tuntia.

Yksi aivan ehdoton tupakanhimon taltuttaja on tosi tulinen ruoka. Tupakoidessa suu tottuu sellaiseen pieneen pistelyyn, jonka savu saa aikaiseksi. Tulinen ruoka saa aikaan samanlaisen pistelyn ja se kestää (riippuen tietenkin täysin siitä miten tottunut tulisen ruoan syöjä on kyseessä).

Nikotiinipurkka on myös hemmetin hyvä korvike. Valitettavasti sormille siitä ei saa mitään tekemistä. Tupakointihan on osittain kivaa näpertelyä sormilla. Itse käytin erään lakon aikana lyijykyniä, joita olin polttelevinani, mutta julkisilla paikoilla tuo ei ole kovin suositeltavaa.

Todellinen tulikoe tulee ensimmäisen baarivisiitin kohdalla. Monet lakot ovat loppuneet siihen ...

ONNEKSI OLKOON hyvästä päätöksestä!

näin todellisena amatöörinä (koko ikä polttamattta) mieleen juolahtaa edelliseen kommenttiin jatkoa. osta jotain TOSI kirpeitä karkkeja. jotain joka saa suun palamaan. eli just niinkuin sanottua, suussa menee sellainen mukava myllerrys, ettei sinne kaipaa mitään lisää. ja helppoa vielä ottaa juuri silloin kun nikkis on pahimmillaan. siitä vaan muutama fishermans friend tai vastaava suuhun.

ja toinen idea, jonka varmaan kaikki on kuuullut. lakupötköt. kun tekee röökiä mieli, laku suuhun. luultavasti korvaa sen pienen näpertelyn sormilla(?) ja suussa on samankokoinen kappale mitä voi imeskellä. ja varmaan maistuu paremmalta. voi olla että tekee vaan hallaa, mutta ainakin korvaa sitä imemisen ja pikku näpräämisen tarvetta.

tsemiä vaan. älä anna pikkupirulle sanansijaa.

Tuli tuosta Kalaktikan kommentista mieleen (kun itsekkään en ole ikinä polttanut), että mistä tuo tupakointi yleensä alkaa? Tuskin ne ylä-asteen isot pojat on se kaikkialle pätevä syy :-)

Itse jotenkin tajusin ilman mitään valistuksia tms. pikkuskidinä, että tupakointi on perseestä enkä siihen sitten oikein muuta tarvinnutkaan, ikinä ei tehnyt mieli kokeilla mutten silleen muiden polttamisistakaan hätkähtänyt.

Ilmeisesti intti taitaa olla se viimeisin virstanpylväs, kaverille kävi 98 tienoilla silleen, että hetkeä ennen lomia ilmoitettiin jostain neljän viikon kineksestä (eli siis neljältä viikolta lomat peruttu) ja kaveri marssi suoraan tupakkapaikalle. Tällä hetkellä kai on aloittelemassa tupakoinnin lopettamisoperaatiotaan niinkuin Samikin.

Itse aloitin tupakoinnin n. 24 vuotiaana. Käryttelin sen 3 vuotta ja olen nyt ollut ilman tupakkaa n. 3 viikkoa.

Miksi aloitin niinkin myöhään? Edellisessä duunipaikassa melkein kaikki työkaverini polttivat ja tupakkatauot olivat ideariihen tyyppisiä pikapalavereita joissa kelailtiin omia ja toisten tekemisiä sekä kyseltiin neuvoja. Alussa olin yleensä ulkona mukana muuten vain hengailemassa, mikä tuntui typerältä. Eipä siinä muutaa kuin pummaamaan kaverilta röökiä ja jossain vaiheessa sitten ostettiin se eka oma röökiaski...

Aloitustapansa kullakin, minulla tällainen.

kaikista parasta omassa polttamattomuudessa on ollut se, että kun isä, äiti, sami ja melkein kaikki kaverit polttavat, en ikinä ole sortunut kuin muutaman kerran maistamaan. ja sekin baarissa, tukevassa etukenossa. ja nämäkin satunnaiset kokeilut ovat tuoneet sellaisen huonon olon ja hillittömän krapulan seuraavaan päivään, että ei olisi tietoakaan aloittaa!

tuntuu hienolta. olla se joka ei polta. ja kun kaverit ja hieman tuntemattomammat sanovat: mahtavaa kyllä kun et ikinä oo ruvennu polttamaan. tosi hieoa.

onko se kaihoa omasta lopettamisesta? voi kun mäkään en polttaisi. vai onko se olevinaan kohteliaisuus? siisiä kun et polta, mutta ei mua nappaa paskankaan vertaa.

eipä merkitystä. ikinä en rupea/rupeaisi polttamaan.